Emmi Itäranta: Kudottujen kujien kaupunki

Emmi Itärannan Kudottujen kujien kaupunki (Teos, 2015) oli oman mutu-tuntumani mukaan todella suosittu kirja blogeissa viime vuonna. Itse sivuutin kirjan olankohautuksella, sillä Itärannan paljon kehuttu esikoinen Teemestarin kirja jäi minulle keskinkertaiseksi kolmen tähden kirjaksi. Arvelin, että luvassa on samanlainen odotuksiin nähden lässähtänyt lukuelämys, ja annoin uutuuskirjan jäädä Itärannan tyyliä enemmän arvostavien luettavaksi. 

Enpä voinut olla enempää väärässä! Innostuin nimittäin kokeilemaan kirjaa, kun näin sen Oulun pääkirjaston pikapokkarihyllyssä. Eilen luin kirjan viimeiset sivut aivan ahmimalla, eli Seittien Talon Elianan tarina vei minut täysin mukanaan. Fantasiakirjallisuuden Kuvastaja-palkinto  meni mielestäni täysin oikeaan osoitteeseen.  ♥


Teemestarin kirjassa minua häiritsi se, että kirja jätti liikaa avoimia juonilankoja ja ylipäänsä sai minut odottamaan toisenlaista tarinaa kuin mitä lopulta luin. Itärannan kauniisti etenevä kerronta ei pystynyt peittämään juonen puutteita omassa lukukokemuksessani. Kudottujen kujien kaupungissa ei näkynyt enää merkkiäkään näistä ongelmista. Elianan matkassa ei oma keskittymiskykyni tai mielenkiintoni päässyt herpaantumaan, ja kun vielä kerronta oli sujuvaa ja paikoin jopa runollista, niin eihän kirjalle voi antaa kuin täydet viisi tähteä Goodreadsiin.

"Myöhemmin opin, ettei meripihkaan vangiksi jääneitä olentoja voi vapauttaa. Ne ovat menneisyyden kuvia, ajan ulkopuolelle pudonneita, ja se on niiden ainoa tapa olla olemassa. Kun kääntelen mennyttä silmieni edessä, ajattelen korentoa. Ajattelen läpikuultavaa kirkkautta, joka varjelee ja vääristää sitä. Siivet eivät värähdä, se ei koskaan käännä tuntosarviaan. Silti, kun valo lävistää kiven uudesta kulmasta, korento näyttää muuntuvan toiseksi. Ja kauan sitten pysähtyneeseen asentoon on jo kirjoitettu se, mikä tulee myöhemmin.
     Niin myös minun menneessäni kasvaa tämä nykyisyys jo sinä ensimmäisenä yönä, kun näen hänet.
    Hän makaa sileillä kivillä kasvot maata vasten, ja kestää hetken, ennen kuin ymmärrän, ettei hän ole kuollut." (s. 6 - 7)

Kudottujen kujien kaupungin ja salaperäisen, tulvien uhkaaman saaren olemus avautui lukijalle hitaasti. Onneksi kirjan loppuosa antoi riittävästi vastauksia mielessäni pyörineisiin kysymyksiin, ja päällimmäinen tunne viimeisen sivun viimeisen rivin jälkeen olikin siis ihastus, ei pettymys. On todella harvinaista, että kirjassa yhdistyy mielenkiintoinen, vaiherikas juoni ja kuvankauniit lauseet. Itäranta on onnistunut tässä vaativassa tehtävässä erinomaisesti.

Jos jollakulla fantasian ja suloisen katkerien kertomusten ystävällä on vielä Kudottujen kujien kaupunki lukematta, kannattaa rohkeasti kokeilla kirjaa.

Oulun pääkirjaston pikapokkarihyllystä löytyy suosittuja pokkareita pikalainaan. Hieno idea!

Goodreads: 5 tähteä
Mistä kirja minulle? Kirjaston kirja
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu todella monessa blogissa. Tässä muutama linkkivinkki, ja googlettamalla löytyy lisää: Taikakirjaimet, TuijaTa.Kulttuuripohdintoja, Kannesta kanteen ja Kirjasähkökäyrä
Kirjan tietoja:
Emmi Itäranta: Kudottujen kujien kaupunki
Kansi Jussi Kaakinen
Teos, 2015
335 sivua

Kommentit

  1. Minä olen pitänyt kovasti molemmista kirjailijan teoksista. Teemestarin kirja taisi osua ja upota syvemmälle, mutta tämäkin oikein hyvä. Kävin kuuntelemassa Itärannan haastattelua kun hän oli Turun pääkirjastolla joku aika sitten ja nyt odotan kovasti hänen kolmatta teostaan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teemestarin kirja ei ollut minulle kirjoitettu, mutta tämä iski sitten senkin edestä. :) Ja juu, Itärannan seuraavaa kirjaa odottelen minäkin.

