Zadie Smith: Kauneudesta
Zadie Smithin Kauneudesta (WSOY, 2006) koukutti minut alkutalvella, mutta bloggaaminen on jostain syystä viipynyt ja venynyt. Smithin esikoisromaani Valkoiset hampaat oli täyteläinen, jopa täyteen ahdettu (henkilöitä, tapahtumia, juonilankoja - kaikkea yllin kyllin) lukuelämys, ja aloittelin Kauneudesta-pokkaria epäillen. Odotettavissa reilut 600 sivua lisää Valkoisten hampaiden kaltaista tiivistä tekstiä? Huh! Vaan Kauneudestapa oli erilainen kirja. Kevyempi sisällöltään ja kerronnaltaan, vetävämpi kaikin puolin. Yliopistomaailma ja siellä vellovat sekalaiset suhteet saivat sivut kääntymään - ja hei joo, tästä kirjasta voi bongailla viittauksia Talo jalavan varjossa -kirjaan. Howards End, indeed. Kauneudesta saa minulta viisi tähteä Goodreadsiin, sillä kirja on kirkkaasti eräs alkuvuoteni parhaimpia kirjoja.
"Ai mitä? Howard, mitä minun oikein pitäisi katsoa?
Howard näytti asiaankuuluvan kohdan tulostamastaan viestistä amerikkalaiselle vaimolleen Kiki Simmondsille. Kiki laski kyynärpäänsä paperin kahta puolta ja kumartui kuten aina, kun keskittyi pieneen pränttiin. Howard siirtyi yhdistetyn keittiön ja ruokailutilan toiselle puolelle viheltävän pannun luo. Yksi kimeä sävel - muuten oli hiljaista. Heidän ainoa tyttärensä Zora istui jakkaralla kuulokkeet päässä, selin huoneeseen, ja katsoi kunnioittavasti televisiota. Nuorempi poika Levi seisoi isänsä vieressä keittiökaappien edessä. Ja nyt he kaksi aloittivat äänettömän aamiaiskoreografian: ojentelivat muropakkausta edestakaisin, vaihtoivat välineitä, täyttivät kulhonsa ja kaatoivat kumpikin maitoa vaaleanpunaisesta kannusta, jossa oli auringonkeltainen reunus." (s. 17)
Howard, Kiki, Zora ja Levi Belsey - tämä akateeminen perhe sai minut heti ensisivuilta asti kiinnostumaan edesottamuksistaan. Perheeseen kuuluu lisäksi Jerome, joka kirjan alussa viestittelee isälleen rakastuneensä tämän tieteellisen kiistakumppanin tyttäreen. Myrsky Belseyn perheen vesilasissa sysää romaanin liikkeelle ja luvassa on kiihkeitä tunteita ja lisää myrskyjä akateemisen kuplan sisällä. Perheen nuoret rimpuilevat kohti omaa tulevaisuuttaan, ja Howard ja Kiki kipuilevat parsuhteessaan. Kauneudesta ei kuvaa Belsyen perheen tyyntä aikaa, vaan perhe on kirjan tapahtumien myötä monin tavoin mullistusten kourissa.
Kauneudesta suhtautuu Belseyn perheeseen vinolla huumorilla - mm. isä-Howardille on kirjoitettu muutama herkullinen kohtaus kirjan loppupuolelle, kun hän antautuu nuoren opiskelijaneitosen pauloihin. Pidin tästä lähestymistavasta. Tapahtumien sijoittumista yliopistopiireihin ei kannata kavahtaa, sillä Smithin teksti oli mielestäni kaikkea muuta kuin kuivakkaa. Myönnän, että tapahtumat kehittyvät verkkaisesti ja monenlaisia lankoja riittää tässäkin kirjassa, mutta Kauneudesta oli juuri näiden piirteiden ansiosta muhkean nautinnollinen. Jos joku haluaa kesäkuukausina sukeltaa yliopistoympyröihin, suosittelen kokeilemaan tätä kirjaa.
Pieni sivuhuomautus: Kauneudesta päättää matkani TBR-vuoren ensimmäiselle etapille, Kolille. Koostetta matkan tapahtumista luvassa myöhemmin tällä viikolla.
