J. S. Meresmaa: Dodo

Lukupinossani on ollut tänä kesänä YA-kirjallisuutta enemmän kuin pitkiin aikoihin, ja syynä tähän on tietenkin superkiva YA-lukuhaaste, joka jatkuu vielä syyskuun loppuun asti. Oma YA-tietämykseni on kovin hataralla pohjalla, sillä en seuraa ko. genren tapahtumia oikeastaan yhtään, joten uutuuskirjatkin bongaan yleensä toisista blogeista tai vaikkapa Instagramin kuvavirrasta. J. S. Meresmaan Dodo (Myllylahti, 2020) kuitenkin kiinnitti huomioni jo kevään katalogissa, silllä se edustaa raikasta, uudehkoa säeromaania. Tähän asti olen tullut lukeneeksi vain pari säeromaania (Sarah Crossanin Yksi ja Elizabeth Acevedon Runoilija X), joista molemmista olen ollut tosi innoissani. Niinpä oli älyttömän kiinnostavaa huomata, että kotimaistakin säeromaania alkaa tulla tarjolle. Kauniskantinen Dodo oli siis eräs niistä kirjoista, jotka heti päätin lukea YA-haasteeseen.

Dodon päähenkilönä on Iina, joka haaveilee numeroiden nostamisesta lukioon päästääkseen. Olosuhteet vain ovat hitusen haastavat, kun seurustelu kolme vuotta vanhemman Tuukan kanssa vie voimia Tuukan horjuvan mielenterveyden vuoksi. Yh-äidin kanssa asuva Iina saa pärjäillä aika lailla omillaan, kun äiti on kiinni omissa töissään. Ja sitten on Dodo, outo ja villi Dodo, kummallinen lintu kuin suoraan esihistoriasta tempaistu:

"Se tömähtää mun olkapäälle,

painaa kynnet kiinni hartiaan.

Puren hammasta etten kirahtaisi.

Kipu leikkaa polttoliekin kuumuudella,

sitten vaimenee.

Se kurisee tyytyväisenä mun korvaan,

kiehnää kehrää.

Sen tuoksu on kesyttömyyttä,

metsän pihkaa ja sammalta."

Kirjan alkusivuilla Iina passitetaan viettämään kesää isän kanssa, jonka alkoholiongelmat olivat aikoinaan syynä vanhempien avioeroon. Miten Iina pärjäilee isän kanssa, jota ei oikeastaan edes juuri tunne? Miten pärjää Tuukka, kun Iina ei ole hänestä huolehtimassa? Sotkeeko Iinan ja Tuukan välejä Sara, Tuukan ex ja Iinan nykyinen kaveri? Kaiken muun lisäksi Dodo pääsee karkuun... on siinä Iinalle pulmia kerrakseen yhteen kesään!

Kun ottaa huomioon Iinan elämän monimutkaisen tilanteen, Dodon sivumäärä tuntuu lyhyeltä. Kirjan aineksista olisi varmaan löytynyt enemmänkin jutun juurta, ja hieman harmittelin sitä, että esimerkiksi Tuukan ongelmat ja Iinan isäsuhde sivuutettiin aika nopeasti. Myöskään Tuukan ja Iinan suhdetta ei puntaroitu sen syvällisemmin, vaikka mielenterveysteema ja siihen liittyvät vastuukysymykset mietityttivät itseäni paljon. Mutta toisaalta: Dodo jättää tilaa lukijan omille tuumailuille eikä pureksi kaikkea valmiiksi. Lisäksi täytyy myöntää, että pidin siitä, ettei Dodo ollut mikään rypemiskirja vaan itse asiassa aika pirteä ja positiivisesti ja avoimesti asioihin suhtautuva kirja. Plussaa annan Dodolle myös Iinan, Tuukan ja Saran suhdesopasta - en todellakaan odottanut sen päättyvän niin kuin päättyi ja hyvä niin.

Dodo saa minulta Goodreadsiin kolme tähteä. Toivottavasti ajatuksia herättävä Dodo löytää lukijansa kohderyhmän keskuudesta. Lisäksi Iinan elämä jäi sen verran kiinnostavaan pisteeseen, että jatko-osa olisi erittäin tervetullut. 😊

Lopuksi vielä sellainen huomio, että Dodoon mahtuu myös huumoria ja mitä erinomaisin tiivistys Suomen kesästä:

Hyttysiä niin helvetisti,

että on vaikee pysyä vegaanina.

***

Seinäjoen kirjaston Aikamatka-haasteessa Dodo sopii kohtaan Vuonna 2020 ilmestynyt tai vuoteen 2020 sijoittuva kirja. Osallistun myös YA-haasteeseen, ja bingoruudukossa sijoitan Dodon kohtaan Kirja, jonka tapahtumat sijoittuvat kesään.

Goodreads: Dodo saa 3 tähteä

Mistä kirjat minulle? Lainasin kirjastosta.

Muualla verkossa: Dodoa on luettu mm. blogeissa Yöpöydän kirjat, Lukupino, Kirjahilla ja Todella vaiheessa

Kirjan tietoja:

J. S. Meresmaa: Dodo

Myllylahti, 2020

157 sivua