Kate Morton: Hylätty puutarha

Oulun kaupunginkirjaston Lukuopas suositteli minulle Kate Mortonin romaaneja, kun pyysin viime syksynä vinkkejä hyvistä lukuromaaneista. Olen ennen blogiaikaani lukenut Mortonilta romaanin Paluu Rivertoniin (mukava kirja, josta ei jäänyt järisyttäviä muistikuvia), ja nyt päätin kokeilla Hylätty puutarha -kirjaa (Bazar, 2014). Itse miellän lukuromaanin viihdyttäväksi, helppolukuiseksi kirjaksi joka ei silti ole pelkkää kevyttä hattaraa. Hylätty puutarha täytti nämä vaatimukset erinomaisesti, ja pituudestaan huolimatta (670 sivua!) kirja oli todella nopealukuinen. Kuljeskelin Hylätyssä puutarhassa elokuun alussa, jolloin oli vielä kesää ilmassa ja kirja sopiikin erinomaisesti kesälukemistoon.

Hylätty puutarha liikkuu usealla vuosikymmenellä. Varhaisimmat tapahtumat sijoittuvat 1900-luvun alkuun, ja uusimmat vuoteen 2005. Kirjassa seurataan australialaisen Cassandran matkaa isoäitinsä Nellin menneisyyteen. Cassandra on saanut perinnöksi Englannissa sijaitsevan talon, jonka arvoitus nivoutuu isoäidin löytölapsialkuperän salaisuuteen. Juoni hypähtelee siksakkia eri vuosikymmenten väliä tiuhaan tahtiin, ja tämä häiritsi minua toisinaan melkoisesti. Olisin nimittäin viihtynyt mainiosti pelkästään 1900-luvun alun tapahtumissa.

Pidin kirjan menneisyyteen sijoittuvista osuuksista todella paljon. Nellin ja hänen vanhempiensa tarina on kiehtova, pikkuisen traaginen ja paikoin jännittävä. Tosin jännittävät osuudet oli säästelty kirjan loppuvaiheille. Salaperäinen Kirjailijatar oli Hylätyn puutarhan parhaita hahmoja, ja juuri hänen tarinansa kiinnosti minua eniten. Siitä oli varmasti saanut kirjoitettua oman kirjan, jos kaiken ylimääräisen kuorrutuksen olisi tiputtanut ympäriltä pois.

"Et saa sanoa nimeäsi. Se kuuluu leikkiin. Niin Kirjailijatar oli sanonut. Nell saattoi nytkin kuulla hopealta helähtävän äänen, kuin merenpinnasta kohoavan tuulen. Se on meidän salaisuutemme. Et saa kertoa. Nell oli taas neljän vuoden ikäinen, tunsi pelkoa, epävarmuutta, jännitystä. Haistoi joen liejun, niin erilaisen kuin avara sininen meri, kuuli Thamesin lokkien nälkäiset huudot, kuuli merimiesten huutelevan toisilleen. Kaksi tynnyriä, pimeä piilopaikka, pölyhiukkasten täplittämä valokiila...

    Kirjailijatar oli vienyt hänet." (s. 208 - 209)

Leppoisan viihdyttävä Hylätty puutarha saa minulta kolme tähteä Goodreadsiin. Pikanttina yksityiskohtana kirjasta jää mieleen Frances Burnett, joka oli sujautettu mukaan erääseen salaiseen puutarhaan liittyviin tapahtumiin.

Goodreads: 3 tähteä
Mistä kirja minulle? Voitin kirjan Kirjakirppu-blogin arvonnassa. Kiitokset kirjasta! ♥
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu useassa blogissa. Tässä muutama linkki: Ullan luetut kirjat, Kirjakaapin kummitus, Vinttikamarissa ja Tuntematon lukija
Kirjan tietoja:
Kate Morton: The Forgotten Garden (2008)
Suomennos Hilkka Pekkanen
Bazar, 2014
670 sivua