21. syyskuuta 2013

Pasi Ilmari Jääskeläinen: Harjukaupungin salakäytävät

Kello on puoli kaksitoista yöllä, seuraava päivä on työpäivä. Kirjan viimeinen sivu on luettu, henkäisty syvään, tietokoneelle on pakko vääntäytyä lukemaan vaihtoehtoinen loppu kirjalle. Siis mitä ihmettä? No sehän on Pasi Ilmari Jääskeläisen Harjukaupungin salakäytävät (Atena, 2010), elokuvallinen mysteeriromaani maagisesta Jyväskylästä.

Harjukaupungin salakäytävät alkaa salakavalan tavallisesti. Kustannustoimittaja Olli Suominen liittyy elokuvakerhoon, hävittelee sateenvarjoja, viettää perhe-elämää Aino-vaimonsa ja poikansa kanssa. Jossain vaiheessa kuvioihin astuu kirjailijatar Kerttu Kara, joka valmistelee Maagista matkaopaskirjaa Jyväskylästä. Perhe häipyy jonnekin taustalle, Olli huomaa olevansa pakotettu liehittelemään Kerttua:

"Hänen on silti annettava periksi muutokselle ja antauduttava elokuvallisen syväminän johdatettavaksi, perheensä tähden. On heittäydyttävä rakkaustarinaan Kerttu Karan kanssa: pinnallinen teeskentely johtaisi epäonnistumiseen, hän ei ole koskaan osannut näytellä." (s. 239)

Kustannustoimittajan elämä alkaa muistuttaa absurdia elokuvaa, kirjaa lukiessa melkein näkee filmin pyörivän silmiensä edessä. Jos kirja alkoikin petollisen arkipäiväisillä tapahtumilla, kolmannessa osassa on vauhtia sitäkin enemmän. Lapsuustraumat selviävät, salakäytävissä ryömitään ja Kerttu Karan salaisuus tulee ilmi. Huikeaa tekstiä, täydellinen loppuhuipennus upealle kirjalle. Harjukaupungin salakäytäviä voin lämpimästi suositella luettavaksi. Vaarana tosin on, että lukijalle tulee pakottava tarve katsella elokuvia tai lukea Blytonin Viisikkoja.

Elämää suuremmat kysymykset:

Kumpi loppu minun kirjassani on? Se parempi, ehdottomasti! Cinemaattisempi (sainpas ujutettua tämän sanan postaukseen...) ja koskettavampi. Kiitoksia verkkokaupan tädille, sedälle tai robotille, joka valitsi minulle lähetettävän kirjan.

Kumpi on parempi, Harjukaupungin salakäytävät vai Lumikko ja yhdeksän muuta? Lumikko, mutta vain sen vuoksi, että kirjalliset mysteerit vetoavat minuun enemmän kuin elokuvalliset mysteerit.

Voiko Jyväskylässä oikeasti olla niin monta sateenvarjoputiikkia? En tiedä, pitäisi varmaan käydä tutkimassa asiaa.

Tätä odotellessa... aion vältellä kaikkia ko. kirjaan liittyviä bloggauksia (anteeksi jo etukäteen, kirjabloggaajat!), juonipaljastuksia - kaikkea, missä edes mainitaan kirjan nimi. Lukukokemus on nautinnollisin ilman sen suurempia ennakkotietoja kirjasta. 

Harjukaupungin salakäytävät muualla verkossa: Kirjaa on luettu useissa blogeissa, esimerkiksi: Leena Lumi, Kirsin kirjanurkka, Rakkaudesta kirjoihin, Sallan lukupäiväkirja.

Kirjan tietoja:
Pasi Ilmari Jääskeläinen: Harjukaupungin salakäytävät
Päällys Jussi S. Karjalainen
Atena, 2010
375 sivua

Mistä kirja minulle? Tilasin verkkokaupasta.

6 kommenttia:

  1. Minä en ole lukenut 'lumikkoa', mutta epäilen, että just 'harjukaupunki' on minun kirjani. Harjukaupunki on oma kaupunkini, mutta se ei ollut syy, miksi putosin kirjaan sataa. Se oli just se cinemaattisuus ja menneisyyden yllättävä kohtaaminen. Koin saman just kirjan ilmestyttyä...

    Tietenkään et lue etukäteen muiden arvioita;) Toivottavasti voin pitää myös 'sieluista'.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjat vai elokuvat, kullakin olkoon oma suosikkinsa! Minäkin toivon sydämeni pohjasta, että pidän sielut-kirjasta. :) Jos en pidä, tuntuu hirveältä kirjoittaa näiden kahden erinomaisen kirjan jälkeen jotain negatiivista tänne blogiin. Ehkä vaivun siinä tapauksessa blogihiljaisuuteen.

      Poista
    2. Minäkin olen miettinyt, että 'mitä jos?' Tuo hiljaisuuteen vaipuminen, tavallaan katoaminen kuulostaa minullekin sopivalta;)

      Poista
    3. Eipä käy kateeksi kirjailijaa. Onko edessä hyytävä blogihiljaisuus, ylistystä vai jotain siltä väliltä? :)

      Poista
  2. En ole lukenut vielä yhtään Jääskeläistä, mutta olen päättänyt, että Sielut kulkevat sateessa on ensimmäinen tutustumisyritykseni kirjailijaan. Odotan pitäväni, mutta saa nähdä, miten käy. Toivottavasti odotukset eivät ole liian kovat. Mutta jos pidän Sieluista, aion tietenkin tutustua myös Lumikkoon ja Harjukaupunkiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm, mielestäni Lumikko ja Harjukaupunki ansaitsisivat tulla luetuiksi aivan omina itsenään, mutta tokihan lukemisen voi aloittaa sieluistakin. :) Et ole ainut, jolla on odotukset korkealla. :)

      Poista

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...