Ari Turunen: Maailmanhistorian kukoistavimmat kaupungit

Ari Turusen Maailmanhistorian kukoistavimmat kaupungit (Into, 2015) esittelee yhdeksän kaupunkia, jotka historian eri aikoina ovat nousseet kukoistukseen: Miletos, Alexandria, Pataliputra, Bagdad, Hangzhou, Firenze, Isfahan, Amsterdam ja San Francisco. Kirjan ideana on painottaa sitä, että kukoistuksen taustalla on suvaitsevaisuus: "tämän kirjan kaupungeissa erilaiset ihmiset ja uutta etsivät kokeilijat ovat saaneet elää rauhassa, ilman vainoja ja rajoitteita. Kaupungit puhkesivat kukoistukseen, koska niissä kannustettiin ajattelun ja tekemisen vapauteen sekä ymmärrettiin vieraita kieliä ja kulttuureja. Ja jos näissä paikoissa ei aina haluttukaan vaikutteita, erilaisuutta siedettiin." (s. 13) Luen tietokirjoja harvakseltaan, mutta tämän kirjan perusajatus kiinnosti minua, ja kun kaupunkien luettelossa oli pari oudompaa nimeä (Pataliputra, Isfahan) päätin sivistää itseäni Turusen uutuuskirjan avulla.


Kaupunkeja käsitellään yksi kerrallaan, ja Turunen kertoo kunkin kaupungin kukoistusjaksosta. Historiaa enemmän tunteville kirjan sisältö saattaa tuntua pintaraapaisulta, mutta tämmöiselle huteramman tietopohjan omaavalle noin kolmenkymmenen sivun kaupunkiesittelyt olivat yllättävän mielenkiintoisia. Pidin siitä, että niissä kerrottiin yleistajuisesti esimerkiksi hallitsijoiden valtataisteluista, kaupankäynnin tavoista ja paikallisesta elämäntyylistä.

Mihinkään ei silti syvennytty pitkäksi aikaa, ja tätä harmittelin muutaman erityisen mielenkiintoisen yksityiskohdan äärellä. Olisi ollut kiinnostavaa kuulla vaikkapa Taizun 1000-luvun virkamieshallinnosta enemmän, sillä "virkamieheksi ei päässyt, jos ei osannut runoutta. Kiinassa runous oli syvällisin tapa ilmaista itseään kaikissa yhteiskunnan kerroksissa ja osa jokaisen koulutusta. [...] Runot vangitsevat olennaisen." (s. 131) Ollaan aika kaukana kotimaisesta virkamiesjoukosta! Kirjassa on mukana kirjallisuusluettelo, mutta tekstissä ei ole lähdeviitteitä, ja tämä vaikeuttaa lisätiedon etsimistä. Minusta olisi ollut mukavaa löytää vinkkejä lisälukemiseen esimerkiksi jokaisen kaupunkiesittelyn jälkeen. Toki lähdeviitteiden uupuminen jouhevoittaa lukemista, mutta tietokirjaan olisi mielestäni sopinut lisätiedon lähteille opastaminen.

Kirjassa on värikuvaliite, ja runsaasti mustavalkoista kuvitusta. Mielenkiintoisimmaksi koin silti tekstiosuudet, eli mitään kuvituksen juhlaa Turusen kirja ei minulle ollut. Kaupungit esitellään aikajärjestyksessä, ja kirjaa lukiessa tuli aikamatkailun tunne. Vuosisadat ja kaupungit vaihtuivat, kaupungit nousivat maineeseen ja romahtivat takaisin keskinkertaisuuteen tai jopa hävisivät. Oli valaisevaa kuulla myös siitä, ettei nousukiito ole ikuista: "1700-luvun puoliväliin mennessä Isfahan oli lähes autioitunut. Siellä oli enää 50 000 asukasta, kun parhaimmillaan kaupungin väkimäärä oli ylittänyt yli puoli miljoonaa. Isfahanin valtakausi kesti 124 vuotta. Isfahanin historia on koulukirjamainen esimerkki siitä, miten valta turmelee. Isfahan tuhoutui elämästään vieraantuneiden hallitsijoiden rappioon, jolloin valta keskittyi häikäilemättömien hovijuonittelijoiden käsiin." (s. 216) 

Maailmanhistorian kukoistavimmat kaupungit saa minulta kolme tähteä Goodreadsiin. Kirja on historiasta kevyesti kiinnostuneille mukavaa luettavaa, ja saattaa herätellä innostusta tutustua jonkin aihepiiriin syvemmin.

Goodreads: 3 tähteä
Mistä kirja minulle? Arvostelukappale. Kiitokset kustantajalle!
Kirjan tietoja:
Ari Turunen: Maailmanhistorian kukoistavimmat kaupungit - eli miten erilaisuuden sietäminen synnyttää vaurautta ja sivistystä
Kansi Elina Salonen
Into, 2015
316 sivua

Kommentit

  1. Kuulostaa varsin erilaiselta ja raikkaalta näkökulmalta tarkastella valittujen kaupunkien historiaa. Minua kiinnostaa historia, mutta sitäkin enemmän eri kulttuurit. Alkoikin nyt himpan kiinnostaa tällainen tapa lähestyä eri kaupunkeja, joten tarkkailulistalle menee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli yllättävän mukavaa luettavaa. Tänä syksynä raskaat tieto-opukset eivät ole minua innostaneet, ja kirjan kevyt ja yleistajuinen lähestymistapa oli helpotus. Ja kirjaa oli helppo lukea pätkissä, ei ollut vaaraa juonesta tipahtamiseen. :)

      Poista
  2. Kiinnostaa. Varsinkin tuo kirjan otsikon lisä erilaisuuden sietämisestä voimavarana houkuttaa lukemaan tämän kirjan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erilaisuuden sietäminen perustui tämän kirjan kaupungeissa pitkälti sen tuottamiin taloudellisiin hyötyihin. Esim. kaupankäynti sai monessa kaupungissa vauhtia muualta tulleen väestön toimesta. Kiinnostava kirja, johon kannattaa tutustua.

      Poista

Lähetä kommentti

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.