Suzanne Collins: Nälkäpeli #1
Raksi ruutuun: tiedän, mikä on Nälkäpeli. Suzanne Collinsin Nälkäpeli (WSOY, 2008) päätyi lukulistalleni, koska lupauduin lukemaan arvostelukappaleen James Freyn ja Nils Johnson-Sheltonin kirjasta Endgame - Loppupeli (WSOY, 2014). Sekä järjestämään arvonnan. Siispä hox hox Endgame - Loppupeli -kirjasta kiinnostuneet - kannattaa kurkata blogiini loppuviikosta, ehkä jo keskiviikkona, niin pääset osallistumaan kirjan arvontaan.
Endgame kuulemma muistuttaa Nälkäpeliä, ja niin kuulemma teki myös Helena Wariksen Vuori, jonka luin aiemmin syksyllä. Nälkäpeli siellä, Nälkäpeli täällä. Freyn kirjassa minussa kiinnostaa ennen kaikkea monimediainen hype, jonka yksi palanen on tuo kirja. Aion testata, uppoaako ilmiön kirjallinen puoli minuun vai ei. Ja pitää silmäni auki sen suhteen, miten paljon kirjasta löytyy yhtäläisyyksiä Nälkäpelin ensimmäiseen osaan. Nälkäpelin lukufiilikset ovat suhteellisen tuoreessa muistissa, joten aivan jännittää alkaa lukemaan näitä lähes rinnakkain. Toivon todella, että Endgame-kirjassa on edes jotain omaa. Vai käyköhän taas niin, että vertailu on kaukaa haettua mainoskikkailua?
Sitten se Nälkäpeli. Tunnelmani lukemisen jälkeen: viihdyttävä kirja, vetävästi kirjoitettu, nopeasti ahmaistavaa tavaraa. Synkkä, raaka maailmankuva. Äärimmilleen viety tositv-kilpailu, josta on leikki kaukana. Päähenkilönä selviytyjäluonteen omaava naisenalku nimeltä Katniss, ja hänellä parina symppiksen oloinen poika. Tykkäsinkö? Nälkäpeli oli minulle kolmen Goodreads-tähden viihdepläjäys, mutta näin synkeä maailmankuva ei minua erityisemmin viehätä. En ole myöskään kovinkaan kilpailuhenkinen, joten kirjaa lukiessa tuli usein lähinnä hengästynyt olo, kun päähenkilöt yhdessä ja erikseen joko jahtasivat muita tai olivat jahdin kohteena. Suurta kiinnostusta jatko-osia kohtaan ei herännyt, mutta voihan olla, että lukaisen jatko-osat, jos kaipaan reipastempoista kirja-actionia. Plussan puolelle lukukokemus silti jäi. Katniss on pelinainen, jolle toivoisin käyvän lopulta hyvin.
Goodreads: 3 tähteäEndgame kuulemma muistuttaa Nälkäpeliä, ja niin kuulemma teki myös Helena Wariksen Vuori, jonka luin aiemmin syksyllä. Nälkäpeli siellä, Nälkäpeli täällä. Freyn kirjassa minussa kiinnostaa ennen kaikkea monimediainen hype, jonka yksi palanen on tuo kirja. Aion testata, uppoaako ilmiön kirjallinen puoli minuun vai ei. Ja pitää silmäni auki sen suhteen, miten paljon kirjasta löytyy yhtäläisyyksiä Nälkäpelin ensimmäiseen osaan. Nälkäpelin lukufiilikset ovat suhteellisen tuoreessa muistissa, joten aivan jännittää alkaa lukemaan näitä lähes rinnakkain. Toivon todella, että Endgame-kirjassa on edes jotain omaa. Vai käyköhän taas niin, että vertailu on kaukaa haettua mainoskikkailua?
