Tiina Raevaara: Kaksoiskierre

Tiina Raevaaran Kaksoiskierre (Like, 2020) vie lukijan geeniteknologian eettisten kysymysten maailmaan. Teosta kuvaillaan takakannessa trilleriksi, mutta aivan niin kiivastempoinen Kaksoiskierre ei mielestäni ollut. Tykkäsin silti kirjasta, ja se itse asiassa yllätti minut positiivisesti. Olen nimittäin lukenut Raevaaralta aeimmin Korppinaiset, joka ei ollut laisinkaan minun kirjani. Nyt kuitenkin viihdyin mainiosti tutkijanhommiin yliopistolle palanneen Eerikan ja tämän pienen tyttären seurassa. Yliopistomaailmaan sijoittuvia kirjoja on aina mukava lukea, ja kun niissä on vielä jännityspitoinen juoni, niin ollaan aivan mukavuusalueellani. 😊

Kaksoiskierteessä Eerika ajautuu - tosin vastentahtoisesti - vuosien tauon jälkeen kimeeritutkimuksen pariin:

"Kimeeri puolestaan on sellainen olento, jonka soluilla ei ole yhtä yhtenäistä alkuperää. Sen kaikissa soluissa ei siis ole samanlainen perimä. Kimeeri on sekoitus. Joskus kauan sitten Pajusuo esimerkiksi teki kimeerejä hiiren ja rotan soluista. Ne syntyvät eläimet eivät siis olleet hiiriä tai rottia vaan niiden yhdistelmiä, kimeereitä."

Syyt Eerikan vetäytymiseen tutkimuksen parista selviävät tapahtumien edetessä, ja samalla verkko Eerikan ympärillä kiristyy. Kuka seuraa hänen Tuulikki-tytärtään, miksi lapsuudenystävä Kristiina käyttäytyy oudosti? Mitä oikeastaan tapahtui Sariannalle, joka kuoli auto-onnettomuudessa ja jonka tilalle Eerika tuli töihin professori Pajusuon pieneen tutkimusryhmään?

Kaksoiskierre kuvaa mielestäni hyvin tiedemaailmaa ja tutkijoiden kilpajuoksua kohtia uusia tuloksia ja julkaistuja artikkeleita. Geeniteknologiaa kuvattiin onneksi maanläheisesti eivätkä tiedejutut menneet luennoinnin puolelle. Harmittelin silti sitä, että osa henkilöistä jäi aika ohuiksi. Esimerkiksi kiinnostavan oloinen Pajusuo jäi lopulta vaisuksi taustahahmoksi vaikka hänessä olisi ollut potentiaali enempäänkin (eli siis todelliseksi pahikseksi). Toisaalta pidin kovasti siitä, että kirjan pituus oli maltillinen ja tapahtumat saateltiin napakasti päätökseen. Viimeiset sivut tosin jättivät Eerikan kuviot niin auki, että odottelen mielenkiinnolla, mitä Kaksoiskierteen aloittavassa sarjassa seuraavaksi tapahtuu. Asetelmat on kyllä hyvin pohjustettu vaikka minkälaisia juonia silmällä pitäen!

Goodreadsiin Kaksoiskierre saa minulta neljä tähteä, sillä pyöristelin 3,5 tähteä ylöspäin. Lupaavanoloinen sarja-avaus! Aion ehdottomasti pysyä kuulolla jatko-osan suhteen.

"Tunnen kuitenkin olevani ratkaisevalla tavalla erilainen kuin muut ihmiset ympärillä. Eläväni syvemmin. Minun maailmassani varjot ovat synkempiä ja valo kirkkaampaa. En enää koskaan olisi tavallinen."

POPSUGAR 2020 Reading Challenge -haasteessa kirja sopii kohtaan "A book about or by a woman in STEM". STEM on lyhenne sanoista "science, technology, engineering, mathematics", ja sekä kirjan Eerika että kirjailija Raevaara edustavat ansiokkaasti STEM-naisia. Kansilieve nimittäin tietää kertoa, että Raevaara on koulutukseltaan perinnöllisyystieteeseen erikoistunut biologi. 

Goodreads: 4 tähteä

Mistä kirja minulle? Lainasin kirjastosta

Muualla verkossa: Kirjaa on luettu mm. blogeissa Kirjasta kirjaan, Tuulevin lukublogi

Kirjan tietoja:

Tiina Raevaara: Kaksoiskierre

Like, 2020

260 sivua

Kommentit

  1. Minusta tämä on enemmän psykologista jännitystä kuin trilleri. Kirja käynnistyi aika hitaasti, kun geenitutkimuksellinen ja henkilöhistoriallinen taustoittaminen veivät tilaa, mutta vähän ennen puoltaväliä vauhti kiihtyi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan, niin saattoi ollakin... tosin en itse tavoittanut kirjan sivuilta kovin suurta jännitystä, mutta muuten kyllä tykkäsin kirjasta. :) Ja loppua kohden tapahtumat todellakin saivat vauhtia!

      Poista
  2. Kuuntelin Tiina Raevaaraa taannoin kirjamessuilla, ja hänen koulutustaustansa tuo varmasti mielenkiintoisen twistin kirjoittamiseen. Kaksoiskierre taisi olla tuloillaan tuolloin, kuulostaa niin tutulta, vaikka onkin tämän vuoden puolella ilmestynyt. Luku-/kuuntelulistalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Raevaaran oma tausta näkyi mielestäni positiviisesti Kaksoiskierteessä. Hänen aiheen tuntemuksensa oli selvästi hyvää, mutta kirja oli silti riittävän menevä genreensä nähden.

      Poista

Lähetä kommentti

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.