Haastevastauksia

Sain blogeissa parhaillaan kiertävän kysymyshaasteen eli Liesbter award -tunnustuksen sekä Kirjasähkökäyrän Mailta että Madonluvut-blogin Serentikseltä. Kiitos ihanaiset blogikollegat! Vastaaminen on kestänyt, sillä viikkoni ovat olleet niin täynnä kaikkea, että 22 kinkkistä kysymystä on tuntunut liian suurelta haasteelta. Mutta kahden päivän syyslomanen on mukava aloittaa pohtimalla syntyjä syviä, joten tässäpä viimein tulevat vastaukseni.

Laitan haastetta myös muutamalle blogille eteenpäin. Haastetut blogit löytyvät heti haastesääntöjen jälkeen.

 Tunnustushaasteen säännöt ovat seuraavat:

1. Kiitä palkinnon antajaa ja linkkaa hänen bloginsa postaukseesi
2. Laita palkinto (yllä oleva kuva) esille blogiisi
3. Vastaa palkinnon antajan esittämään 11 kysymykseen
4. Nimeä 5-11 blogia, jotka mielestäsi ansaitsevat palkinnon ja joilla on alle 200 lukijaa
5. Laadi 11 kysymystä, joihin palkitsemasi bloggaajat puolestaan vastaavat
6. Lisää palkinnon säännöt postaukseen
7. Ilmoita palkitsemillesi bloggaajille palkinnosta ja linkkaa oma postauksesi heille, jotta he tietävät mistä on kyse.   

Haastan mukaan seuraavat blogit ja niiden kirjoittajat. Lukijapaneelissani on mukana ainakin pari kynsiblogin kirjoittajaa, joten päätin muistaa myös teitä. Kynsiblogien ihmeellinen maailma on minulle outo paikka, mutta käyn aina silloin tällöin ihastelemassa kauniita tuotoksianne. Haasteen siis saavat:

Lukuneuvos-blogin MeTu,
Kynsitaideterapia-blogin Katarooma,
Kynsinauhatanssi-blogin rose86,
Ei vain mustaa valkoisella -blogin Tiina ja
Lukuhoukka-blogin B. N.

Mukavaa, jos ehditte vastailemaan mutta ei saa ottaa stressiä haasteesta!

Kysymykseni teille ovat tässä (otin myös vapauden lainata pari kysymystä Mailta ja Serentikseltä):

1. Mainitse jokin arjen pieni asia, joka on viime aikoina tuottanut sinulle iloa.

2. Oletko jouluihminen?

3. Mitä lehtiä (sanoma/aikakausi/harraste tms) luet (sähköisinä tai painettuina)?

4. Tuottavatko blogisi valokuvat sinulle päänvaivaa vai onko valokuvaus mieluisaa puuhaa?

5. Oletko aamu- vai iltaihminen?

6. Tykkäätkö katsella söpöjä eläinvideoita tai -kuvia?

7. Mitä mieltä olet sähköisistä kirjoista?

8. Kahvi vai tee?

9. Kiinnitätkö huomiota siihen, minkä värisiä asiat ympärilläsi ovat?

10. Keräätkö jotain astiasarjaa?

11. Minne haluaisit matkustaa juuri nyt, jos sinulla olisi viikko vapaata aikaa eikä raha olisi matkaa rajoittava tekijä?

***

Mailta saamani kysymykset:

1. Mitä mieltä olet sähköisistä kirjoista?

Olin pitkään epäluuloinen e-kirjoja kohtaan, mutta päädyin viimein hankkimaan oman Kobon. Suurena kannustimena olivat mm. hyvät e-kirjatarjoukset, joita en voinut hyödyntää ilman lukulaitetta. E-kirjoja luen silloin tällöin, ja ne ovat esimerkiksi matkoilla tosi käteviä. E-kirja on monin tavoin hyvä keksintö, mutta tunnepuolessa se häviää kirkkaasti perinteiselle kirjalle. Kauniit kannet ja hieno kuvitus tekevät painetusta kirjasta jo aivan esineenä kauniin, ja näyttävää kirjaa on mukava katsella. Tätä tunnesidettä en e-kirjojen kanssa ole vielä saavuttanut.

