Kati Rapia ja Juha Hurme: Pyrstötähti ja maailmanlopun meininki - Suomenniemen ensimmäisen tähtitieteilijän elämä ja seikkailut

Usein sarjakuvia lukiessani käy niin, että luen kirjaa ns. kuvitus edellä. Jos kuvitustyyli ei nappaa, kirjan lukeminen jää herkästi kesken tai vähintään Goodreadsin tähtimäärään tulee miinusta. Sarjakuva on sentään sarja kuvia, ja niiden juju on minulle juuri siinä, että tarjolla on tekstin lisäksi myös virikettä silmille. Tuntuikin aika erikoiselta - mutta erittäin mukavalla tavalla! - törmätä sarjakuvaan, jossa hullaannuin tekstiin niin paljon, ettei minua häirinnyt laisinkaan se, ettei kuvitus ollut aivan täysosuma oman makuni mukaan. Kati Rapian ja Juha Hurmeen Pyrstötähti ja maailmanlopun meininki - Suomenniemen ensimmäisen tähtitieteilijän elämä ja seikkailut (Teos, 2018) saa minulta täydet viisi tähteä Goodreadsiin. "Parasta mahdollista historiankirjoitusta", toteaa takakansi ja olen täysin samaa mieltä.

"Olen jokaisessa ajassa alati läsnäoleva erikoistapaus, näkyvien ja näkymättömien asioiden nuuskija, niiden sekoittaja, näkijä ja tiedemies. Minua uteliaampaa, sinnikkäämpää, oppineempaa - you-name-it - historiallista ihmisolentoa ette ole ennen tavanneet.

Ja jos minulta kysyttäisiin, mikä minua oikein riivaa, niin vastaisin seuraavasti: maailmankaikkeus kokonaisuutena on tutkimuskohteeni, rajauksena ehkä se, että ei ole rajoja, tosiaankin kaikki kiinnostaa, maallisesta maanalaiseen ja ylimaalliseen - no esimerkiksi tähdet, planeettojen vaikutukset, sielu, luonto kaikessa ihanuudessaan, Jumala, kivet, ennustamien, matematiikka, värit, viinakset, norsut ja niin edelleen!"

Näin luennehtii itseään Sigrid Aronius Forsius, suomen ensimmäinen tähtitieteilijä. Wikipediasta löytyy tietoa Forsiuksen elämästä napakassa muodossa, mutta Rapia ja Hurme kertovat Forsiuksesta paljon elävämmin ja värikkäämmin. Mies eli 1500- ja 1600-lukujen taitteessa, ja ehti paljon. Pyrstötähti-kirjassa päästään Forsiuksen mukaan vuonna 1601, jolloin kuningas Kaarle yhdeksäs lähettää miehen ja muutaman hänen toverinsa tutkimusmatkalle Lappiin. "Sepä vasta reissu ja tulipahan tehtyä! Kerron teille kaiken." Kertomistä todellakin riittää, ja myös matkan jälkeen Forsiuksen elämä on varsin vaiherikasta. Mm. miehen avioelämä osoittautuu myrskyisäksi, sillä Forsiuksen vaimolla on näppinsä pelissä, kun Forsius huomaa joutuneensa vankilaan jatkamaan tieteensä tekemistä.

Kirjan kerronta osui minun lukuhermooni täysillä. Tykkäsin Forsiuksen hieman yliampuvasta ja räiskyvän liioittelevasta puhetyylistä, joka puhalsi eloisaa henkeä 1600-luvun tapoihin ja oloihin. Tieteentekijän elämä tuohon maaiman aikaan on ollut hieman toista kuin nykyään, ja pieni kurkistus tieteen varhaisiin aikoihin tuntui kovin virkistävältä.

Kirjan värimaailma on siniharmaasävyinen, ja sen keskellä Forsius seikkailee iloisenkeltaisen hiuspehkonsa kanssa kuin sinne tänne sinkoileva kipinä. En oikein innostunut tekstauksen tikkukirjanmaisesta tyylistä, ja joillakin sivuilla puhekupliin oli ahdettu niin paljon tekstiä, että niiden lukemiseen sai toden teolla keskittyä. Ylipäänsä minulta kesti kotvasen tottua kirjan piirrostyyliin, mutta toisaalta se loi Forsiuksen seikkailuihin omaperäisen tunnelman:

Historiasta kiinnostuneiden kannattaa mielestäni ehdottomasti kokeilla Pyrstötähti ja maailmanlopun meininki -sarjakuvaa. Goodreadsiin tämä mainio kirja saa minulta täydet viisi tähteä.

****

Osallistun kirjalla Sarjakuvahaasteeseen.

Goodreads: 5 tähteä
Mistä kirja minulle? Lainasin kirjastosta
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu blogissa Mitä luimme kerran
Kirjan tietoja:
Kati Rapia ja Juha Hurme: Pyrstötähti ja maailmanlopun meininki - Suomenniemen ensimmäisen tähtitieteilijän elämä ja seikkailut
Teos, 2018
164 sivua