Dekkariviikko: Kuiva kausi - Jane Harper
Tänään alkaa kirjablogeissa dekkariviikko, ja teemaviikkoa emännöi Lukeva peikko -blogin Saana. Osallistun viikolle useammalla bloggauksella, ja viikkoni alkaa kuivuuden riivaamasta Australiasta, jossa Kiewarran pikkukaupungista paljastuu kaikkien tunteman perheen raaka murha. Vain pikkuinen Charlotte-vauva on jäänyt henkiin. Murtuiko perheen Luke-isä todella maatilansa talousvaikeuksien alle ja surmasi Karen-vaimonsa ja Billy-poikansa? Vai juontavatko surmatöiden juuret kauas menneisyyteen, Luken ja tämän lapsuusaikaisten ystävien väliseen synkkään arvoitukseen? Näiden kysymysten äärellä pyöritään lähes 400 sivun verran, ja Luken perheen murhan ratkaisun keskiössä on Melbournessa poliisina työskentelevä Aaron Falk, joka kirjan alussa saapuu ystävänsä hautajaisiin - tarkoituksenaan poistua paikkakunnalta niin pian kuin mahdollista.
Kuivan kauden ainekset ovat tutun oloisia, varsinkin kun Luken, Aaronin ja heidän ystäviensä nuoruuden tapahtumiin palataan takaumien muodossa koko ajan kirjan edetessä. Mikään dekkarimaailmaa mullistava tapaus Kuiva kausi ei mielestäni ole, mutta itse pidin kirjasta sen tapahtumapaikan vuoksi - kaukaiseen Australiaan sijoittuvaa kirjallisuutta ei tule liiemmin luettua - ja ylipäänsä sisäänpäinkääntyneen pikkukaupunkimiljöön kuvaus oli kirjassa minusta aika onnistunutta. Falk joutui aikoinaan lähtemään Kiewarrasta isänsä kanssa kaupunkilaisten painostuksen vuoksi, ja hänen paluunsa Luken hautajaisiin repii vanhoja haavoja auki. Uhkaavan kireä tunnelma, jota ympärillä vellova kuivuus vain pahentaa, välittyy kotisohvalle asti.
Kirjassa käsitellään dekkarijuonen siivellä myös sitä, miten vaikeaa ulkopuolisen on kotiutua maaseutupaikkakunnalle, jossa "kaikki tuntevat kaikki" ja muualta tulleet ovat aina muualta tulleita. Idylliset haaveet maaseutuasumisesta kohtaavat usein rajun todellisuuden, joka ei vastaa odotuksia. Näistä teemoista olisi voinut rakentaa kirjaan enemmänkin, mutta toisaalta Kuivalla kaudella oli mittaa jo nytkin. Dekkari oli kuitenkin tosi nopealukuinen, sillä itse lukaisin sen viikonlopun aikana ilman suurempia ponnistuksia. Vetävää, juonivetoista tekstiä on siis luvassa!
Goodreadsiin Kuiva kausi saa minulta kolme tähteä. Kirja on perusdekkaria parempi, muttei kuitenkaan aivan yllä neljään tähteen. Kuiva kausi on silti erinomainen valinta laiturinnokkaan tai riippukeinuun.
****
Osallistun bloggauksella kirjabloggaajien dekkariviikolle, jota emännöi Lukeva peikko -blogin Saana.
Goodreads: 3 tähteä
Mistä kirja minulle? Lainasin kirjastosta
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu mm. blogeissa Leena Lumi, Kirjasähkökäyrä, Kirjarikas elämäni
Kirjan tietoja:
Jane Harper: The Dry (2016)
Suomennos Mari Hallivuori
Tammi, 2019
381 sivua
Australiaaan sijoittuvaa on tosiaan vähemmän tarjolla. Kiewarran sisäänpäinlämpiävyyden ja polttavan kuumuuden kuvaus on sitä luokkaa, että automaattisesti käsi hapuilee otsaa hikitippoja pyyhkiäkseen. Sikäliskin napakka vastaisku pohjoismaiselle, monesti hyisten lumikenttien genrelle... Mukavalukuinen ja viihdyttävä esikoinen!
VastaaPoistaToivottavasti saadaan tälle kirjalle jatkoa, sen verran kuitenkin tykkäsin kirjasta. Oli ihan piristävä tuttavuus, varsinkin kun yleensä luen vaan eurooppalaisten kirjailijoiden dekkareita (ja niistäkin iso osa on brittiläisiä).
PoistaMinua tämä kiinnostaa nimenomaan miljöönsä takia. Jostain syystä nyt minulle näyttää iskeneen dekkarihuuma, kun luen jo toista dekkaria putkeen. Tämän voisi vetästä samaan dekkariputkeen!
VastaaPoistaTämä meni minulla aika nopeasti "alas" eli kannattaa ehdottomasti kokeilla, jos kirja on käden ulottuvilla. Miljöö kyllä poikkesi edukseen siitä, mitä yleensä luen.
PoistaKiitos Marika :)
VastaaPoistaMinäkin tykkäsin kirjan miljööstä, kuivasta Australiasta. No kaipasin kirjaan tietysti myös kenguruita, ehkä niistä saa lukea jatkokirjoissa,
Minäkin odottelen jatkoa tälle sarjalle. Menee taatusti lukulistalle, sen verran sympaattinen kaveri Aaron Falk oli.
Poista