Luin norjalaisen Sigri Sandbergin tietokirjan Pimeys - Tähtiä, pelkoa ja viisi yötä yksin tunturissa (Nemo, 2020) kuun vaihteessa pidetyllä lukumaratonilla, ja lyhyt, pienoisromaanin mittainen kirja sopikin maratonlukumistoon oikein hyvin. Kirja oli tietokirjaksi kevyt luettava, mutta kuitenkin sen verran asiapitoinen, että uutta tietoa tarttui mukaan. Kirjan idea on yksinkertainen:
"Finsen suurtunturilla on yhä pimeää ja tähtitaivas. Erityisen hienoa siellä on nyt, vuoden pimeimpään aikaan. Minä haluan sinne. Haluan tietää enemmän, kokea luonnollisen pimeyden, nähdä yötaivaan - ja saada selville, kuinka kauan uskallan viipyä. Sillä ristiriitaista kyllä pelkoni on kaksitahoinen: pelkään, että tulisi liian valoisaa, ja pelkään pimeyttä. Ja pimeänpelkoni on kaikkinielevä, ainakin kun olen aivan yksin."
Pimeydessä Sandberg kertoo matkastaan Finsen tunturille, omista tuntemuksistaan valossa ja pimeydessä sekä myös yleisemmin siitä, miten valo ja pimeys koetaan, miten ne vaikuttavat ihmiseen ja mitä ne oikeastaan edes ovat. Matkalukemisena Sandbergilla on tsekkiläisen Christine Ritterin kirja, jossa tämä kuvailee kokemuksiaan Huippuvuorten eristyneisyydessä vuonna 1934. Hienostorouvan mies työskenteli pyyntimiehenä Huippuvuorilla, ja onnistui houkuttelemaan rouvansa luokseen, kokemaan kesän ikuisen valon ja talven pimeyden. Ritterin kirja kulkee Sandbergin omien tuntemusten rinnalla, ja tuo aika kiinnostavan, joskin ehkä hieman irralliseksi jäävän näkökulman luonnon tarjoamaan valoon ja sen ihmiseen tekemään vaikutukseen.
Sandbergin kirjan aihe on mielestäni tosi kiinnostava, ja pimeys osoittautui yllättävän monipuoliseksi aiheeksi. Keinovalon määrä lisääntyy maailmassa koko ajan, ja luonnon kaikkinielevää pimeyttä on modernissa ympäristössä vaikeaa tavoittaa. Sen kenties tajuaa vasta sitten, kun matkustaa jonnekin, jossa pimeyden todella kohtaa - aivan kuten Sandberg Finse-tunturilla.
Omakohtainen lähestymistapa toimi Pimeydessä periaatteessa hyvin, mutta jäi kuitenkin aika pinnalliseksi. Kenties lyhyeen kirjaan oli ahdettu liikaa materiaalia, eikä mihinkään oikein ehditty syventyä isommin. Toisaalta tämä oli hyväkin seikka, sillä kuten mainitsin, Pimeys oli miellyttävän helppolukuinen. Lisätietoa janoaville on onneksi kirjan lopussa tarjolla lähdemateriaalia ja linkkejä nettiartikkeleihin.
Goodreadsiin Pimeys saa minulta kolme tähteä. Kannattaa lukaista kirja, jos haluat katsoa nykyelämää hivenen erilaisesta näkövinkkelistä.
"Valoterapiaa harjoittava italialainen tutkija Benedetti sanoo: Et pelkää pimeää, pelkäät pimeässä."
***
POPSUGAR 2020 Reading Challenge -haasteessa kirja sopii kohtaan "a book by or about a journalist". Tässä tapauksessa kirja edustaa kumpaakin näkökulmaa, sillä Sandberg on toimittaja ja kertoo kirjassa (myös) itsestään.
Goodreads: 3 tähteä
Mistä kirja minulle? Lainasin kirjastosta
Muualla verkossa: kirjailijan kotisivut ovat täällä (norjaksi)
Kirjan tietoja:
Sigri Sandberg: Mørke: stjerner, redsel og fem netter på Finse (2019)
Suomennos Pirkko Talvio-Jaatinen
Nemo, 2020
165 sivua
Pieni kirja tärkeästä aiheesta. Itse ärsyttää valosaasteessa muun muassa se, ettei samalla lailla voi nähdä tähtiä
VastaaPoistaTähtien näkeminen on ihan luksusta, mutta kyllä niitä onneksi sentään joskus näkee. Tähtiasiastakin on juttua kirjassa, ja suosittelen kyllä kokeilemaan tätä, jos sattuu kohdalle. :)
PoistaPimeydessä, tähtien alla oleminen on hieno kokemus, jota on vanhemmiten oppinut arvostamaan. Kiva, että pimeydestä on tehty myös kirja. Vaikuttaa kiinnostavalta ja sopivalta välipalakirjalta.
VastaaPoistaPimeys on laatuaikaa, tietyllä tavalla. Tämä toimi tosiaan just välipalakirjana hienosti, ja mulla tuli luettua tämä lukumaratonilla aika nopsaan. Ihan kivaa, että on näitä kevyempiäkin tietokirjoja.
Poista