Satu Lusa: Kaunotar ja hirviöt

Satu Lusan sarjakuva Kaunotar ja hirviöt (Satu Lusa, 2011) ilottelee sekoittamalla satua ja nykynaisen (rakkaus)elämää. Lopputuloksena on railakas sitä-oikeaa-etsimässä -tarina, jonka päätteeksi sarjakuvan päähenkilö Angelica Mähönen löytää kuin löytääkin tien onneen. Angelica on valmistunut voimaantumisterapeutiksi Peräpihniön kansanopiston tunneälylinjalta, ja ennen sydämensä valitun tavoittamista hän saa käyttää monet konstit Christianin, Atten ja ketäs niitä nyt olikaan kanssa.


Albumin piirrosjälki tuntui ensialkuun erikoiselta, mutta lopulta pidin siitä kovasti. Piti vain antaa silmän tottua ruutujen kulmikkaisiin hahmoihin. En tiedä, millä tekniikalla albumi on toteutettu enkä löytänyt tästä mitään mainintaa albumin tiedoista. Olipa mitä oli, Angelicasta on tehty uhkean muhkea, luonteikas ja lannistumaton nainen, joka uskoo rakkauden odottavan häntä.

Pidin Angelican lempeästä huumorista, joka ponnisti parisuhteen arjen tilanteista ja kipuilusta nykyelämän omituisten vaatimusten keskellä:


Angelican rakkauden kohteet ovat melkoisia hirviöitä, mutta silti heissäkin on hellät puolensa. Ja taas Angelicaa viedään...


Kaunotar ja hirviöt oli hauska albumi, jota uskallan suositella parisuhdekuvioista kiinnostuneille. Mistään muusta tässä albumissa ei näet oikein puhuta. :)

Hurmaavan Angelican minulle esitteli Oulun kaupunginkirjaston Lukuopas. Olipa taas hyvä vinkki, kiitos!

Goodreads: 3 tähteä
Mistä kirja minulle? Kirjaston sarjakuva
Muualla verkossa: Sarjakuvaa on luettu blogissa Pois työpöydältä
Kirjan tietoja:
Satu Lusa: Kaunotar ja hirviöt
Satu Lusa, 2011
111 sivua

Kommentit

  1. Kuvat näyttävät puupiirroksilta. Tarkoitan niitä, jotka ensin kaiverretaan puulevylle ja sitten painetaan paperille. Peräpihniön kansanopiston tunneälylinja! Hillitöntä! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, voi olla... taidepuolen jutut eivät ole minulle lainkaan tuttuja, joten en osaa tähän ottaa kantaa. :) Mutta aika jännän näköistä jälkeä albumin ruudut ovat, kunhan erikoiseen ulkoasuun ensin tottuu. Tunneälylinja voisi olla menestys oikeassa kansanopistossa. :D

      Poista

Lähetä kommentti

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.