Doris Lessing: Hyviin naimisiin (Martha Quest #2)

Aloittelin kesällä Doris Lessingin Väkivallan lapset -sarjan lukemisen. Sarjan aloitusosan lukutunnelmat löytyvät täältä. Hyviin naimisiin (Otava, 2007/1979) jatkaa Martha Questin tarinaa siitä, mihin Parempien ihmisten lapsi jäi. Kuten kirjan nimestä voi päätellä, Martha on saapunut avioliiton satamaan. Hyviin naimisiin -kirjasta voin todeta, että sen lukeminen saattaa olla puuduttava kokemus, jos avioliitto ja naisen tunne-elämän analysointi eivät kiinnosta. Näissä aiheissa kun oikein piehtaroidaan sarjan kakkososassa. Tosin piehtarointi-sana kuvaa huonosti Lessingin hienostuneen tyylikästä kirjoitustyyliä.

"Martha oli järkyttynyt Alicen romahduksesta. Seuraavana päivänä hän kuitenkin tunsi itsensä surulliseksi, välinpitämättömäksi ja väsyneeksi; ilon siivet olivat taittuneet suppuun. Hän ajatteli, että kotiin päästyään hän olisi ruma ja muodoton; hän olisi kuukausiksi ja taas kuukausiksi sidottu orjuuteen, josta ei olisi pakoa. Hän silmäili Caroline-lasta viileän tutkivasti ja ajatteli epämääräisen ikävystyneenä, että se oli kuin mikä tahansa lapsi, joka ei kiinnostanut ketään, ei edes häntä itseään. Varmasti hänestä tulisi samanlainen kuin nämä naiset tässä hänen ympärillään, ikävä perheenemäntä, jolla ei ollut elämässään muuta tarkoitus kuin jatkaa lisääntymisen kiertokulkua. Martha huomasi inhoavansa lasta, vihaavansa paisuneita rintojaan, ja häntä iljetti maito, joka tulvi hänen päälleen kymmeniä kertoja päivässä kuin nousuvesi. Hän ei enää istunut vuoteessa pirteänä ja eloisana jutellen Douglasin kanssa kutsuista, kysellen mitä Se ja se oli sanonut vaan makasi selällään tuntien haluavansa jäädä siihen iäksi." (s. 199-200)

Hyviin naimisiin -kirjassa Marthan elämä avautuu lukijalle jotenkin paljaampana ja raadollisempana kuin sarjan avausosassa. Martha on varttunut nuoren naisen ikään, lapsuusvaihe on ohitettu ja hän etsii omaa tapaansa elää yleisesti onnistuneeksi luokitellussa avioliitossa - avioliitossa, jonka kohtalon Martha aavisti jo Parempien ihmisten lapsi -kirjan loppupuolella. Elämän kipupisteitä ovat lapsen saaminen, vaikea äitisuhde, avioliiton arkeen totuttautuminen, oman poliittisen näkemyksen toteuttaminen, yhteiskunnan normien noudattaminen. Aineksia kirjassa riittää, mutta lukijalle tarjotaan vain naisen näkemys niihin. Marthan aviomies Douglas ei pääse kirjassa ääneen, vaikka kirjan keskivaiheen jälkeen hän saakin hetkeksi pääosan sotakokemuksiensa kautta. Marthan persoona hallinnoi kirjaa jättäen aviomiehen sivuosaan. Marthan hahmo toki kestää tämän, mutta lukijana kaipasin tekstiin välillä toistakin vahvaa ääntä.

Politiikka ja rotujen väliset suhteet nousivat kirjassa vahvemmin esille kuin sarjan avausosassa. Julistuksen puolelle teksti ei onneksi lipsunut, mutta Rhodesian valkoisen luokan olot ja suhtautuminen mustaan väestöön eivät jääneet vain ohuiksi viittauksiksi. Myös toisen maailmansodan alkuhetket osuvat kirjan tapahtumien aikajanalle, ja kirjassa kuvataan 'kotimaan' (=Englannin) sotilaiden saapumisen vaikutuksia rhodesialaiseen pikkukaupunkiin. Hyviin naimisiin oli sarjan avausosaa enemmän kiinni ympäröivässä todellisuudessa, ja tämä toi kirjan sisältöön monipuolisuutta. Siitä huolimatta kirja ei aivan ollut minulle niin hieno lukuelämys kuin Parempien ihmisten lapsi. Ehkä kirja oli hieman liian pitkä, sillä se tuntui keskivaiheilla aavistuksen tylsältä. Saattoihan olla, että luin kirjaa vääränä hetkenä, mutta en vaan jaksanut innostua kaikista Marthan elämänkäänteiden vatvomisesta.

Aion silti jatkaa Marthan vaiheiden seuraamista syksyn ja talven mittaan. Kirjastossa jo vilkuilin seuraavan osan takakantta, joka lupasi parempaa rakkauselämää Marthalle. Lessing on tässä sarjassa luonut hienon naishahmon, jonka kohtalo jää kiinnostamaan vaikkei Martha henkilönä aina minun sympatioitani herätäkään.

Goodreads: 3 tähteä
Mistä kirja minulle? Kirjaston kirja
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu blogissa Illuusioita.
Kirjan tietoja:
Doris Lessing: A Proper Marriage (1964)
Suomennos Heidi Järvenpää
Otava, 2007/1979
445 sivua