Taina Haahti: Ron Tulinen
Kirjablogeissa vietetään tänään Vanhan kirjan päivää. Postauksissa nostetaan esille jotain muuta kuin uutuuskirjallisuutta. Oma valintani päivän kirjaksi on Taina Haahtin Ron Tulinen (WSOY, 2005). Lähikirjastoni nuortenpuolella on vinkkaushylly, jonne voi kuka tahansa voi nostaa kirjoja tyrkylle vinkkauslapun kera. Ron Tulista oli vinkattu kommentilla 'Ihana kirja ♥', joten uteliaisuudesta otin kirjan lukuun - ihqu vai ei? Haahtin kirja sopii mainiosti juhlistamaan Vanhan kirjan päivää, sillä ensinnäkin pidin kirjasta ja toiseksi vinkkauslappu kertoo, että ainakin tällä kirjalla on vielä ystäviä, vaikkei se aivan uunituore enää olekaan. Laitan näin vinkin kiertoon:
Ron Tulinen on aikamatkustuskirja, jossa matkataan 1200-luvun Ranskaan. Päähenkilönä on 13-vuotias Ron Taipale, jonka vanhemmat ovat eroamassa. Erojutut eivät ole kovin keskeisessä osassa kirjan juonta, mutta saavat sentään Ronin etsimään työpaikan antikvariaatista nimeltä Ajan Ritarit. Ron näet ajattelee, että hänen on aika itsenäistyä eron myötä. Jonkinlaista kapinaa vanhempien huolenpitoa kohtaan oli siis aistittavissa, mutta tapa on tietenkin mitä ihanin.
Antikvariaatissa on merkillinen, lukittu takahuone, joka alkaa kiehtoa Ronia. Muutamien sattumusten kautta antikvariaatin pitäjä Johannes Konrad paljastaa kuuluvansa Sarapiksen Veljeskuntaan, joka varjelee Suuren Aikateorian salaisuutta. Ron saa kyseenalaisen kunnian toimia teorian testihenkilönä, ja hän matkaa 800-vuotta ajassa taaksepäin etsimään rohtoa auttaakseen ystäväänsä Jonttua. Jonttu kun epäonnekseen potkaisi liian lujaa mystisen takahuoneen ovea, ja kärsii muodottomaksi turvonneesta jalasta Ronin seikkaillessa keskiajassa.
Tykkäsin Ron Tulisesta. Keskiajan seikkailut olivat vauhdikkaita ja tapahtumia sekä pientä jännitystä riitti. Juoneen oli ujutettu mukaan yksi tyttö, mutta kömpelöiltä tykkäämisjutuilta sentään vältyttiin. Sen sijaan kirjan loppuun oli laitettu varsin viehko päätös Ronin ja Sybillen tarinalle. Ron ja muut 'hyvät' henkilöt olivat oikein kilttejä ja kunnollisia, eikä kunnon pahiksia tässä kirjassa oikeastaan ollutkaan. Ron Tulinen oli mukavan reipashenkinen kirja, jossa autetaan ystävää ja ollaan rohkeita, vaikka vähän pelottaisikin.
Kirjassa oli välillä hupaisia lausahduksia tyyliin "Ronin kokemuksen mukaan ihmiset alkoivat toistella sanoja, kun heiltä loppuivat ajatukset" ja "Vaikka te jaatte aikanne pikkuruisiin osiin ehtiäksenne enemmän, etsit parannusta ystäväsi sairauteen täältä". Myös GPS-paikantimen ja poreilevan urheilujuoman käyttö keskiajalla saivat aikaan hauskoja tilanteita. Pidin myös kirjan viimeistellystä ulkoasusta. Sisäkannen karttakuvan avulla saattoi paikantaa Ronin seikkailuja, ja lukujen otsikot ja sivunumerot oli tyylitelty ajankohdan mukaan. Oikein kiva kirja ♥.
Antikvariaatissa on merkillinen, lukittu takahuone, joka alkaa kiehtoa Ronia. Muutamien sattumusten kautta antikvariaatin pitäjä Johannes Konrad paljastaa kuuluvansa Sarapiksen Veljeskuntaan, joka varjelee Suuren Aikateorian salaisuutta. Ron saa kyseenalaisen kunnian toimia teorian testihenkilönä, ja hän matkaa 800-vuotta ajassa taaksepäin etsimään rohtoa auttaakseen ystäväänsä Jonttua. Jonttu kun epäonnekseen potkaisi liian lujaa mystisen takahuoneen ovea, ja kärsii muodottomaksi turvonneesta jalasta Ronin seikkaillessa keskiajassa.
Tykkäsin Ron Tulisesta. Keskiajan seikkailut olivat vauhdikkaita ja tapahtumia sekä pientä jännitystä riitti. Juoneen oli ujutettu mukaan yksi tyttö, mutta kömpelöiltä tykkäämisjutuilta sentään vältyttiin. Sen sijaan kirjan loppuun oli laitettu varsin viehko päätös Ronin ja Sybillen tarinalle. Ron ja muut 'hyvät' henkilöt olivat oikein kilttejä ja kunnollisia, eikä kunnon pahiksia tässä kirjassa oikeastaan ollutkaan. Ron Tulinen oli mukavan reipashenkinen kirja, jossa autetaan ystävää ja ollaan rohkeita, vaikka vähän pelottaisikin.
Kirjassa oli välillä hupaisia lausahduksia tyyliin "Ronin kokemuksen mukaan ihmiset alkoivat toistella sanoja, kun heiltä loppuivat ajatukset" ja "Vaikka te jaatte aikanne pikkuruisiin osiin ehtiäksenne enemmän, etsit parannusta ystäväsi sairauteen täältä". Myös GPS-paikantimen ja poreilevan urheilujuoman käyttö keskiajalla saivat aikaan hauskoja tilanteita. Pidin myös kirjan viimeistellystä ulkoasusta. Sisäkannen karttakuvan avulla saattoi paikantaa Ronin seikkailuja, ja lukujen otsikot ja sivunumerot oli tyylitelty ajankohdan mukaan. Oikein kiva kirja ♥.
Hyviä lukuhetkiä vanhojen ja uusien kirjojen parissa!
Goodreads: 3 tähteä
Mistä kirja minulle? Kirjaston kirja
Kirjan tietoja:
Taina Haahti: Ron Tulinen
WSOY, 2005
239 sivua
Sinulle on haaste blogissani: http://kirjakaapinkummitus.blogspot.fi/2014/04/haastevastaus-kirja-ja-kohtaaminen.html
VastaaPoistaKiitokset! Tämä on ihana haaste. :)
VastaaPoistaOnpa aivan mahtava idea tuo kirjaston 'jokamiehen vinkkaushylly'! Sen soisi leviävän muuallekin.
VastaaPoistaKirjakin kuulostaa kivalta. Taina Haahti on jäänyt minulla kokonaan paitsioon.
Vinkkaushylly ja nuo laput ovat mahtavia, ja vinkkilappuja on jo alkanut näkyä aivan tavallisessa hyllyssäkin olevien kirjojen välissä. Harmi, että nuo vinkkilaput ovat meidän kirjastossa vaan nuortenpuolella, kyllä aikuistenkirjojakin olisi kiva päästä vinkkailemaan lapun kera. :)
VastaaPoista