Ann Cleeves: Mykkä vesi

Ann Cleevesin Shetlanti-sarja koukutti minut erittäin tehokkaasti ennen blogiaikaa, ja muistan harmitelleeni, kun vetävä dekkarisarja päättyi neljänteen osaansa. Sarjan keskeinen henkilö oli tuolloin poliisissa komisariona työskentelevä Jimmy Perez, joka oli kotoisin saarilta ja tunsi pienen yhteisön mielialat ja sisäänpäinlämpiävän kulttuurin. Pereziä kohtasi sarjan neljännessä osassa suuri henkilökohtainen menetys, ja sarjan uusin, meillä viime vuonna julkaistu osa Mykkä vesi (Karisto, 2018) jatkaa Perezin tarinaa siitä, mihin Sininen sarastus (Karisto, 2010) sen jätti: Perez koettaa toipua menetyksestään tai ainakin sinnittelee eteenpäin, mutta saarelta kotoisin olevan toimittajan Jerry Markhamin murhan tutkimus ravistelee häntä hereille apatiasta. Jotain on kuitenkin toisin kuin sarjan aiemmissa osissa, sillä uutena henkilönä kuvioihin tulee komisario Willow Reeves ja Perez on mukana hommissa jonkinlaisessa avustavassa roolissa:

"Willow Reeves johti nyt ensimmäistä murhatutkimustaan. Pomo oli kutsunut hänet huoneeseensa ja sanonut, että hän voisi ottaa jutun hoitoonsa. "Shetlannissa vaaditaan erityistaitoja. Siellä eletään meidän tuntemamme universumin reunalla ja kuvitellaan, että ollaan sääntöjen ulottumattomissa. Pähkähulluja kaikki." Mikä vihjasi, että Willow'kin oli pähkähullu - vaikka tulikin kaukaa lännestä eikä kaukaa pohjoisesta - ja että hänelle jutun ratkominen olisi kuin veisi kakaralta tikkarin. Että ei mitään paineita. Jos pomo olisi tiennyt tarkalleen, mistä hän tuli ja millaisessa perheessä kasvoi, mies olisi tosiaankin pitänyt häntä hulluna, mutta hän ei koskaan puhunut siitä töissä. Mitäpä se muille kuului?" (s. 31)

Saarelaisten elämää kuvattiin Mykässä vedessä edelleen hyvin, mutta olin hieman pettynyt siihen, miten paljon Perezin ongelmia vatvottiin rikosjutun selvittämisen aikana. Huomasin olevan aika lailla tympääntynyt Pereziin, mutta Willows oli kuitenkin selkeä piristysruiske kirjan henkilögalleriaan. Ilmeisesti sarja etenee jatkossa näiden kahden hahmon yhteistyön merkeissä ja toivottavasti se tarkoittaa, että Perez saa otettua itseään niskasta kiinni ja pääsee kunnolla toimintaan mukaan.

Kirjassa kuvataan Cleevesille ominaiseen tapaan aika paljon murhajuttuun edes jollain tapaa liittyvien henkilöiden elämää, ja tätä kautta pääsee kivasti mukaan saaren arjen tunnelmiin. Syyttäjä Rhona Lang löytää Markhamin ruumiin soutujoukkueensa veneestä, ja hänen ja Reevesin kautta saarten asukkaiden ja muualta tulleiden välinen kuilu nousee esille. Tämähän lienee kohtuullisen kulunut teema pienten yhteisöjen kuvauksissa, mutta Mykässä vedessä puhalsivat sen verran raikkaat merelliset tuulet, että pidin kovasti saariyhteisön kuvauksista.

Goodreadsiin Mykkä vesi saa minulta kolme tähteä, sillä paluu tutun sarjan pariin oli "hyvä perusdekkari" -tason lukukokemus. Syksyllä ilmestyvä jatko-osa Kuin tuhka tuuleen on silti tiiviisti lukulistallani, ja sen menneisyyteen ulottuva rikosjuoni kuulostaa itse asiassa paljon kiinnostavammalta kuin Mykän veden toimittajamurha. 

***

Osallistun kirjalla merelliseen Kirjoja ulapalta -lukuhaasteeseen, sillä saarten asukkaiden elämää hallitsee meri monin tavoin. Kirja sopii myös Kirjahyllyn aarteet -haasteeseen.

Goodreads: 3 tähteä
Mistä kirja minulle? Ostin e-kirjan.
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu mm. blogeissa Luettua elämää, Kirjarouvan elämää
E-kirjan tietoja:
Ann Cleeves: Dead Water (2013)
Suomennos Annukka Kolehmainen
Karisto, 2018
309 sivua