2. Kuka on lempidekkarikirjailijasi?

Ian Rankinin komisario Rebus -sarja on uusin suosikkini. Pidän myös Donna Leonin komisario Brunetti -sarjan alkupään kirjoista, mutta sarjan uusimmat kirjat ovat jääneet minulla lukematta. Sarja on tuntunut hieman väsyneeltä, itseään toistavalta. Molempia sarjoja olen kerännyt kotihyllyyn, sillä näitä kirjoja haluan taatusti lukea uudelleen.

3. Mikä on paras lempilukupaikkasi?

Kotisohva tai -sänky.

4. Missä ajoneuvossa et pysty lukemaan tai kuuntelemaan kirjoja?

Autossa lukemisesta minulle tulee huono ole. Juna ja lentokone eivät onneksi aiheuta samaa reaktiota.

5. Mikä on viimeksi lukemasi lastenkirja ja kuinka kauan  siitä on?

Luin viime viikonloppuna Aapelin Koko kaupungin Vinskin, joka oli aivan mainio. Muistan kirjan lapsuudestani, eikä kirja ole vuosien saatossa menettänyt viehätysvoimaansa. Kauaa ei ole siitäkään, kun luin Shaun Tanin Etäisten esikaupunkien asioita, jonka on kirjastolla luokiteltu lastenkirjallisuudeksi. Kirja on upea, mutta luulen että se olisi ollut minulle liian outo ja vaikea lapsena. Blogijuttu on tulollaan, mutta kirjaa voin suositella jo nyt - erityisesti aikuisille.

6. Kenelle annoit kirjalahjan viimeksi ja mikä kirja se oli?

Ostin miehelleni John Nurmisen säätiön kustantaman tietouutuuden Maailma piirtyy kartalle: tuhat vuotta maailmankartan historiaa -kirjan. Kirja oli hinnakas, mutta runsas kuvitus ja kiehtova aihepiiri saivat minut hankkimaan kirjan.

7. Kenet kirjailijoista haluaisit tavata ja kerro yksi kysymys minkä kysyisit häneltä?

Hmm, tämä on hankala kysymys. Olen kiinnostuneempi kirjoista kuin niiden tekijöistä. Kysyn siis Leena Khronilta, millainen syntytarina Tainaronin taustalla aikanaan oli.

8. Mainitse jokin klassikkokirja, jonka haluaisit muidenkin lukevan. Miksi se on lukemisen arvoinen?

Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo on iki-ihana klassikko, jota uskallan suositella kaikille. Ihmisluonto ei ole juuri muuttunut Austenin päivistä. Kirjan henkilöhahmot ovat luonteikkaita, ja kirjan ajankuva on hieno. Ja Mr. Darcy  ♥.

9. Mistä maasta ovat kotoisin lempikirjailijasi? Mainitse kolme.

Muutamia lempikirjailijoita: fantasiakirjailija J. R. R. Tolkien on britti, dekkarikirjailija Ian Rankin on skotti ja Arturo Pérez-Reverte on espanjalainen.

10. Edelliseen kysymykseen viitaten voit mainostaa nyt noiden kirjailijoiden kirjoja.

Tolkienin Taru Sormusten herrasta on fantasiakirjallisuuden merkkiteos, klassikko! Joku väittää sitä tylsäksi, mutta minusta on se jännittävä, koskettava, viihdyttävä ja mielikuvituksen taidonnäyte. 

Rankinin Rebus-hahmo on jollain tapaa symppis kaikkine puutteineen, ja tämän työlleen omistautuneen poliisimiekkosen matkassa on mukava sukeltaa Edinburghin pikkurikollisia pursuavaan alamaailmaan. Rebus-kirjojen henkilögalleria on melkoisen runsas, mutta tulee tutuksi sarjaa lukiessa - eli suosittelen, että sarjaa lukisi alusta asti vaikka itse aloitin tyylikkäästi jostain keskeltä. Tykkään siitä, ettei sarjassa ole kertauksia henkilöiden suhteista vaan homma jatkuu siitä missä kulloinkin sattuu olemaan. Samoista piirteistä pidän venäläisen Sergei Lukjanenkon Partio-fantasiasarjassa, joka olisi myös sopinut tähän lempikirjailijakohtaan.

