Alan Bradley: On hieno paikka haudan povi

Alan Bradleyn On hieno paikka haudan povi (Bazar, 2018) on Flavia de Luce -sarjan 9. osa, ja sanonpas vaan, että Flavia-neiti on palannut takaisin näppärämpänä ja terhakkaampana kuin koskaan. De Lucen perhepiiri on sarjan edellisissä osissa vaeltanut syvällä murheen alhossa, ja alakulo on vaivannut myös lukijaa. En suuremmin innostunut parin edellisen osan tapahtumista, mutta uusinta kirjaa lukiessani minulla alkoi viimein olla olo, että elämänilo saattaa sittenkin palata Flavian ja lukijan elämään. On hieno paikka haudan povi -kirjassa Flavian seikkailuissa on jälleen napakkaa tummanpuhuvaa huumoria ja särmikästä pikkupaikkakunnan menoa aivan kuten sarjan alkupuolen kirjoissa. Henkilökohtaisten menetysten jäljet pilkahtelevat juonenkuluissa edelleen, mutta sarja ottaa myös askeleita eteenpäin, uusille poluille jotka toivottavasti jatkuvat seuraavassa osassa.

"Olin työntänyt sormeni ruumiin avonaiseen suuhun ja pidin etuhampaiden takaa tiukasti kiinni."

Tämmöinen saalis tarttuu Flavian sormeen hänen ollessaan pittoreskilla veneretkellä keskellä kauneinta Englannin maaseutua uskollisen Doggerin ja rakkaiden sisarten kanssa. Olin kovin myyty tästä avauksesta, ja kirja vain paransi tahtiaan loppua kohden. Kirjan tapahtumat sijoittuvat tällä kertaa täysin Buckshawin kartanon ulkopuolelle, Volesthorpen kylään. Flavian löytää vainajansa sen lähistöltä, ja niin lukija pääsee keskelle pienen yhteisön mehukkaita salaisuuksia ja ihmissuhteiden verkostoja. Näiden kuvauksen Bradley taitaa, ja mielestäni on todella onnistunut ratkaisu heittää Flavia vaihteeksi aivan uuteen pikkukylään, keskelle uusia ihmisiä ja uusia poliiseja. Maisemanvaihdos virittää Flavian herkät aistit äärimmilleen, ja kun oma rakas laboratorio ei olekaan käden ulottuvilla, pitää ottaa uudet konstit käyttöön. Löytyykö murhan ratkaisu runouden avulla?

Flavian lähipiiri nousee tässä kirjassa uudella tavalla esille. Doggerin hieman arvoituksellinen hahmo on keskeisessä osassa kirjan tapahtumia, ja yllättäen myös Daffy-sisar saa itselleen sopivan roolin rikoksen ratkaisussa. Tervehdin näitä muutoksia ilolla, sillä minulle iso osa sarjan viehätystä on ollut Flavian eriskummalliset perhesiteet. Doggerin traumaattinen menneisyys ja sisarusten oudot nahistelut ovat kohottaneet Flavian keskivertotavisten yläpuolelle, ja oli mukavaa, että näitä osuvia ja kiinnostavia sivuhahmoja nostettiin isommin esille. Kokonaisuus on kaikin puolin onnistunut, ja mustanpuhuvan hilpeä On hieno paikka haudan povi saa minulta neljä tähteä Goodreadsiin.

"Hippunen, nyt ollaan syvissä vesissä, vaarallisilla vesillä. Vain hölmö sotkeutuisi asiaan enempää."

***

POPSUGAR Reading Challenge 2019 -haasteessa sijoitan Alan Bradleyn kirjan kohtaan 'a book featuring an amatour detective'.

Goodreads: 4 tähteä
Mistä kirja minulle? Lainasin kirjastosta
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu mm. blogeissa Tuntematon lukija, Kirjasähkökäyrä, Yöpöydän kirjat
Kirjan tietoja:
Alan Bradley: The Grave's a Fine and Private Place (2018)
Suomennos Maija Heikinheimo
Bazar, 2018
397 sivua