13. elokuuta 2016

Lukuhelmi: Fred Vargas / Painu tiehesi ja pysy poissa

Matkalla Mikä-Mikä-Maahan -blogissa alkoi kesällä Lukuhelmihaaste, jossa on ideana nostaa esille pieniä, hyviä yksityiskohtia itselle mieluisista kirjoista. Eli niitä juttuja, jotka tekevät kirjasta lukuhelmen. Olin suunnitellut osallistuvani tähän haasteeseen jo aiemmin kesällä, mutta jotenkin kummasti lukuhelmistä kirjoittelu on vain siirtynyt ja siirtynyt. 

Haaste päättyy tämän kuun lopulla, ja tämähän on aina hyvä motivaattori kirjoittamiseen. Lukuhelmikirjaa ei tarvinnut kauaa mietiskellä. Innostuin näet jokunen viikko sitten lukemaan Fred Vargasin uusimman komisario Adamsberg-dekkarin Hyisiä aikoja (bloggaus tulossa), ja sen myötä myös vanhemmat Adamsberg-kirjat alkoivat kiinnostaa. Olen lukenut sarjan suomennetut osat ennen blogiaikaa, ja hankin joistakin kirjoista uudet hienot pokkarit itselleni. Uusintalukukierroksella Painu tiehesi ja pysy poissa -kirja (Gummerus, 2016) osoittautui Adamsberg-sarjan lukuhelmeksi. 

Painu tiehesi ja pysy poissa on kolmas suomennettu Adamsberg-dekkari. Siitä voi silti vallan mainiosti aloittaa tutustumisen sarjaan, sillä tässä kirjassa komisario on siirtynyt uuteen työpaikkaan, Pariisin poliisiprefektuurin rikososaston murharyhmään, kolmannentoista kaupunginosan toimipisteeseen. Adamsbergin alaisuudessa toimii iso tiimi, johon lukija pääsee tutustumaan Adamsbergin rinnalla. Valkoisen Kerä-kissan alkuperä selviää tässä kirjassa ja Adamsbergin oikea käsi Danglard on myös mukavasti esillä.

Kirja on täynnä niitä pikku vivahteita ja piirteitä, joiden vuoksi hullaannuin Adamsberg-dekkareihin. On hitaasti kehittyvä ja asetelmiltaan outo rikos, on sinne tänne ailahteleva Adamsberg ja joukko epämääräisen menneisyyden omaavia ranskalaisia - joukon kärkenä sanomain lukemisen perinteen henkiin herättäjä, entinen merimies Joss le Guern. Kirja saa minulta viisi tähteä Goodreadsiin, ja vastauksena lukuhelmihaasteeseen ruodin alla hieman tarkemmin kirjan tapaa käsitellä arvoisan komisarion yksityiselämää.


Poliisien henkilökohtaisten asioiden pohtiminen toisinaan toimii dekkareissa, toisinaan ei ja joskus jopa nostattaa ärtymyksen tunteita. Adamsberg-dekkareiden rikkosjuonien lomassa pujottelee Camille-niminen kaunis juonilanka, ja minusta Vargasin tapa käsitellä komisarionsa henkilökohtaista elämää on todella briljantti. Camille putkahtaa esille silloin tällöin, kun lukijalle suodaan etuoikeus seurata hänen ja Adamsbergin satunnaisesti yhtenevää taivalta. Minusta tämä harvakseltaan tapahtuva esiintulo on Camillen hienoimpia piirteitä. Se luo hänen ja Adamsbergin kohtaamisiin erityistä hehkua, joka on aivan muuta kuin tavanomaisimpien dekkarien avioerokriisit ja lapsenhoitopulmat.