Sitten se Nälkäpeli. Tunnelmani lukemisen jälkeen: viihdyttävä kirja, vetävästi kirjoitettu, nopeasti ahmaistavaa tavaraa. Synkkä, raaka maailmankuva. Äärimmilleen viety tositv-kilpailu, josta on leikki kaukana. Päähenkilönä selviytyjäluonteen omaava naisenalku nimeltä Katniss, ja hänellä parina symppiksen oloinen poika. Tykkäsinkö? Nälkäpeli oli minulle kolmen Goodreads-tähden viihdepläjäys, mutta näin synkeä maailmankuva ei minua erityisemmin viehätä. En ole myöskään kovinkaan kilpailuhenkinen, joten kirjaa lukiessa tuli usein lähinnä hengästynyt olo, kun päähenkilöt yhdessä ja erikseen joko jahtasivat muita tai olivat jahdin kohteena. Suurta kiinnostusta jatko-osia kohtaan ei herännyt, mutta voihan olla, että lukaisen jatko-osat, jos kaipaan reipastempoista kirja-actionia. Plussan puolelle lukukokemus silti jäi. Katniss on pelinainen, jolle toivoisin käyvän lopulta hyvin.
 |
| Nälkäpeli on luettu, seuraavaksi vuorossa Endgame. |
Mistä kirja minulle? Kirjaston kirja
Muualla verkossa: Kirjaan on luettu mm. blogeissa P. S. Rakastan kirjoja, Kirjakartano, Oota, mä luen tän eka loppuun ja Ajatuksia kirjamaasta. Googlettamalla löytyy lisää bloggauksia.
Kirjan tietoja:Suzanne Collins: The Hunger Games (2008)
Suomennos Helene Bützow
WSOY, 2008
389 sivua
Minä olen taas niin kilpailuhenkinen, että tämmöinen kirja uppoaa minulle paremmin kuin hyvin :D Hyvä että kuitenkin viihdyit kirjan kanssa :) Minäkin lupauduin arvostelemaan tuon Loppupelin ja toivon tosiaan, että nämä kirjat eroavat toisistaan.
VastaaPoistaHyviä lukuhetkiä. :) Toivottavasti tuo Endgame on tosiaan edes *vähän* erilainen. Nyt on kyllä semmoinen olo, joku joku vetävä seikkailu on juuri sopivaa luettavaa tähän hetkeen, joten ainakin odotukseni ovat näin ensi alkuun korkealla. :)
PoistaLuin Nälkäpelin ekan ja tokan osan, mutta kolmoseen en vielä ole ehtinyt. Olen juurikin samaa mieltä kuin sinä ja luen varmaan Katniksen kunniaksi kolmosenkin, vaikka en muuten ylen innoissani olekaan.
VastaaPoistaMinulla tuppaavat sarjat jäämään helposti kesken, joten saa nähdä miten tämän kanssa käy. Aika erilainen sarjahan tämä on verrattuna siihen, mitä itse luin joskus nuorempana, mutta toisaalta kuvastaa jotenkin hyvin tätä kaupallista, kilpailuhenkistä nykyaikaa.
PoistaMinä luin nuo kaikki kirjat yhden viikonlopun aikana. Kuten krijoititkin, on niissä maailmankuva kovin synkkä.Ja kyllä minua ainakin henkilökohtaisesti vaivasi, miten kirjassa henkilöt pystyivät listimään toisiaan niinkin helposti... Okei, sinä tai minä -asetelma tietysti toimii kummasti kannustimena, mutta silti! Kirjat olivat kaikesta huolimatta koukuttavaa luettavaa.
VastaaPoistaMietin ihan samaa, että jo on henkilöillä tunteeton suhtautuminen siihen, että toiselta lähtee henki noin vaan, nips naps. Tuli mieleen konsolipelien maailma, jossa lienee samanlainen meininki (vaikken kyllä ko. pelejä harrasta). Mutten lähtenyt postauksessa moralisoimaan. :) Koukut tosiaan olivat kohdillaan.
Poista