Oksan hyllyltä

Nannan kirjakimara -blogin merellinen lukuhaaste Kirjoja ulapalta päättyy huomenna, joten on koonnin aika. Luin haasteeseen viisi kirjaa: Enid Blyton: Seikkailujen saari Hergé: Seikkailu punaisella merellä Ann Cleeves: Mykkä vesi Hergé: Yksisarvisen salaisuus Hergé: Rakham Punaisen aarre   Merellinen lukupinoni on ollut hyvin kevyt, sillä luin yhden dekkarin (Cleeves), kolme Tintti-sarjakuvaa ja Enid Blytonin Seikkailu -sarjan avausosan. Luin haasteeen kirjat pääasiassa kesän kuukausina, ja haaste olikin minulle miellyttävän rento kesähaaste. Ann Cleeves on noin ylipäänsä eräs suosikkidekkaristejani, ja Mykkä vesi jatkoi pitkän tauon jälkeen Jimmy Perez -sarjaa. Osa ei ollut aivan niin hyvä kuin ennakkoon odotin, mutta ihan kelpo luettavaa kuitenkin. Sarjan tapahtumat sijoittuvat Shetlannin saarille, joten meri kuuluu osana saarten asukkaiden arkeen, ja merellisyys ilmenee Cleevesin dekkarissa pienissä miljööseen ja henkilöihin liittyvissä yksityiskohdissa. ...

Lueskelin kesällä useamman Tintti-albumin, joten näitä hauskoja ja tapahtumarikkaita seikkailuja riittää muutamalle tulevalle viikonlopulle. Lapsena Tintti-albumit olivat lukupinoni vakiokamaa, mutta ihan hupaisaa ajanvietettä ne ovat näin kypsemmälläkin iällä. Nyt niputin juttuun kaksiosaisen tarinan, jossa selviää mm. miten kapteeni Haddock sai haltuunsa hulppean Moulinsartin linnan ja miten Tintti ja Haddock tapasivat ensi kertaa huonokuuloisen mutta teräväpäisen keksijän, professori Tuhatkaunon: Yksisarvisen salaisuus (Otava, 2007/1943) lähtee liikkeelle kirpputorilta, josta Tintti ostaa vanhan laivan pienoismallin lahjaksi ystävälleen Haddockille. Jostain syystä laiva kiinnostaa muitakin, ja myös Haddock tunnistaa laivan: se on sama laiva, jolla hänen tauluun ikuistettu esi-isänsä aikoinaan purjehti maailman merillä. Laivan (tai oikeastaan laivojen) arvoitusta selvitellään koko albumin ajan, ja samalla lukijalle tarjoillaan tietoa Haddockin esi-isän vaiheista. Noin muutenh...

Ann Cleevesin Shetlanti-sarja koukutti minut erittäin tehokkaasti ennen blogiaikaa, ja muistan harmitelleeni, kun vetävä dekkarisarja päättyi neljänteen osaansa. Sarjan keskeinen henkilö oli tuolloin poliisissa komisariona työskentelevä Jimmy Perez, joka oli kotoisin saarilta ja tunsi pienen yhteisön mielialat ja sisäänpäinlämpiävän kulttuurin. Pereziä kohtasi sarjan neljännessä osassa suuri henkilökohtainen menetys, ja sarjan uusin, meillä viime vuonna julkaistu osa Mykkä vesi (Karisto, 2018) jatkaa Perezin tarinaa siitä, mihin Sininen sarastus (Karisto, 2010) sen jätti: Perez koettaa toipua menetyksestään tai ainakin sinnittelee eteenpäin, mutta saarelta kotoisin olevan toimittajan Jerry Markhamin murhan tutkimus ravistelee häntä hereille apatiasta. Jotain on kuitenkin toisin kuin sarjan aiemmissa osissa, sillä uutena henkilönä kuvioihin tulee komisario Willow Reeves ja Perez on mukana hommissa jonkinlaisessa avustavassa roolissa: "Willow Reeves johti nyt ensimmäistä murhat...

Tintin ja tomeran Milou-koiran seikkailuja tuli luettua aika lailla vuosia sitten, ja nyt alkoi taas Tintti-hammasta kolottaa - nuoruuden lukumuistoihin kun on kiva tehdä nostalgianhuuruisia matkoja. Tintti-sarja ei onneksi ole hautautunut muistojen hämärään kustantajan silmissä, sillä valikoin luettavakseni vuonna 2008 ilmestyneen kovakantisen painoksen albumista Seikkailu punaisella merellä (Otava, 2008/1958). Kymmenisen vuotta sitten kustantaja halusi uusilla Tintti-painoksillaan muistaa Tintin belgialaisen "isän" Hergén (1907-1983) syntymän satavuotisjuhlaa, ja nythän on myös tarjolla näyttäviä mustavalko-Tinttejä, joista olen blogannut Lohjennut korva -albumin verran. Reipas ja rohkea Tintti porskuttelee siis reippaasti eteenpäin. Seikkailu punaisella merellä oli vauhdikas, ja juonenkäänteitä ja sivuhenkilöitä riitti siinä määrin, että seikkailun varsinaisen ytimen hahmottaminen otti aikaa ja itse asiassa kokonaisvaikutelma tapahtumien kulusta jäi melkoisen ha...

Enid Blytonin Viisikot kuuluivat kiinteästi lapsuuteni lukemistoon, ja onpa niitä tullut luettua uudelleen myös blogiaikana. Blytonilla oli toki paljon muitakin sarjoja, joita muistan lukeneeni ainakin jokusen osan verran, mutta Viisikoiden rinnalle ne eivät koskaan nousseet. Kiinnostuin kuitenkin heti, kun huomasin Blytonin Seikkailu-sarjan ääniversiot Elisa Kirjassa. Sarjojen osien juonikuvaukset eivät isommin soittaneet kelloja päässäni, ja nyt kun sarja-avaus Seikkailujen saari (WSOY, 2019/1944) on kuunneltu, luulenpa että tutustuin kirjaan nyt ensimmäistä kertaa.  Seikkailujen saaressa on Viisikoiden lukijalle paljon tuttua: kirjassa lapsikatras joutuu lomalla keskelle jännittävää seikkailua, johon kuuluu mm. luolissa haahuilua ja aikuisten rikollisia puuhia. Sisarukset Jack ja Anne tutustuvat kirjan alussa kesäkoulussa toiseen sisaruspariin, Filipiin ja Dinahiin. Mukana heiluu myös Jackin Kiki-papukaija, jonka lausahdusten luontevasta tulkinnasta annan täydet pisteet...