Eduardo Galeano: Jalkapallo valossa ja varjossa

Torstaina 12.6.2014 tärähtää: Brasilia kohtaa Kroatian jalkapallon MM-kisojen avausottelussa. YLEn kisalähetysohjelma on jo julkaistu, ja tunnelmaan virittäytymisen voi mainiosti aloittaa Eduardo Galeanon kirjalla Jalkapallo valossa ja varjossa (Nemo, 2000). Löysin kirjan ¡Hola! español -haasteen vinkkilistan avulla, ja koska minulla on menossa futismaiden keräily, tuntui Galeanon kirja lähes pakolliselta luettavalta molempiin haasteisiin.
Mieheni on perheemme 'oikea' jalkapallofani, ja minä olen ajan myötä kiinnostunut EM- ja MM-turnauksista sen verran, että käyn ostamassa ennen turnauksia kioskilta kisalehden. Paitsiosääntö pitää kerrata ennen kisoja, jokusen nykypelaajan tiedän nimeltä ja jalkapallon mestarien liigan olemassa olon taisin tiedostaa kunnolla vasta kun tajusin, että nykyinen mieheni seuraa talvisin jotain uppo-outoa liigaa. Näistä asetelmista (=huterat lajin pohjatiedot) aloittelin kirjan lukemisen, ja kas, Jalkapallo valossa ja varjossa oli minulle oikein sopiva opas jalkapallon ihmeelliseen maailmaan. Galeanon kirjoitustyyli on toisinaan jopa hivenen humoristinen, ja kirjaa voi lyhyiden lukujen ansiosta lueskella sivun silloin, toisen tällöin. Jalkapallon historia, hienot maalit ja niiden tekijät sekä tärkeät kisatapahtumat esitellään tiiviissä, vetävässä paketissa, joka on kaukana kuivasta tietokirjasta. Ja mikä kaikkein tärkeintä, kirjan sivuilta välittyy aito tunne ja rakkaus kauniiseen peliin.

"Jalkapallo on sodan sublimaatiorituaali, ja nuo yksitoista miestä shortseissaan ovat kaupunginosan, kaupungin tai kansakunnan miekka. Nämä aseettomat ja haarniskattomat soturit karkottavat väkijoukon demoneja ja vahvistavat sen uskon; jokaisessa kahden joukkueen kohtaamisessa taisteluun tulevat mukaan isiltä pojille perityt vihat ja rakkaudet.
    Stadionilla on torneja ja viirejä kuin linnoituksessa, ja kentän ympärillä on vallihauta. Keskellä valkoinen linja osoittaa kahakan reviirit. Kummassakin päädyssä ovat maalipuut, joita sitten pommitetaan pallolla. Maalien edustan aluetta kutsutaan vaaravyöhykkeeksi." (s. 26)

Galeano on uruguaylainen, joten lienee luonnollista, että kirjassa painottuu eteläamerikkalainen jalkapallo, ja sen suuret nimet. Kirjassa on lyhyet koosteet kustakin MM-kisavuodesta, ja näistä napakoista tiivistelmistä pidin erityisesti. Niitä lukiessa tuntui, kuin olisi katsellut pikakelauksella maailmanhistorian lähitapahtumia. Jalkapallon osalta kisakoosteista välittyy hyvin rahan ja mainosmiesten vallan kasvaminen:

"Lontoolaisen Daily Telegraphin selostaman tieteellisen tutkimuksen mukaan katsojat erittävät ottelun aikana melkein yhtä paljon testosteronia kuin pelaajat. Mutta monikansalliset yhtiötkin uurastavat niin kiivaasti, että voisi kuvitella niiden olevan kentällä. Brasiliasta ei tullut viisinkertaista maailmanmestaria, mutta Adidaksesta kyllä tuli. Alkaen vuoden 1954 kisoista - kun Adidas voitti Saksan kanssa - tämä [vuosi 1998] oli viides mestaruus, jonka veivät kolmea raitaa pelanneet pelaajat. Ranskan joukkueen kanssa Adidas nosti kultaista voitonmaljaa ilmaan taas kerran." (s.  227-228)

Jalkapallofaneille tiedoksi, että kirjasta ilmestyy tänä keväänä uusi painos, johon on lisätty koosteet vuosien 2002, 2006 ja 2010 MM-kisoista. Olipa kädessä uusi tai vanha painos, Galeanon Jalkapallo valossa ja varjossa on mukava ja helposti lähestyttävä tietokirja, josta voi aistia peli-iloa, ammentaa jalkapallon historiaa ja nippelitietoa moniin tuleviin kisoihin.

Goodreads: 3 tähteä
Mistä kirja minulle? Kirjaston kirja
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu Tarukirja-blogissa.
Kirjan tietoja:
Eduardo Galeano: El Futbol a sol y sombra (1995)
Suomennos Jukka Koskelainen
Nemo, 2000
249 sivua

Kommentit

  1. Galeanon jalkapallokirja on täysosuma minun español-haasteeseeni sekä varsinkin futismaiden keräilyyn. Minäkin pidin tästä kirjasta. Tuo sinun mainitsemasi hieman humoristinen ote tekee kirjasta helposti luettavan, vaikka asiaakin on paljon.

    VastaaPoista
  2. Kerrontatyyli sopi erittäin hyvin tämmöiselle ei-lajiniilolle. En todellakaan olisi jaksanut lukea reilua kahtasataa sivua asiaa jalkapallosta, jos se olisi kirjoitettu kuivaan, lukuja ja yksityiskohtia tykittävään tyyliin. Nyt ne faktat oli ihanasti kiedottu tunteeseen, pelin kiemuroissa oikein hekumoitiin välillä ja tykkäsin tästä kovasti. Ajattelin jopa ostaa tuon uuden painoksen omaan hyllyyn. :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.