Pieni sivuhuomautus: Kauneudesta päättää matkani TBR-vuoren ensimmäiselle etapille, Kolille. Koostetta matkan tapahtumista luvassa myöhemmin tällä viikolla.
Goodreads: 5 tähteä
Mistä kirja minulle? Oma ostos
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu blogeissa Opus Eka, Jäljen ääni.
Kirjan tietoja:
Zadie Smith: On Beauty (2005)
Suomennos Irmeli Ruuska
WSOY, 2006
630 sivua
Jännä sattuma. En lue sinun tekstiä. Aloitin tämän eilen.
VastaaPoistaArvaukseni on, että pidät tästä kirjasta. :) Mutta tulen lukemaan juttusi, kunhan saat kirjan luettua. Minä olen tyytyväinen, kun tulin aikoinaan napanneeksi kirjan jostain alesta mukaani.
PoistaPidän kovasti Zadie Smithin kirjoista, mutta samanaikaisesti olen niiden kanssa välillä aika pihalla. Erityisesti koskee hänen uusintaan nimeltä NW, suom. Risteymiä. Pelastin juuri kirjaston poistomyynnistä Nimikirjoitusmiehen, johon en siihenkään oikein ekalla kerralla saanut otetta. Oikeastaan koko Smithin tuotanto on uudelleenlukulistallani. "Helpoimpia" on olleet tämä Kauneusta ja Valkoiset hampaat. Ilahduttaa aina kun bongaan bloggauksen Smithin kirjoista.
VastaaPoistaRisteymiä odottelee minulla hyllyssä lukemista, ja selailun perusteella se vaikuttaa jälleen vähän erilaiselta kirjalta kuin nämä kaksi jo lukemaani. Valkoiset hampaat voisi toimia minullekin paremmin uusintaluettuna, sillä siinä oli niin paljon kaikenlaista ettei sitä kokonaisuutta oikein voinut ensilukemalta sulattaa. Mielenkiinnolla odotan, miten tuo Risteymiä suhtautuu näihin kahteen. Jokatapauksessa on hienoa, ettei Smith selvästikään kirjoita samaa kirjaa uudelleen ja uudelleen. :)
PoistaHassua miten kirjamaut vaihtelevatkin, itse taisin antaa tälle GR:ssa kaksi tähteä. En saanut irti, en sitten yhtään mitään. Odotin että alkaisi, ja sitten se jo loppui ja käteen jäi vain hämmentävä fiilis, että miten kukaan koskaan on pitänyt tästä. Mutta postauksesi olikin siihen oivallinen valaiseva vastaus, hyvä että tälläkin on faninsa. :)
VastaaPoistaHuomasin Goodreadsista, että tämä kirja jakaa mielipiteitä. Minut tämä imaisi mukaansa ihan täysillä, vaikka olin alkuun epäluuloinen kun Valkoiset hampaat tuli paikoin luettua hieman hampaat irvessä. :) Myönnän, että tapahtumaketjut ovat vähän hitaanpuoleisia, mutta henkilöhahmoissa oli jotain outoa vetovoimaa. Eli joo, yksi fani löytyy täältä. :)
PoistaYritin joskus lukea Valkoisia hampaita, mutta jätin kesken. Kirja toi tyyliltään mieleeni Irwinin, joka ei oikein inspaa minua.
VastaaPoistaIrwinilla tarkoitan John Irvingiä :D
PoistaMinäkään en ole mikään Irwing-fani, tykkään eniten Välisarjan avioliitosta ja uusia suomennoksia en ole edes vaivautunut lukemaan. Kieltämättä tuo Valkoiset hampaat oli välillä minulle melkoista ponnistelua eteenpäin, mutta sain sitten kuitenkin luettua... tämä oli erilainen, joten kannattaa kokeilla (vaikka Laura tuossa yllä ei kirjasta innostunutkaan).
PoistaHeh, nyt tuo Irwin pujahti vastaukseeni vaikka koetin kirjoittaa oikein. :D Siis Irving, Irving.
PoistaHaastoin sinut Lukumadon tietohaassteeseen ;)
VastaaPoistaOih, kiitos! Tämä on hankala haaste... pitääpäs katsoa, miten selviän. Mutta vastaan totta kai!
Poista