Omien kirjojen syksy - eli himotuimmat hyllynlämmittäjät

Syksyhän on perinteisesti uusien projektien aikaa, ja lukurintamalla olen päättänyt omistaa tämän syksyn omille kirjoilleni. Olen huomannut kaipaavani rauhallisempaa olotilaa kirjasyksyn uutuustulvan alla, ja omiin keskittyminen tuntuu just nyt siltä, mikä sopii minulle.

Kirjaston kirjoja en sentään aio jättää kokonaan pois (niin paljon ei luonteen lujuutta löydy), mutta BookBeatin tilauksen katkaisin. Se jo yksistään tuo seesteisyyttä lukuharrastukseeni, sillä vaikkei tilausmaksu olekaan minulle taloudellisesti iso kustannuserä, olen huomannut pitäväni lukua päässä siitä, montako kirjaa olen ehtinyt lukemaan tai kuuntelemaan kuukauden aikana. Tämä alkoi tuntua todella ärsyttävältä mutta enpä vain osannut jättää tapaa poiskaan. Lisäksi uutuuskirjat ovat niin nopeasti BookBeatissa saatavilla, että minulle alkoi tulla jo niiden selaamisesta ähky olo. Tämä kaikki ahdistus ja tuskailu liittynee siihen, ettei minulla tällä hetkellä ole kovinkaan paljon lukuaikaa, ja se aika mikä lukemiselle löytyy, olisi kivaa viettää ihan rauhassa lukemisesta nauttien eikä sitä pohtien, ehtiikö lukea tai kuunnella tarpeeksi, jotta kannattaa maksaa kuukausimaksua. 

Omien kirjojen lukeminen on totta kai hauskempaa pienen lisätsempin kera, joten keräsin pinoon houkuttelevimmat hyllynlämmittäjäni. Pinostani saan mukavasti lisäpotkua myös Kirjasähkökäyrän Kirjahyllyn aarteet 2 -haasteeseen, jossa tavoitteena on lukea omia kirjoja. 😊

Kuva: Annie Spratt/https://unsplash.com/photos/zWCUF5pTIM4

Kirjablogeissa näkyy aina silloin tällöin kaikenlaisia omien kirjojen listauksia: on himotuimpien omien kirjojen pinoja ja hyllynlämmittäjät-haastekin taitaa edelleen pyöriä. Omia himotuimpia (10 kpl) on listattu ainakin blogeissa Lotta reads books, Cats, books & me ja Kartanon kruunaamaton lukija, ja tämän listauksen ideanahan on ollut se, että omien kirjojen pino iloisesti unohdetaan sen jälkeen, kun se on tehty. Vuoden kuluttua voipi sitten tarkistaa, tuliko mitään luettua. Hyllynlämmittäjissä sen sijaan kai ainakin oletusarvoisesti suhtaudutaan koottuun kirjapinoon hieman vakavahenkisemmin, eli pinon kirjoja olisi tarkoitus lukea taisella tahdilla yksi per kuukausi.

Olen kokeillut hyllynlämmittäjiä kerran, ja taisin saada noin 4/12 kirjaa luettua eli ei mennyt kovinkaan kummoisesti. Lähinnä jäi muisto siitä, etten loppuvuodesta halunnut edes katsoa pinon kirjoja, kun ne niin tympäisivät. Oman hyllyn himotuimmat taas on tuntunut vaikealta siksi, että kirjapino pitää unohtaa. En ole mielestäni se pahin suorittajaluonne, mutta hei, eihän lukuhaasteita voi unohtaa! 😆 

Pähkäilin aikani, kumpaa tyyliä koettaisin ja pyydyin tekemään kompromissin. Alla olevassa kuvassa näkyy 12 oman kirjan pino eli himotuimmat hyllynlämmittäjät! En aio unohtaa pinoani (koska en vaan pysty!) mutten toisaalta aio ottaa kirjojen lukemisesta stressiä eli tähtään näin aluksi 6 luettuun vuoden sisällä. Nämä kun sentään ovat sellaisia kirjoja, jotka aidosti minua kiinnostavat just nyt, joten lukemisen ei periaatteessa pitäisi olla ns. pakkopullaa:

 Ja pinosta löytyy:

Kate Atkinson: Elämä elämältä. Ajattelin pitkään, ettei tämä ole minulle kirjoitettu, mutta päädyin kuitenkin ostamaan pokkarin itselleni. Todella paljon kehuttu kirja.

Kjell Westö: Leijat Helsingin yllä. Toinen paljon kehuttu kirja. Westön Missä kuljimme kerran valloitti jokunen vuosi sitten sydämeni, ja Leijat taisi tulla ostettua sen jälkihehkussa. Omasta hyllystä löytyy myös Rikinkeltainen taivas, mutta valitsin pinooni kuitenkin tämän hieman vanhemman kirjan.

Shirley Jackson: Life Among the Savages. Rakastuin Jacksonin Linna on aina ollut kotimme -kirjaan muutama vuosi sitten, ja tämä kirja on Jacksonin muistelmateos. Heräteostos paikallisesta Suomalaisesta. Tuskin olisin ostanut, jollei Jacksonin nimi olisi ollut entuudestaan tuttu, mutta kirjailijattaren elämä kyllä kiinnostaa.

Cressida Connolly: After the Party. Tässä on niin ihana kansi! 1930-luvun Englantiin sijoittuva tarinakin toki vaikuttaa mielenkiintoiselta. 😊

Jonathan Frantzen: Vapaus. Frantzen on niitä nykykirjailijoita, joilta en ole vielä lukenut mitään mutta jonka tuotanto vaikuttaa blogijuttujen perusteella tutustumisen arvoiselta.

A. S. Byatt: Riivaus. Voitin kirjan Tarukirja-blogin arvonnasta, ja kirjallisuudentutkimuksen maailmaan sijoittuva rakkaustarina kuulostaa erittäin houkuttelevalta.

Niklas Natt och Dag: 1793. Tähän sarjaan on ilmestynyt jo toinenkin osa, mutta koetan kerrankin lukea sarjaa oikeassa järjestyksessä.

Edith Wharton: Viattomuuden aika. Olen nähnyt kirjasta tehtyjä filmatisointeja, ja hiljattain löysin kirjankin kirppikseltä omaan hyllyyn. Leffaversioista on hyvät muistot, joten odotan aika paljon myös kirjalta.

Jessie Burton:  The Miniaturist. Ostin kirjan Amsterdamin reissulta, josta on aikaa jo useampi vuosi. Kauniskantinen kirja on ehditty myös suomentaa, mutta haluan kuitenkin lukea reissusta kotiin raahaamani kirjan.

V. E. Schwab: Loihdittu valkeus. Kirja päättää Schwabin fantasiatrilogian, johon olen hullaantunut aivan täysin. 

Edward St. Aubyn: Loistava menneisyys. En ole nähnyt kirjasta tehtyä kehuttua tv-sarjaa, mutta molemmat St. Aubynin kirjat olen kyllä hankkinut omakseni. Nyt voisi viimein olla paikallaan ottaa selvää, mistä ihmiset ovat niin intoilleet, kun ovat sarjaa ja näitä kirjoja hehkuttaneet.

Agatha Christie: Murder on the Orient Express. Olen lukenut kirjan ja nähnyt siitä tehtyjä elokuvasovituksia, mutta silti minun piti saada omaan hyllyyn tämä näyttävä kuvitettu painos. Kuvituksena on käytetty tuoreen elokuvaversion materiaalia, ja olen hieman säästellyt kirjan lukemista, jostain kumman syystä. 

 ***

Ihania lukuhetkiä syksyyn!