29. joulukuuta 2015

Lukumaratonin kirjoja: Paperitalo, Hävitys ja Corto Maltese Siperiassa

Viikonlopun lukumaratonilla tuli luettua kaikenlaista, ja tässä jokunen sana muutamasta maratonilla kokonaan lukemastani kirjasta - ja TBR-vuoresta.

Carlos Maria Dominguezin Paparitalon (Basam Books, 2006) valitsin maratonille sen lyhyyden vuoksi (134 sivua harvaa, isokokoista tekstiä pienillä sivuilla) ja siksi, että pääsen Paperitalon myötä vihdoin ja viimein aloittamaan TBR-vuoren valloituksen. Koli ohoi, täältä tullaan! Postailin TBR-vuorestani jo marraskuun alussa, mutta lukuaikani on sen jälkeen mennyt muihin kuin TBR-kirjoihin. TBR-listani löytyy kokonaisuudessaan yläpalkin välilehdeltä, ja tsadaa! nyt on ensimmäinen kirja luettu. Toinen kirja (Montgomeryn Sininen linna) on kesken lukupinossa ja kolmas (Käärmeenliekit) etenee hitaahkosti kännykkäkirjana. Eli kyllä tämä tästä. Ensi vuosi on tiiviisti kiikarissa ja eräs uudenvuoden lupaukseni on pitää ainakin yksi TBR-kirja koko ajan aktiivisena lukupinossa. Ja mieluusti niin, ettei se sama kirja olisi aktiivisena koko vuotta.

Paperitalo oli nopsaan lukaistu, eikä se suuremmin antanut aihetta riemunkiljahduksiin tai ärsyyntymiseen. Kirjassa puhutaan paljon kirjoista, siitä mihin niiden liiallinen palvonta ja omistaminen voi johtaa ja takakannen mukaan mustaa huumoria pitäisi myös löytyä. Eipä naurattanut edes hirtehisesti, mutta kirja kirjoista -tyylisestä luettavasta innostuneita suosittelen kokeilemaan.


Jeff VanderMeerin Hallinta (Like, 2015) on kiinnostanut minua erittäin paljon siitä asti, kun luin Eteläraja-trilogian ensimmäisen osan kesällä. Arvoituksellinen Hävitys teki vaikutuksen, mutta Hallinta ei aivan yltänyt ensimmäisen osan tasolle. Hallinnassa on lähes täysin erilainen henkilögalleria kuin sarja-aloituksessa, ja tapahtumapaikaksi on vaihtunut Eteläraja, hallituksen salainen tutkimuslaitos, joka koettaa selvittää Alue X:n ja Rajan salaisuuksia. Eteläraja on kirjan alussa saanut uuden johtajan, jonka on kutsumanimi on sopivasti Control. Control koettaa saada otetta tapahtumiin ja Etelärajaan, ja siinäpä on puuhaa koko kirjan ajaksi.

Hallinnassa ei tarkemmin ajateltuna hirmuisesti tapahdu mitään, mutta koko ajan ilmaan sinkoilee lisää ja lisää kysymyksiä ja teorioita, ja on sellainen vienosti lisääntyvä vainoharhainen meininki. Luen harvoin scifiä, ja minulle Eteläraja-trilogia on tuntunut pirteältä lisältä omaan lukupinoon. Sarjan kolmas osa putkahtanee ulos suomalaiselta kustantajalta jo tammikuussa. Hyvä hyvä, lukulistalle. :)


Hugo Prattin Corto Maltese oli minulle uusi sarjakuvatuttavuus. Wikipedia rankkaa hänet eurooppalaisen sarjakuvan klassikoiden joukkoon, joten ilmeisesti paikkasin yhden sivistysaukon tutustumalla merihenkiseen maailmanmatkaajaan ja seikkailijaan. Halusin maratonille kevyttä luettavaa, ja siihen tarkoitukseen Prattin vauhdikas, tapahtumarikas albumi oli erinomainen valinta. Päädyin Siperia-seikkailuun kannen houkuttelemana: mies, nainen, tupakka ja kohtalokas katse. Lupaavaa, jos mikä.
 
Maltese palkataan albumin alussa etsimään kadoksissa oleva kultaa kuljettava juna. Maltese ei ole yksinään kultajunan perässä, ja siitäpä runsashenkilöinen Corto Maltese Siperiassa (Jalava,  2012) pyörähtää käyntiin. Tapahtumat kuljettavat Maltesea ympäri Siperian aroja, ja välillä ollaan laivalla, käydään HongKongissa ja ties mitä. Juonenkäänteiden puutteesta albumia ei voi syyttää. Mukana ei juuri ole huumoria, muttei myöskään liiallisia raakuuksiakaan. Takakannen tekstissä mainitaan vanhan ajan seikkailut, ja se kuvaa hienosti albumia. Maltese on coolin oloinen tyyppi, jonka valkoiset housut eivät turhiinnu seikailun tiimellyksessä ja lakki pysyy lähes aina menossa mukana. Maltese ei ole immuuni naiskauneudelle, mutta hän vaikuttaa tämän lukemani albumin perusteella olevan ei-vakiintuvaa tyyppiä.

Tässä muutama maistiainen albumin piirrosjäljestä, joka oli taitavaa. Lukuisat kulkuneuvot on piirretty tarkasti, ja henkilöt melko jäyhästi:


Luin Corto Maltese Siperiassa -albumista uuden painoksen, jonka alussa oli Marco Steinerin kirjoittamat alkusanat. Niissä hän kertoili lukijalle tarinoita Siperiasta ja Mongoliasta näyttävien valokuvien kera. En tiedä, onko tätä osuutta vanhemmissa painoksissa, mutta mielestäni osuus oli iso plussa albumille ja johdatteli mukavasti talvisen Siperian tunnelmiin. Niihin tosin pääsin jo ikkunasta ulos katsomalla, sillä vuodenvaihteen lähestyessa talvi alkaa kiristää otettaan.

Goodreads: Kaikki kirjat saavat kolme tähteä.
Mistä kirjat minulle? Paperitalon sain Villasukka kirjahyllyssä -blogin Villikseltä. Kiitos! Muut kirjat lainasin kirjastosta.
Muualla verkossa:
* VanderMeerin kirjaa on luettu blogeissa Yöpöydän kirjatDysphoria ja Rakkaudesta kirjoihin.
* Paperitalosta on luettu blogeissa Eniten minua kiinnostaa tie, Villasukka kirjahyllyssä ja Hurja Hassu Lukija.
* Corto Maltese Siperiassa -ablumia on luettu Sallan lukupäiväkirjassa.
Kirjojen tietoja:

Carlos Maria Dominguez:  La casa de papel (2002)
Suomennos Einari Aaltonen
Basam Books, 2006
134 sivua

Jeff VanderMeer: Authority (2014)
Suomennos Einari Aaltonen
Like, 2015
382 sivua

Hugo Pratt: Corte sconta, detta arcana (1974)
Suomennos Heikki Kaukoranta
Tekstaus Jari Rasi
Jalava, 2012
127 sivua

2 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Tässä maratonissa oli mukavaa olla mukana, ja maratonlukeminen oli sopivan leppoisaa. :)

      Poista

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...