Arturo Pérez-Reverten Yhdeksäs portti on mahtava viihderomaani ja suosikkini hänen tuotannostaan. Olen lukenut Dumas- ja dekkarihenkisen kirjan useampaan kertaan mutta blogiaikana en ole kirjaan tullut tarttuneeksi, joten blogijuttua on turha etsiskellä blogistani. Jännitysviihteen ja Dumasin ystäville suosittelen Yhdeksättä porttia varauksetta. Kirjasta on tehty Johnny Deppin tähdittämä leffaversio, mutta kirja on - totta kai!! - parempi kuin elokuva.

11. Minkälainen kirjaihminen olet?

Minusta on mukavaa lukea hieman sitä sun tätä, mutta viihdyn enemmän fiktion kuin faktan parissa. Runot koen vaikeiksi, ja lähes välttelen niitä. Tietyt kirjat aiheuttavat minussa ahmimisreaktion, eli sivut kääntyvät vauhdilla ja lukemista on vain jatkettava ja jatkettava. Sitten on kirjoja, joita on nautinnollista lukea hitaasti ja ajatuksen kanssa. Minulla on yleensä vähintään pari kirjaa kesken samaan aikaan, jotta voin tarpeen mukaan vaihtaa tunnelmasta toiseen.

Kirjoissa arvostan eniten sisältöä, eli en laita suurta painoarvoa kansitaiteelle. Tosin kaunis kansi on ilo silmälle, eihän sitä voi kieltää. Mutta myönnän, että minun on vaikea ymmärtää sitä, että joku ei suostu kokeilemaan mielestäni hyvää kirjaa sen vuoksi, että siinä ruma kansi. Vaikka sisältö on se tärkein juttu, pidän siitä että sitä on koristettu kuvituksin. Eli kuvitetut painokset ovat heikko kohtani, ja niitä on mukava hankkia kotihyllyyn. Esimerkiksi Tove Janssonin kuvittamaa Hobittia olen säästellyt joululoman lukemiseksi.

Kirjaihmisenä tunnistan itsessäni myös optimistin. Tunnen ei-lukevia-ihmisiä, mutta ajattelen, että he eivät vain vielä ole löytäneet lukemisen iloa ja niitä 'omia' kirjoja, jotka vetävät heidät tämän minulle rakkaan harrastuksen pariin. Sillä aikuisten oikeastihan kaikki haluavat lukea, jos oikein tarkasti asiaa miettivät - eikös? :)

Kiitos Mai haasteesta ja kysymyksistä!

Serentikseltä saamani kysymykset:

1. Miksi bloggaat, tai mikä sai sinut aikoinaan innostumaan bloggaamisesta?

Bloggaamisen aloitin reilut pari vuotta sitten. Ennen omaa blogia seurasin mm. liikunta/jumppablogeja ja joitakin kirjablogeja. Kesälomalla minulla taisi olla liikaa vapaa-aikaa, kun keksin kokeilla miltä oman blogin pitäminen tuntuisi. Aloittelin tosi varovasti, ja lähes pelästyin, kun sain blogiini ensimmäisen kommentin ja lukijan. Julkaise-nappulan painaminen jännitti, ja kesti tosi pitkään, että kirjoittamiseen alkoi tulla edes jonkinlaista rutiinia ja enin jännitys ja epäröinti karisi pois. Bloggausinnostus sen sijaan ei ole karissut pois. Tässä touhussa on jotain koukuttavaa, ja on hauskaa olla pieni osa mukavaa kirjablogiyhteisöä.

2. Lempiruokasi?

Minulla ei ole yhtä lempiruokaa ylitse muiden, mutta esimerkiksi näin talven lähestyessä pidän mieheni valmistamista muhevista pataruuista. Myös maksakastike on herkullista talviruokaa. Kesällä kevyet vihannesgratiinit (tai onko ne niin kevyitä, kun on juustokastiketta mukana?) ja vihanneskeitot maistuvat hyville.

