Rauhaa maailmaan -lukumaraton (päättynyt klo 15.00)

Pinon päällimmäinen -blogissa on aloitettu lukumaratonviikko, joka kestää 26.12.2015 - 2.1.2016. Maratoonata voi milloin tahansa viikon aikana, ja minä aloitan oman lukumaratonvuorokauteni NYT, lauantaina 26.12.2015 klo 15.00. Maratonkommentit päivittyvät lukupinokuvien alle.

Kuva Pinon päällimmäinen -blogista.

Luettavaa on yllin kyllin, ja ensimmäisessä kuvassa näkyvät minulla parhaillaan kesken olevat kirjat: Jeff VanderMeerin Hallinta (Eteläraja-trilogian toinen osa), Ian Rankinin Kuolleita sieluja (komisario Rebus -sarjan 10. osa) ja L. M. Montgomeryn Sininen linna. Näistä Hallinta houkuttelee maratonia ajatellen eniten, sillä teksti on nopealukuista ja juoni vaikuttaa mielenkiintoiselta, vaikkei ainakaan 150 sivun jälkeen ole yltänyt ensimmäisen osan tasolle.

Kesken juuri nyt.

Sitten se varsinainen maratonpino. Mukana pari sarjakuvaa, nuorten kirjoja, Christietä, ja muuta lyhyttä, leppoisaa lukemista. Lovecraftin lähteillä -kirja sisältää kauhunovelleja, ja niitä ajattelin lukea siellä täällä maratonin kuluessa. Olen huomannut parin lukumaratonin aikana, että minulle sopivat maratonilla parhaiten lyhyet kirjat. On mukavaa saada edes jotain luettua loppuun asti, eikä kärsivällisyyteni riitä jossain kirjassa jumimiseen kokonaisen vuorokauden verran. Valinnanvaraa on hyvä olla riittävästi - more is more näissä asioissa. :)

Klo 15.00: Lukumaraton ohi. Luin Hugo Prattin Corto Maltese -seikkailun ja tämä Siperia-reissu sopi hienosti talvimaratonille. Vauhdikasta menoa, suosittelen seikkailuhenkisten sarjakuvien ystäville. Vielä ennen kello kolmea palasin Christien pariin ja pääsin sivulle 105 asti. Tommya on kopautettu päähän seuraamiskeikalla ja Tuppence pestautui epäilyttävän rouvashenkilön sisäköksi. Taidan jatkaa Tommyn ja Tuppencen parissa illalla.

Lukumaraton sujui rennoissa, seikkailullisissa ja osin nostalgisissa (Viisikko-kirja, Tintti-sarjakuva) merkeissä. Hauskaa oli ja lukemisesta jäi hyvä mieli. Lukuintoa loppuviikon aikana maratoonaville. :)

Lukumaratonin saldo: yhteensä 922 sivua. 

Luin loppuun kirjat: Jeff VanderMeer: Hallinta (luettu sivut 148 - 382); Edid Blyton: Viisikko ja aavejuna; Carlos Maria Dominguez: Paperitalo; Herge: Kuningas Ottokarin valtikka;  Hugo Pratt: Colto Maltese Siperiassa.  

Kesken jäi: Lovecraftin lähteillä -kauhunovellikokoelma (luettu 102 sivua); Agatha Christie: Salainen vastustaja (luettu 105 sivua).

Klo 11.45: Hallinta luettu loppuun. Alue X:n arvoitukseen ei juuri vastauksia tullut, mutta loppusivu heitti henkilöt semmoiseen kaninkoloon, että trilogian päätös on pakko lukea. Pitäisi Liken sivujen mukaan ilmestyä tammikuussa. Mitäs seuraavaksi? Kauppareissun jälkeen ehti vielä jotain. Hallinnan vainoharhapläjäyksen jälkeen tosin Lovecraft-kokoelman kauhunovellit taitavat olla liikaa. Eli ehkä palaan Christien pariin tai kokeilen millaisia seikkailuja Hugo Prattilla on tarjota.

Luetut sivut: 776.

sunnuntai 27.12.2015 klo 8.50: Christien Salainen vastustaja on ihka ensimmäinen Tommy ja Tuppence -seikkailuni, ja se oli erittäin sopivaa lukemista juuri ennen nukahtamista. Varsin pirtsakka kaksikko, ja vanha kunnon Poirot vaikuttaa kuivakkaalta heidän rinnallaan. Kyseessä on vakoilutarina, jossa salainen vastustaja on salaperäinen herra Brown. Leppoisaa maratonluettavaa, ja kirja on edennyt sivulle 86.

Lukaisin aamunalkajaisiksi myös Tintti-albumin Kuningas Ottokarin valtikka. Siinä seikkailtiin kuvitteellisessa Syldavian valtiossa, ja Bianca Castafiore laulaa luikautti ensimmäiset laulunsa. Hieman harmittelen, ettei minulla ole enempää Tinttejä lukupinossa, mutta pitää tyytyä tuohon Hugo Prattin albumiin. Se onkin minulle täysin uusi tuttavuus. Nyt vuorossa aamianen.

