Marraskuun lukupäiväkirja, osa 2

30 sivua päivässä -lukuhaaste jatkuu, ja tässä tunnelmia lukupinon liepeiltä viikon varrelta:

Maanantai 4.11.2019

Jollei lukuhaaste olisi käynnissä, en varmaankaan olisi lukenut tänään sivuakaan. Olin yliopistolla aamukymmenestä iltaseitsemään (päivän ohjelmaan kuului erään kurssin harjoitusryhmä, lounas, viime hetken kertaamista tenttiin, tentti klo 16.15-19.15), ja sen jälkeen päässäni raksutti lähinnä tyhjää ja olo oli muutenkin väsynyt. Tartuin kuitenkin illan päätteeksi Vi-kirjaan, ja luin sitä 30 sivua. Paljon puhetta ruuasta ja vietnamilaisesta kulttuurista.

Tiistai 5.11.2019

Lukupinon ulkopuolelta huikkaan, että lanu-kirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat vetivät tänään huomioni puoleensa, vaikken muista F-ehdokkuuksista niin innostu. Lanu-ehdokkaista olen yleensä lukenut edes yhden ja muutaman muun saatan tietään ennakolta, joten tämä sarja tuntuu olevan lähimpänä omaa makuani. Tällä kertaa olen lukenut yhden ehdokaskirjan, Marisha Rasi-Koskisen Auringon pimeämmän puolen (hieno kirja!), ja Anniina Mikaman trilogian kakkososa on lukulistallani. Mikaman Taikuri ja taskuvaras oli todella vetävä ja taianomainen tapaus, joten odotukseni ovat korkealla myös ehdokaskirjan suhteen. Loputkin kiinnostelevat, ja kävin heti lainaamassa Nelson Tiikeritassun, ja varaukseen menivät Kettujuttuja ja Taltuta klassikko!. Lisäksi päätin taas kerran, että lanu-kirjoja ja YA-kirjoja pitää muistaa poimia useammin lukupinoon. Nämä kun ovat aikuislukijallekin yllättävän usein tosi antoisaa luettavaa.

Päivän lukusaldoon kertyi 33 sivua Vi-romaania, jonka sain nyt luettua loppuun asti. Höh, kirja loppui hieman kuin seinään enkä tiedä, mitä kirjasta ajattelisi. Lukufiilikseni ovat kovin erilaiset kuin Ru-kirjan jälkeen. Lisäksi innostuin pienen tauon jälkeen Mona Cholletin Naisia vai noitia? -kirjasta, josta pyysin kustantajalta arvostelukappaleen alkusyksyllä. Luin kirjaa ensi alkuun aivan innosta pinkeänä, mutta sitten iskivät opiskelukiireet ja jotenkin kirjan lukeminen hiipui, en vain osannut keskittyä Cholletin suht tiiviiseen tekstiin. Nyt aika on jälleen otollinen naisasian pohdinnoille, ja kirja eteni mukavat 20 sivua.

Viikon lukupinon kirjoja.
 
Keskiviikko 6.11.2019

Jatkoin Siri Kolun Villitalon kuuntelua, ja kirja edistyi  noin tunnin verran. Kuuntelen äänikirjoja usein työmatkoilla, mutta tänään en muistanut enkä ehtinyt laittaa kirjaa päälle, sen sijaan kirja edistyi illan kotipuuhien yhteydessä. Aamulla oli aivan liian kiire äänikirjahommille - keskityin lähinnä siihen, etten myöhästy palaverista - ja iltapäivällä taas kuuntelin jouluradiota, joka on jälleen palannut eetteriin. En ole suuren suuri jouluintoilija, mutta joululaulut, joulutortut ja piparit ovat juttuja, joista voi hyvin alkaa nauttimaan jo marraskuussa. 😌

Iltasella luin vielä Cholletin kirjaa 15 sivua ja aloitin Finlandia-ehodokkaana olevan Nelson Tiikeritassun, jonka on kirjoittanut ja kuvittanut Lena Frölander-Ulf. Lumoava kirja, iso sydän tälle jo 35 sivun jälkeen.

Torstai 7.11.2019

Villitalo tuli kuunneltua päivän aikana loppuun. Jahas, meni sitten jatko-osan odotteluun. Hurmaava Nelson Tiikeritassu eteni 30 sivun verran.

