Manu Larcenet: Pieniä voittoja #3 ja #4

Manu Larcenetin Pieniä voittoja -sarjakuvasarja (siis onhan tämä sana?!) on koskettavinta sarjakuvaa, mitä olen vähään aikaan lukenut. Albumien sivuilla on pieniä hetkiä ja havaintoja arkielämästä, ja sarja tuntuu monella tapaa ajattomalta ja käsittelee laajasti elämänvaiheita syntymästä kuolemaan. Luin aiemmin keväällä sarjan kaksi ensimmäistä osaa, ja kun kesällä huomasin pari seuraavaa osaa kirjastossa, otin ne heti mukaani. 

Päähenkilönä sarjassa jatkaa valokuvaaja-Marco ja hänen vaimokkeenaan eläinlääkärinä työskentelevä Émilie. Taisin sarjan alkuosissa kaivata Marcon elämän kuvaukseen enemmän naisnäkökulmaa, mutta tässä vaiheessa sarjaa (nämä nyt lukemani ovat ymmärtääkseni viimeiset osat) olin tyytyväinen siihen, että Marco säilyy ruutujen keskiössä. Pieniä voittoja on todella yhtenäinen kokonaisuus, ja jos sinulla vain on mahdollisuus lukea kaikki neljä osaa yhteen putkeen, suosittelen sitä.

Marco hapuilee sarjassa yleisesti kohti parisuhteen arkea ja kolmosassa vahvana teemana tulee mukaan vanhemman menettäminen ja oman haavoittuvuuden kohtaaminen. Herkkiä juttuja, ja "Millä on väliä" otsikko kuvaa albumin sävyjä erinomaisesti. Kolmosalbumi on mielestäni sarjan paras, ja innostuin antamaan sille täydet viisi tähteä Goodreadsiin. Sarjan päätosassa on mukana enemmän yhteiskunnallista virettä Marcon telakkaan liittyvän valokuvausprojektin myötä, ja tämä aines tuntui edelleen valitettavan ajankohtaiselta.


Kolmannessa osassa on osattu hienosti tiivistää pieniä arkihetkiä muutamiin ruutuihin. Ison linnun houkuttelu kyljyksen avulla kuulostaa vähintäänkin erikoiselta puuhalta, mutta tähän kohtaukseen mahtuu elämänviisautta ja näkemystä.


Synkkien sävyjen vastapainoksi neljännessä albumissa on mukana lempeää huumoria, ja aurinkoisia sävyjä lapsiperheen arjen kuvioiden myötä:


Larcenetin tuotannosta seuraavana lukulistallani on massiivisen oloinen Blast-sarja.

Goodreads: Pieniä voittoja #3 Millä on väliä saa 5 tähteä ja Pieniä voittoja #4 Kukin parhaansa mukaan saa 4 tähteä.
Mistä sarjakuvat minulle? Kirjaston sarjakuvia
Sarjakuvien tietoja:

Manu Larcenet: Le combat ordinare 3 / Ce qui est précieux (2006)
Suomennos Heikki Kaukoranta
WSOY, 2008
64 sivua

Manu Larcenet: Le combat ordinare 4 / Planter des clous (2008)
Suomennos Heikki Kaukoranta
WSOY, 2009
64 sivua

Kommentit

  1. Mä olen lukenut vain Maallemuuttajat Lacernetiltä, ja nyt vasta tosiaan tajusin, että hänellä on muitakin kirjoja =D Pitänee tarkastaa tilanne ja ottaa tämän syksyn lukemislistalle hänen teoksiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Larcenetilta on onneksi suomennettu muutakin Maallemuuttajien lisäksi. Hän on todella taitava! Pienissä voitoissa on paljon samoja piirteitä kuin Maallemuuttajissa, mutta enempi synkkiä sävyjä mukana. Hieno sarja, johon kannattaa kyllä tutustua. Minä vedän vähän henkeä, ennen kuin uskaltaudun kokeilemaan Blast-albumeja. :)

      Poista
  2. Näyttää siltä, että sinä otenet aina asteittain kohti Lacernetin synkempiä albumeja. Minun taas täytyy vetää henkeä Blastin jälkeen ennen kuin näihin tartun, mutta erittäin kiinnostunut olen:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinpä taitaa olla. :D Blast-sarja on näyttänyt niin hurjan paksulta kirjastossa, että olen jopa vähän kartellut sitä. Mutta enköhän talven mittaan kokeile, miten se minuun uppoaa. Tähän mennessä olen tykännyt tosi paljon Larcenetin töistä.

      Poista
    2. Blastit on sinänsä hyvin nopealukuisia paksuudesta huolimatta, ne pelaa niin paljon visuaalisuudella, puhe on jätetty minimiin. Ja siksi sanon, että 'sinänsä', sillä sisältö on aika rankkaa, niin itse en ainakaan henkisesti jaksa kerralla lukea koko albumia.

      Poista
    3. Jahas, hyvä tietää mitä tyyliä on luvassa. Kaukana ollaan Maallemuuttajista, mitä ilmeisimmin.

      Poista

Lähetä kommentti

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.