      Poista
  2. Minulle tämä ei jostain syystä kolahtanut niin paljon kuin olisin toivonut. Juoni tuntui aika tavanomaiselta YA-juonelta, joka ei juuri tarjonnut oivalluksia. Mutta kieli vei kyllä lukukokemuksen aivan uudelle tasolle. Mainiota, että kirja upposi sinulle! (Sivuhuomiona: onpa kaunis talviteema blogisi taustana.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm, en lue kovin paljon YA-fantasiaa, mutta oman kokemukseni mukaan niissä kirjoissa on usein romanttisia virityksiä mukana. Ne onneksi puuttuivat Itärannan kirjasta. :)

      Kiitos, pidän itsekin tästä teemasta. Mukavaa, että näitä kauniita taustoja on ilmaiseksi saatavilla kun en itse osaa tämmöisiä tehdä.

      Poista
    2. Kieltämättä Itärannan kunniaksi voi lukea, että mitään kolmiodraamatyyppisiä tai muuten ylidramaattisia suhdekiemuroita ei kirjassa juuri ollut. Mutta vähemmän ylidramaattinen rakkausjuoni yhdistettynä orpoon ja nuoreen päähenkilöön, jolla on yliluonnollisia kykyjä - yhteiskunnassa väheksyttyjä sellaisia - ja josta muotoutuu jonkinlainen maailman pelastaja tekivät melko YA-fantasiamaisen vaikutelman kokonaisuutena.

      Poista
    3. Aivan, kyllähän noita piirteitä kirjasta kieltämättä löytyy. Mutta itse pidin kokonaisuudesta ja toteutustavasta.

      Poista
  3. Tämä oli ihana. Olen kammonnut aina syystä tai toisesta scifiä/fantasiaa, ja siksi säikähdin varsin kovasti, kun lainasin Teemestarin kirjan kirjastosta ja huomasin sen kuuluvan scifi-osastolle. Tykkäsin kuitenkin, ihan, mutta jäi aika samoista syistä kuin sinulla varsin keskiverroksi lukukokemukseksi. Mutta koska sen ansiosta tuli myös luettua tämä Kudottujen kujien kaupunkin, olen varsin onnellinen, että Itärannan löysin. Tässä oli taikaa ja tunnelmaa, sellaista jotka ovat mielessä vielä melkein vuosi kirjan lukemisen jälkeenkin. Tätä voisi suositella monillekin, ja ehdottomasti myös niille, jotka kanssani tituleeraavat itseään ei niin kovin läheiseksi fantasia ystäväksi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itäranta on tämän kirjan ansiosta tiiviisti minunkin lukulistallani jatkossa. Toivottavasti taso säilyy näin hyvänä seuraavassakin kirjassa. Aivan, olen samaa mieltä että tätä kirjaa uskaltaa suositella heillekin, jotka vierastavat fantasiaa. Hienon kirjan merkki sekin, ettei kirja jää vain genrestä innostuneiden suosikiksi vaan tavoittaa myös laajempaa yleisöä.

      Poista
  4. Minulle kävi samoin kuin sinulle, koin tämän esikoista paremmaksi. Kudottujen kujien kaupunki sai ihastumaan toden teolla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harvoin tulee eteen näin kauniisti kerrottua tarinaa. :)

      Poista
  5. Tykkäsin molemmista tähtitaivaan verran, ehkä antaisin Teemestarin kirjalle vielä muutaman tähdenlennon ja tähtisadetta. Olisin halunnut kirjalle jatkoa, yhyy...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin lukisin mielelläni Teemestarin kirjan jatko-osan, niin kesken sen juoni mielestäni jäi.

      Poista
  6. Minäkin pidin tästä, todella, todella paljon. Rakastuin tosin Teemestarin kirjaankin aivan päättömästi, mutta tämä sai yhtä lailla rakkauteni. Itäranta on vaan niin taitava kirjoittaja, taita luomaan maailmoja <3

    Hyvää ensimmäistä adventtia, Marika <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itäranta on todella taitava, se kävi minullekin selväksi tämän kirjan myötä. :) Jännää nähdä, millainen kirja häneltä tulee seuraavaksi.

      Kiitos! Iloista adventtipäivää myös sinulle. <3

      Poista
  7. Teemestari oli minulle vaikuttavampi. Taidokas dystopia. Kudottujen kujien kaupunki oli myös hieno tarina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En oikein ole päässyt sisälle dystopioiden maailmaan, joten voi olla että se vaikutti Teemestari-kirjan vaisuun lukukokemukseeni minun kohdallani. Tämän Kaupunki-kirjan mielsin enemmän fantasiaksi, joten sitä oli jo lähtökohtaisesti helpompi lähestyä.

      Poista

Lähetä kommentti

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.