2 x kotimainen: Parantola & Lautturi

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden teemaviikkoni päättyy kahteen nuortenkirjaan, jotka ovat jo saaneet jonkin verran blogihuomiota. Satu Mattila-Laineen esikoiskirja Parantola (Karisto, 2015) on kirja, jonka poimin Lukuoppaan vinkkilistalta. Tämä aikamatkustuskirja on näkynyt myös monessa kirjablogissa syksyn aikana. Jenna Kostetin Lautturi (Robustos, 2014) voitti viime vuonna Blogistanian Kuopus -palkinnon, ja bloggaajakollegoiden kehut herättivät uteliaisuuteni kirjaa kohtaan. Molemmat kirjat osoittautuvat oikein hyviksi ja ajatuksia herättäviksi, joten näitä kelpaa tarjota nuorille luettaviksi.

Satu Mattila-Laineen esikoiskirja Parantola (Karisto, 2015) tarjoaa erikoisen miljöön tapahtumille. Kirjan päähenkilönä on 15-vuotias epilepsiaa sairastava ja vintageblogia pitävä Elisa. Hänen kotipaikkakunnallaan on vanha, käytöstä poistunut parantola, ja siellä hän kohtauksen aikana huomaa siirtyneensä 1930-luvulle. Tuolloin parantola toimi epilepsiaparantolana, ja Elisa löytää toverin parantolan asukkaasta Annasta. Kirjassa seurataan Elisan ja Annan tutustumista, Elisan sopeutumista menneeseen aikaan ja hoitotoimia, joita epileptikot tuona aikana saivat kokea.

Kirjassa onnistutaan mielestäni hienosti tuomaan esille sitä, miten epilepsian hoito on vuosikymmenten aikana kehittynyt ja mennyt eteenpäin. Minulla ei ole omakohtaisia kokemuksia epilepsiasta lähisukulaisten tai tuttavien kautta, joten kommentoin asiaa täysin mutu-pohjalta. 1930-luvulla kirjassa lääkärillä on paljon valtaa potilaan hoidossa, ja kirjan lääkäri Groman suunnittelee hurjia toimenpiteitä. Näistä aineksista olisi saanut kirjaan jopa enemmän jännitystä kuin siinä nyt oli, mutta ehkä kirjasta olisi silloin tullut liian ahdistava nuoremmille lukijoille. Kirjasta jäi mukava loppufiilis, ja Parantola onnistui käsittelemään vaikeaa sairautta uskottavasti, sortumatta liialliseen imelyyteen tai tunteellisuuteen.

Jenna Kostetin Lautturi (Robostos, 2014) kertoo kahdesta lukiolaisesta, Kaista ja Irasta. Kain tausta tuo kirjaan arvoituksellisen, hyytävän ulottuvuuden, sillä Kai on kotoisin virralta, jonne kuolleet sielut päätyvät. Hän on päättänyt tutustua 'ylhäällä' olevaan maailmaan, jossa ihmiset elävät. Kai päätyy isänsä veljen Eeron luokse, joka koettaa sopeuttaa Kain normaaliin elämään. Siihen kuuluu koulunkäynti, ja koulussa Kai tapaa kauniin Iran. "Iran ääni on pehmeä ja sanat ovat hänen huulillaan kauniita. Minä maistelen sanoja omilla huulillani, lepuutan kynää paperin karhealla pinnalla ja toivon, että voisin muuttaa Iran äänen sävyn sanoiksi paperille ja vangita sen kaiken niin, että muistaisin sen aina. Sittenkin kun häntä ei enää ole." (s. 48)

Lautturin kerronta on todella kaunista, ja soljahtelevia lauseita oli ilo lukea. Kirjan tunnelma on omalaatuinen sekoitus surumielisyyttä, ihastumista, nuorten ja aikuisten valtapelien tuomaa ahdistusta ja pahaa oloa. Kai ja Ira saavat omat puheenvuoronsa kirjassa, ja heidän tarinansa vetäisi minut mukaansa. Ainoastaan loppuratkaisusta annan miinusta, sillä Iran kohtalo oli vähän pliisu. Olisin kaivannut hänen osuuteensa hieman enemmän dramatiikkaa, sillä se olisi sopinut kirjan tunnelmaan. Toisaalta Iran ratkaisu elämänsä suhteen oli uskottava, sitä en kiistä. Kiitosta kirja saa siitä, ettei Kain taustoja selitelty liikaa vaan hän jäi lopulta melko arvoitukselliseksi hahmoksi.

***

Kotimaista kirjallisuutta futiskaupungeista -haaste päättyy pian, mutta vielä ehdin ottaa pienen loppukirin. Tämän postauksen kirjoista saan pisteet Turkuun ja Poriin, sillä Jenna Kostet on turkulainen ja Satu Mattila-Laine on porilainen kirjailija.

Saan pisteitä myös 50 kategorian haasteeseen, joka onkin ollut hetkisen tauolla. Merkitsen Parantolasta pisteen kohtaan 17) A book a friend recommended. Myönnän venyttäneeni ystävän käsitettä, sillä tätä kirjaa suositteli minulle Oulun kaupunginkirjaston lukuopas. Vinkki on vinkki, antoi sen kuka hyvänsä ja tämä vinkki oli varmasti kuorrutettu ystävällisillä ajatuksilla (tai näin ainakin toivon), joten se sopii tähän kohtaan. Lautturista saan tyylikkään pisteen kohtaan 36) A book set in high school. Jee - 40 / 50 haastekirjaa luettu!

Goodreads: Parantola saa 3 tähteä ja Lautturi 4 tähteä.
Mistä kirjat minulle? Kirjaston kirjoja.
Muualla verkossa: Molempia kirjoja on luettu monessa blogissa, joten tässä vain muutama linkkivinkki ja lisää löytyy googlettamalla:
* Parantolaa on luettu mm. blogeissa: Yöpöydän kirjat, Todella vaiheessa, Luetaanko tämä? ja Dysphoria.
* Lautturia on luettu mm. blogeissa Kirsin kirjanurkka, Kirjaneidon tornihuone, Kujerruksia ja Hyönteisdokumentti.
Kirjojen tietoja:

Sirkka Mattila-Laine: Parantola
Karisto, 2015
154 sivua

Jenna Kostet: Lautturi
Kansi Johanna Lumme
Robostos, 2014
199 sivua