D - naisten aakkoset & Vuosi kuvina

Minulle on vaivihkaa kertynyt useita pidempiä postaussarjoja tänne blogiin, ja päätin niputtaa niistä kaksi yhteen postaukseen:

Naisten aakkoset -haaste alkoi Tarukirja-blogista, ja oma osuuteni on edennyt D-kirjaimeen. D niin kuin Donna eli minun D-kirjaimestani löytyy kaksi Donnaa:

Kuka on suosikkikirjailijasi?

Donna Tarttin Jumalat juhlivat öisin koukutti minut vuosia sitten - nuorehkolle yliopisto-opiskelijalle Tarttin yliopistomaailmaan sijoittuva romaani oli kuin huumetta. Kului muutama vuosi ja pari lisää, ja ilmestyi Pieni ystävä, jota en edes harkinnut lukevani. Jokunen nuiva arvostelu riitti pelottamaan minut pois kirjan ääreltä, sillä ajattelin, etten halua pettymystä pilaamaan upean Jumalat-kirjan lukumuistoja. Pari kesää sitten uskaltauduin viimein Pienen ystävän pariin, ja sehän oli hieno, aivan omanlaisensa kirja. Ehkä kannatti odottaa ja luin kirjan oikeaan aikaan? Molemmat kirjat ovat olleet minulle viiden Goodreads-tähden kirjoja, ja Donna Tartt on kirjailijanimi, jonka harvakseltaan ilmestyviä uutukaisia odotan suurella mielenkiinnolla.

Nyt lukuvuoroaan odottaa Tikli. Aloittelin sitä jo yhden kerran, mutta ajankohta ei ollut otollinen paksun kirjan lukemiseen. Jätin Tiklin odottamaan sopivampaa hetkeä, ja ehkä se löytyy tänä kesänä. Tartt julkaisee niin harvoin, että sen edellisen ehtii mainiosti lukea ennen seuraavaa jopa näin hitaalla lukuvauhdilla.

Donna Tarttin kirjat majailevat pysyväispaikalla kirjahyllyssäni.

Muutakin kulttuuria on olemassa kuin kirjallisuutta. Kuka nainen joltakin muulta kulttuurin alalta on suosikkejasi?

Tämä on hankala kysymys. Aioin ensin jättää tämän kohdan tyhjäksi, sillä tuntui mahdottomalta keksiä kohtaan sopivaa D-alkuista nimeä. Tämän postauksen kommenttiboksissa ystävällisesti muistutettiin prinsessa Dianasta. Prinsessa Diana ei henkilönä ole ollut minulle koskaan kovin tärkeä, mutta muistan hänen häänsä. Ne olivat huima tv-kokemus nuorelle minälleni. Oikea prinsessa, kermakakkupuku ja ties mitä! Siinä oli ihmettelemistä suomalaisessa lähiössä kasvavalle tytölle. Karu todellisuus alkoi paljastua julkisuuteen vuosien kuluttua, mutta häähumumuistojen vuoksi olkoon vastaukseni kuninkaallista kulttuuria edustava prinsessa Diana. R.I.P. Di.

    

Kaksi vaihtoehtoista kysymystä (voit tietysti vastata molempiin, jos haluat): a) Kehen kulttuurin edustajaan haluaisit tutustua paremmin? b) Kenet suursuosikkisi haluaisit nostaa esille? Tässä myös muut alueet kuin kulttuuri käyvät.

Donna Leonin komisario Brunetti -dekkarisarja eräs suosikkini. Hurahdin sarjaan aikoinaan ihan täysillä, ja sitä oli pakko hankkia kotihyllyyn. Innostukseni lopahti, kun tietyt piirteet alkoivat liiaksi toistaa itseään. Uusimpia osia en ole edes kokeillut, mutta ainakin nämä kotihyllyni osat voisin lukea uudelleen ja sarjan alkupäätä voin suositella Italiasta ja Venetsiasta pitäville dekkarifaneille (vaikkei sarja annakaan kovin mairittelevaa kuvaa Venetsiasta).

Donna Leon vierailee ensi syksynä Turun kirjamessuilla. Sinne pääseminen lienee minulle haastava homma, mutta ehkä kokeilen vierailun kunniaksi pitkästä aikaa Leonin uudempaa tuotantoa.

Kuva ei ole lavastettu! Donna Leonin dekkarit ovat oikeasti näin nätissä järjestyksessä, eivät sikin sokin ties missä hyllyissä kuten eräät muut sarjani.

***

Vuosi kuvina -sarja on ehtinyt toukokuuhun, ja Ainolan puistossa alkaa viimein näkymään keväinen vehreys. Alla oleva kuva on napattu viime lauantaina, 21.5.2016:

Enää kaksi kuvaa jäljellä! Aloitin sarjan viime vuoden elokuussa, ja ajatus kuvaprojektin päättymisestä tuntuu jo nyt haikealta. Minua on alkanut uteloituttamaan, miten vuoden kierto näkyy ottamissani kuvissa, mutta olen vältellyt vanhojen kuvien selaamista. Haluan itsekin tutkia kuvien kertomaa vasta kun kaikki kuvat on otettu. Kooste haasteesta luvassa viimeisen kuvan jälkeen eli noin heinäkuun puolivälin tienoilla.