Luetut sivut: 622

Klo 22.20: Kauhunovellit saavat riittää tälle illalle. Luin Avaruuden ahmijat ja mitäs muuta siinä ahmittiin kuin aivoja. Kaksi aivojensyöntinovellia tähän iltaan riittää, kiitos. Huomenna päivänvalossa sitten jatkan Punaisiin aivoihin ja mitähän sieltä kokoelmasta onkaan tulossa.  Kohta kutsuu uni, mutta ehkä sitä ennen vielä vähän Christietä.

Luetut sivut: 474

Klo 21.25: Olipas nopealukuinen Paperitalo. Mustaa huumoria en oikein tavoittanut. Minusta kirja oli opettavainen tarina kirjojen haalijoille. :) Ihan mukavaa kolmen tähden luettavaa, niin kuin muutkin tällä maratonilla luetut - poikkeuksena Lovecraft-kirjan novellit, joille olen valmis antamaan neljä tähteä. Ajattelin seuraavaksi jatkaa juuri niiden pariin. Pari seuraavaa ovat nimeltään Avaruuden ahmijat ja Punaiset aivot. Täydellistä luettavaa illan viimeisiin tunteihin. Myös Christien dekkari saattaa vielä päästä lukuun tälle illalle. Melkoinen sekametelisoppa tämä maraton...

Luetut sivut: 439

Klo 20.20: Viisikko ja aavejuna luettu ja kirjallisia eväitä nautittu loppuillan tarpeiksi. Keitettyjä munia, erilaisia kakkuja, tomaatteja, voileipiä ja hieman lisää voileipiä... jopa silloin kun jäädään vangiksi, voidaan syödä voileipiä, sillä rosvot ovat huomaavaisesti viskanneet eväsnyssäkän vangittujen seuraksi. Taattua viisikkomeininkiä. Olipa hauskaa palata pitkästä aikaa Viisikon pariin. Varmaan tuo lukupinon toinenkin seikkailu tulee luettua tämän maratonin aikana.

Seuraavaksi lukuun tulee Carlos Maria Dominguezin Paperitalo. Lyhyt, kauniskantinen kirja, jonka olen saanut kirjabloggaajakollega Villikseltä. Testataanpa, onko kirja niin kiintoisa kuin takakansi antaa ymmärtää. Mustan huumorin sävyttämiä ihmiskohtaloita pitäisi olla luvassa.

Luetut sivut: 305

Klo 17.30: Lovecraftin lähteillä oli loistava valinta maratonille. Nämä kauhunovellit ovat hulvattomia: 

"Luuletko että näin ruumiin? Olisinpa nähnytkin. Luojan kiitos te kaksi ette katsoneet sinne!"
    Travers oli jo kääntynyt.
    "No", hän sanoi, "minä aion katsoa." (s. 40)

Kuule, ei olisi kannattanut. Sinua kiellettiin aika monta kertaa. Entäs tämä:

"Olento oli punainen ja tihkuva, valtava kasa sykkivää, liikkuvaa hyytelöä; verenpunainen möhkäle, josta lähti lukuisia, heiluvia ja huojuvia lonkeromaisia ulokkeita. Ulokkeiden päässä oli imukärsiä, jotka avautuivat ja sulkeutuivat sairaalloisesta himosta..." (s. 25)

Olen lukenut kolme novellia eli 67 sivua, ja takana on yksi esiin manattu pahuus, heikosti päättynyt tutkimusmatka napapiirille ja vielä heikommin päättynyt tutkimusretki marsissa sijaitseville raunioille. Puuh, pakko ottaa jotain sellaista lukuun missä ei tule vastaan mitään, mikä syö aivoja tai jossa on imukärsiä. Kokeilen Viisikko-kirjaa. Nostalginen eväsretki tiedossa.

Luettuja sivuja: 147

Klo 16.20: 80 sivua Hallintaa takana. En juuri lue scifiä, joten vertailupohjani ko. genreen on hutera. Mutta jotain jännää tuossa Eteläraja-trilogiassa on... ensimmäinen osa on edelleen parempi kuin tämä toinen, mutta vaikkei kirjassa oikeastaan tapahdu mitään (toisin kuin ensimmäisessä osassa), tunnelma tihenee ja lisää kysymyksiä ja teorioita Area X:stä ja rajasta ja oviaukosta ja ties mistä sinkoilee ilmoille. Kukaan ei luota kehenkään ja on sellainen vinkeän epäluuloinen ilmapiiri. Kirja, jota en halua nähdä elokuvana. Jätän silti Etelärajan hetkeksi, ja kokeilen kauhunovelleja. Scifistä kauhuun - tämä maraton lähteen minulle erikoisin valinnoin liikkeelle. Olisiko ilmalla jotain tekemistä tämän kanssa? Hyytävä talvimyräkkä pöllyttää kevyttä pakkaslunta ikkunan takana. Parempi vaan hörppiä kuumaa teetä ja keskittyä kirjaan.

Klo 15.00 la 26.12.2015: Nyt lähtee! Aloitan maratonin VanderMeerin Hallinnan sivulta 148.