#naistenviikko alkaa: Virginia Woolf - Majakka

Tänään alkaa naistenviikko, ja sitä juhlistetaan kirjablogeissa mukavan perinteisellä teemahaasteella, jota emännöi Kulttuuripohdintoja-blogin Tuija.  Aloitan oman viikkoni järisyttävän upealla klassikkoromaanilla, Virginia Woolfin Majakalla, ja julkaisen naistenviikolla muutaman muunkin teemaan sopivan jutun. Kannattaa siis pysyä kuulolla ja kurkkia muihinkin haasteessa mukana oleviin blogeihin. Hienoja lukuvinkkejä on taatusti luvassa joka päivälle.

Nimipäiväonnittelut kaikille Riikoille!

Olen lukenut Majakan joskus vuosia sitten, ja kirjasta jäi minulle tuolloin erittäin hyvät, joskin aika utuiset lukumuistot. Toukokuussa Donna mobilen kirjat -blogin Leena kirjoitteli Majakasta ja minuun iski tunne, että nyt pitää kyllä itsekin suunnata Majakalle pitkästä aikaa. Uudelleenluvut ovat aina vähän jänniä, kun ei voi olla millään tapaa varma siitä, onko kirjan hehku kestänyt aikaa mutta tällä kertaa olin luottavainen sen suhteen, että Majakassa on hiljaista, ajatonta voimaa. Enkä ollut laisinkaan väärässä. Lueskelin Majakkaa alkukesän aikana rauhalliseen tahtiin, silloin kun tuntui sopivalta asettua juuri tämän kirjan ääreen. Tämä taitaakin olla sopivin tapa tutustua Majakkaan. Kirja ei ole mielestäni vaikealukuinen, mutta ainakaan itse en saa sen ajatuskuluista kiinni jos mieli on levoton ja keskittymiskyky heittelehtii sinne tänne. Luettuani Majakan nyt uudelleen tulin siihen tulokseen, että tämä kirja jos mikä on minulle oikea kunnon fiilistelykirja - kirjan tunnelmiin ja henkilöiden pohdintoihin tekee mieli uppoutua ja sulkea arki pois mielestä.

Majakan tapahtumat (siinä määrin kuin siinä nyt mitään tapahtuu...) keskittyvät Ramseyn kahdeksanlapsisen perheen ympärille. Perheen isä on voimakastahtoinen ja arvostettu tiedemies, kauneudestaan kuulu rouva Ramsey puolestaan huolehtii perheen rahahuolien varjostamasta arjesta, johon kuuluu kirjan alkuosan kuvaamana kesäpäivänä myös lukuisia ystäviä ja tuttavia. Majakan sisältö rakentuu pitkälti henkilöiden sisäisten pohdiskelujen varaan ja lukija saa olla tarkkana, kenen ääntä milloinkin kuullaan. Itse en kokenut kirjan seuraamista silti hankalana, kannattaa vain heittäytyä ajatusvirtojen vietäväksi!

Huomasin nyt toisella lukukerralla pitäväni eritysen paljon kirjan toisesta osasta Aika kuluu. Siinä kuvataan vuosien vierimistä lähes runollisen kauniisti ja surumielisestikin, on aivan kuin katselisi sumuisen lasin takaa tutun talon ja sen asukkaiden kuulumisia. Huomasin myös vaikuttuvani siitä, miten hienosti Woolf kuvaa henkilöidensä välisiä jännitteitä ja valtasuhteita, ja miten taitavasti hän piirtää kuvan herra ja rouva Ramseyn avioliitosta, sen peruspilareista ja miehen ja naisen asemasta avioliitossa ja yhteiskunnassa. Kirja onkin teemoiltaan mielestäni yllättävän runsas ja nykylukijalle antoisa.

Majakka saa minulta Goodreadsiin täydet viisi tähteä. Olen lukenut blogiaikana Woolfilta myös Mrs. Dallowayn, mutta vaikka sillä oli hetkensä, Majakan valo loistaa kirkkaammin.

"Lamppujen sammuttua kuu laski, ja tihkusateen valuessa katolle suunnaton pimeys alkoi levittäytyä. Kaikki näytti sortuvan pimeyden hyökyyn, tulvaan, se hiipi sisään avaimenrei'istä ja raoista, kiersi kaihtimien ympäri, tunkeutui makuuhuoneisiin, nielaisi missä kannun ja pesuvadin, missä lipaston jykevän hahmon ja terävät kulmat. Eivätkä vain huonekalut hämärtyneet, myös ruumiista ja sielusta jäi jäljelle tuskin mitään minkä perusteella olisi voinut sanoa kuka siinä oli." (s. 156)

***

Kirjankansibingossa sijoitan sinisävyisen kannen ruutuun 'unenomainen'. Majakan kansi on ehdottomasti kaunein kirjankansi, jonka olen tänä kesänä bingoruudukkoon löytänyt!

Osallistun kirjalla myös Lukemattomat naiset -haasteeseen ja Joka päivä on naistenpäivä -haasteeseen, joihin saan hienon klassikkopisteen. Kirja sopii myös Luetaan lemppareita -haasteeseen.

Goodreads: 5 tähteä
Mistä kirja minulle? Lainasin kirjastosta
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu mm. blogeissa Donna mobilen kirjat, Eniten minua kiinnostaa tie, Kirjavarkaan tunnustuksia
Kirjan tietoja:
Virginia Woolf: To the Lighthouse (1927)
Suomennos Kai Kaila
Kirjayhtymä, 1977
258 sivua