3. Lempiaineesi koulussa?

Kouluajoista on jo aikaa, mutta pidin paljon kuvaamataidosta, vaikken näin jälkikäteen ajatellen ollut erityisen taiteellinen. Aikuisten värityskirjat eivät silti ole saaneet minusta vielä ystävää. :)

4. Oletko myöhemmin hyödyntänyt ja soveltanut sitä kouluainetta joko työssäsi, opinnoissa tai muussa elämässä?

En. Taisin pitää piirtelystä sun muusta puuhastelusta vain, kun sain valmiin aiheen opettajalta. Minulta puuttuu lahjojen lisäksi mielikuvitusta, joten omatoiminen piirtely ei ole ollut kouluaikojen jälkeen minun juttuni.

5. Lempikirjasi?

Tähän on todella vaikeaa nimetä vain yksi kirja, joten listaan muutamia erittäin hyviä ja minulle rakkaita kirjoja - ja vieläpä sellaisia, joita en maininnut Main kysymyksiin antamissani vastauksissa: historiallisten viihde/jännityskirjojen aatelia on Katherine Nevillen Kahdeksan; lapsuusaikojeni suosikkifantasiasarja on Susan Cooperin Pimeä nousee -sarja (tämän olen lukenut aikuisiällä jokusen kerran uudelleen ja on huippu edelleen) ja Tove Janssonin muumikirjoissa on viisautta jokaiselle.

6. Onko sinulla lemmikkiä?

Ei ole. Käymme mieheni kanssa molemmat päivätöissä, joten ei ole mukava ajatus että lemmikki olisi yksin päivät kotosalla odottamassa, koska tulemme kotiin. Toisenlaisessa tilanteessa meillä saattaisi olla koira, sillä miehelläni on aikaisempaa kokemusta koirista.

7. Kahvi vai tee?

Tee! Olen niitä hankalia ihmisiä, jotka eivät juo lainkaan kahvia. "Anteeksi, oisko teillä teetä? Ai, no ei se mitään, mehu tai vesi käy oikein hyvin." Montakohan kertaa tämä lausahdus on tullut sanottua? Kahvi tuoksuu toisinaan herkulliselle, mutta sen mausta en ole koskaan oppinut pitämään. En pidä erikoisen makuisista maustetuista teelaaduista, vaan musta tee on minun juttuni. Earl Grey on hyvä maku, tuttu ja turvallinen.

8. Maalla vai kaupungissa?

Enemmän koen olevani kotonani kaupunkiympäristössä, mutta en ahdistu maaseudullakaan.

 9. Mistä blogisi nimi tulee? 

Koetin keksiä blogin nimeksi jotain, joka liittyisi käyttämääni nimimerkkiin. Taisin miettiä myös sitä, että nimen alla voisi kirjoittaa tarpeen vaatiessa muustakin kuin kirjoista. Hyllyllä voi olla vaikkapa cd- tai dvd-levyjä, leffoja tai lehtiä. Näin ei tosin ole tässä blogissa tapahtunut, vaan Oksan hyllyt ovat olleet täynnä kirjoja. Nyt ehkä valitsisin jotain muuta blogini nimeksi, sillä mielestäni blogini nimi on.. äh, tylsä! Olisi hienoa, jos blogini nimessä olisi jokin kekseliäs kirjallisuusviittaus. Blogin nimen vaihtaminen on niin työläs homma, että jos haluan paremman bloginimen täytynee perustaa aivan uusi blogi. Tämä ei tosin ole ollut suunnitelmissa.

10. Inhokkiaineesi koulussa? 

En tiedä inhosinko enemmän fysiikkaa vai kemiaa. Fysiikan lait eivät koskaan auenneet minulle, ja kemia oli kaavojen tylsää ulkolukua. Kotitalouskaan ei viehättänyt, vaikka se oli erittäin suosittua koulutoverieni seurassa.

11. Onko siitä aineesta ollut hyötyä myöhemmin?

Fysiikkaa tai kemiaa en ole tarvinnut, eivätkä kotitaloustaitonikaan ole valtavasti karttuneet. :D Ruuanlaittoinnostus ei ole tarttunut minuun edes aikuisiällä, mutta onneksi mieheni laittaa herkullista ruokaa.

Kiitos Serentikselle haasteesta ja mukavista kysymyksistä!