Lukupinon ulkopuolelta: Monika Fagerholmin Kuka tappoi Bambin? on Finlandia-ehdokkaana. Jee! Koetan ehtiä lukemaan kirjamessuilta ostamani kirjan ennen F-voittajien julkistamista. Olisipa hienoa, jos olen kerrankin sattunut ostamaan F-voittajan ennen palkinnon julkaisemista. 😊 Muut ehdokkaat eivät suuria tunteita tässä vaiheessa herättäneet.

Perjantai 8.11.2019

BookBeatista löytyi kuunteluun lisää lastenkirjallisuutta: Max Brallierin Maailman viimeiset tyypit. Kirja eteni noin 45 minuutin verran. Nyt on vauhdikasta dystopiaa! Yleensä vieroksun dystopioita niiden synkkyyden vuoksi, mutta Brallierin kirjan hirviöiden ja zombien valloittama maailma vaikuttaa jollei nyt hilpeältä, niin ainakin huikealta seikkailulta.

Juuri ennen nukkumaanmenoa Nelson Tiikeritassu edistyi 50 sivua.

Oulussa on jo talvi! Jutun kuvat on napsittu yliopiston päärakennuksen luota.

Lauantai 9.11.2019

Cholletin kirja eteni 25 sivua. On aika tymäkkää tekstiä, ei tätä päivässä paljon tämän enempää mene alas.

Ihana Ellen T. -sarjakuva tuli luettua loppuun (n. 40 sivua). Aloittelin tätä viime viikolla, ja pidin jostain syystä useamman päivän tauon, ennen kuin palasin takaisin kirjan pariin. Viikolla minulla oli niin kiire ja väsynyt olo iltaisin, etten halunnut sellaisessa mielentilassa lukea hutaista näin upeaa kirjaa. Nyt oli oikea hetki Ellenille ja taiteen hurmiolle.

Nelson Tiikeritassu oli jälleen seuranani nukkumaan menessä, ja lukea hurautin kirjaa 100 sivua. Tähän päivään mahtui yllättävän paljon erilaista ja erittäin laadukasta kirjallisuutta. Hieno lukupäivä!

Sunnuntai 10.11.2019

Maailman viimeiset tyypit viihdytti minua kotitöitä tehdessä (45 min). Luin loppuun Nelson Tiikeritassun ♥♥♥.


Viikon lukufiilikset tiiviisti:

Arkena lukeminen olisi jäänyt todella vähiin ilman haastetta, mutta viikonloppuna on ollut sitäkin mukavampaa keskittyä aivan rauhassa hyvien kirjojen äärelle. Viime aikoina on ollut aika paljon juttua lanu-kirjallisuuden esille nostamisesta, ja hups, oma lukupinoni on kuin vaivihkaa ollut lanu-painotteinen. Keskittymiskykyni ei tällä hetkellä riitä raskaisiin ja/tai pitkiin romaaneihin, joten lanut ja lyhyet aikuisten kirjat sopivat minulle parhaiten juuri nyt. Olen kuitenkin pysynyt (toisinaan rimaa hipoen) lukuhaasteen kyydissä mukana. 😊

Marraskuun luetut, kuunnellut ja kesken olevat:

Luetut:

Lena Frölander-Ulf: Nelson Tiikeritassu (Teos & Förlaget)
Kim Thúy: Vi (Gummerus)
Hanna-Reetta Schreck, Iida Turpeinen, Annukka Mäkijärvi: Ellen T. (Teos)

Kuunnellut: 

Siri Kolu: Villitalo (Otava)

Vielä kesken:

Mona Chollet: Naisia vai noitia? (Gummerus)
Max Brallier: Maailman viimeiset tyypit (WSOY)


Kommentit

  1. Hei Oulu! Kävin siellä viime viikonloppuna :)
    Minä en tällä kertaa osallistunut marraskuun lukuhaasteeseen - olen niin laiskasti lukenut tänä syksynä, etten taida saada mitään tavoitteitani täyteen. Auringon pimeä puoli kiinnostaa F-ehdokkaista kovasti ja sopisi hyvin scifi-haasteeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heipä hei, kiva että olet vieraillut talvisessa Oulussa. :) Auringon pimeä puoli on tosi hyvä! Hehkutan myös Nelson Tiikeritassua, joka on toki vähän eri tyylinen kirja mutta aivan ihana. Lanu-Finlandiassa tuntuu tänä vuonna olevan paljon omaan makuun sopivia ehdokkaita, joten odottelen kyllä innolla, kenelle palkinto myönnetään.

      Poista
  2. Havahduin vasta eilen tähän lukuhaasteeseen. Olisi ollut kiva osallistua. Toisaalta tänään mietin, missä välissä ehtisin lukea joka päivä 30 sivua. Jos aamulla menisin töihin ja töistä suoraan esimerkiksi teatteriin, niin siinä vaiheessa illalla, kun raahautuisin kotiin, jäisi 30 sivua vain haaveeksi. Siitä huolimatta vaikuttaa kivalta haasteelta ja näitä sinun lukupyrähdyksiä oli kiva lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus 30 sivulle ei vaan löydy aikaa eikä silloin kannata väkisin lukea. Teatterireissun päätteeksi ei varmaankaan riitä enää energiaa lukuhommille... heh, lukupyrähdys kuvaakin nykyistä lukutyyliäni enemmän kuin hyvin. On niin paljon muuta juuri nyt, etten ehdi tai osaa keskittyä kirjaan esim. tuntien ajan. Lomalla sitten, jouluhan on ihan kohta. :)

      Poista
  3. En oikein osannut innostua Finlandia-ehdokkaista - vaikka etenkin lanun pitäisi kiinnostaa jo työn puolesta. Nyt taitaa olla pakko varata tuo Tiikeritassu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, lue ihmeessä Nelson Tiikeritassu. Se on niin ihana, ihastuin siihen aivan täysillä. Taisi olla syksyni paras kirja. Pidän totisesti Nelsonille peukkuja Finlandiassa, vaikka monta ehdokaskirjaa on vielä lukematta.

      Poista
  4. Cholletin kirjaa selasin kirjamessuilla, mutta vaikutti sen verran tuhdilta paketilta, etten hankkinut vielä. Ehkä sitten kesälomalle...
    Tämä lukupäiväkirja-ajatus on tosi kiva. Tänään juuri mietin, että pitäisi varmaan tehdä joku tällainen ihan vaan huvikseen jonkun aikaa ja katsoa, mitä siihen ilmaantuisi tekstiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Cholletin kirja on hyvä, mutta on siinä kyllä asiaa hurjasti. Mutta teksti on antoisaa, suosittelen kyllä kokeilemaan jos sopiva hetki tulee. Ja lukupäiväkirjaakin kannattaa kokeilla, eihän se mitään haasteita tarvitse ympärilleen. Merkintöjä on hupaisaa lukea itsekin jälkikäteen.

      Poista
  5. Onpa tosiaan mukava lueskella lukupäiväkirjaasi, joka raottaa vähän arkeasi ja sitä, miten sulavasti olet lukenut/kuunnellut monia teoksia koko ajan vähän eteenpäin. Oulu-kuvat ovat myös kiva juttu tässä bloggauksessa :) Lanua voisin itsekin lisätä ohjelmistoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, en ole mikään yhden kirjan nainen. 😁 Minulla on tavallisesti 2-5 kirjaa kesken ja luen niitä mielialan mukaan. Usein ne kirjat etenee tosiaan pikku pätkissä, mutta olen niin tottunut tähän tyyliin, tämä sopii minulle. Mieheni kyllä aina kauhistelee mun lukutyyliä, on kuulemma sekavaa meininkiä. 😁

      Poista
  6. Minäkin vähän "kauhistelen" lukumeininkiäsi, kun niin monta kirjaa kesken :D Mulle oli niin extremeä kun oli kaksi hyvin erityyppistä romaania kesken, mutta nyt ne on molemmat luettu loppuun ja uutena aloitin tasan yhden! ;) Mulla on kaveri joka lukee montaa kirjaa jatkuvasti, mutta eri kielillä.

    Kiva lukea sun lukupäiväkirjaa :) Viisikymppisiä aivojani en ole osannut lanuihin kääntää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä luen itse asiassa aika vähän enkuksi. Nyt kun mietin, niin enkunkielisiä on yleensä vaan yksi kerrallaan kesken. Lukeminen vaatii silloin enemmän keskittymistä, niin on helpompaa jos on vaan se yksi vieraskielinen kirja kesken.

      Poista
  7. Olet ihailtavasti jaksanut lukea arjen keskellä! Itselläni on ollut jotenkin takkuista lukemisen suhteen. Johtuu tosin ehkä siitä, että minulla on ollut niin paljon kulttuurimenoja, etten oli harvoina vapaailtoinakaan oikein jaksanut lukea. Positiivinen ongelma sekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla ovat jääneet kulttuuririennot viime aikoina vähiin, mutta olen kyllä huomannut sen, että jos on jotain erityisempää ohjelmassa illalla, niin lukeminen jää tosi helposti, ei vaan tunnu riittävän aikaa eikä energiaa. Mutta hyvä se on tehdä muutakin kuin vaan istua nenä kiinni kirjassa. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.