Painu tiehesi ja pysy poissa -kirjassa Camille järisyttää Adamsbergin maailmaa ja on mukana saattamassa alkuun Kerä-kissan tarinaa. Ylipäänsä Camille saa Adamsbergin tuntemaan olemassa olonsa erilaiseksi. Tässä sitaattinäyte Adamsbergin aatoksista hänen odottaessaan Camillen tapaamista:

"Adamsberg käveli ripein askelin ollakseen varmasti kotona sitten kun Camille saapuisi. Hän kävi suihkussa ja heittäytyi nojatuoliin unelmoimaan vajaaksi puoleksi tunniksi. Camille oli nimittäin yleensä täsmällinen. Ainoa ajatus, joka hänen mieleensä juolahti oli, että hän tunsi olonsa alastomaksi vaatteittensa alla, niin kuin hyvin usein silloin kun hän ei ollut nähnyt Camillea pitkään aikaan. Sinänsä luonnollinen olotila jokaiselle: olla alastomana vaatteitten alla. Looginen ajatuskulku ei hämmentänyt Adamsbergiä. Se ei muuttanut tosiasioita mihinkään: kun hän odotti Camillea, hän oli alasti vaatteittensa alla, kun taas töissä niin ei ollut laita. Ero oli päivänselvä, oli ajatus looginen tai ei." (s. 87)

Kuriton mies nurin -kirja on Painu tiehesi ja pysy poissa -kirjaa edeltävä Adamsberg-sarjan osa, ja siinä Camillea tarjoillaan lukijalle yllin kyllin. Ranskan Alpeille sijoittuvan kirjan juoni tuntuu pyörivän täysin hänen ympärillään. Pidinkö kirjasta? No, se oli hyvä muttei niin hyvä kuin Painu tiehesi ja pysy poissa. Aivan kuin olisin saanut yliannoksen makeaa... Camillen luonnekuvaa Kuriton mies nurin -kirja toki esitteli ansiokkaasti (nainen hankkii elantonsa säveltämällä ja rentoutuu lukemalla työkalukuvastoa ja kuorma-auton ratin pyörittelykin onnistuu), mutta täytyypä sanoa, että pidän enemmän niistä Adamsberg-kirjoista, joissa kaunotar esiintyy näyttävissä sivurooleissa.

Onko Fred Vargas vielä outo nimi dekkarigenressä? Kannattaa tutustua. Esimerkiksi tässä Painu tiehesi ja pysy poissa -kirjassa on luvassa ruton sävyttämä rikosjuoni(!).

Alkoiko Camille kiinnostaa? Lue Kuriton mies nurin.

Goodreads: Painu tiehesi ja pysy poissa -kirja saa 5 tähteä
Mistä kirja minulle? Oma ostos
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu blogeissa Satun luetut, Kirja hyllyssä ja Kolmas linja
Kirjan tietoja:
Fred Vargas: Pars vite et reviens tard (2001)
Suomennos Marja Luoma
Gummerus, 2016
431 sivua

10 kommenttia:

  1. Kyllä, Adamsbergit ovat dekkarimaailman helmiä! ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ovat, ja toivottavasti Vargas kirjoittaa sarjaan vielä monta osaa. :)

      Poista
  2. Minä olen löytänyt Fred Vargasin vasta nyt. Omistan kaksi, mutta pitäisi saada lisää. Todellinen helmi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla on sitten paljon hyvää luettavaa edessä. :) Muistan, kun itse löysin Vargaksen ja luin ihan silmät kiiluen kaiken mitä häneltä löysin. Ja kyllä nämä kestävät uusintalukujakin.

      Poista
  3. Admsberg on todellinen helmi 💕 Olen lukenut nämä kauan sitten, joten en aivan tarkkaan juonikuvioita muista. Mutta rutto kilisyttää kyllä kelloja - en sano enempää... Olen ihan jokaisesta pitänyt ja viihtynyt Vargasin & Adamsbergin seurassa - loistavasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruttojuonia tulee harvemmin vastaan dekkareissa, joten se jää helposti mieleen. :) Adamsbergeissa tykkään juuri siitä, kun rikokset eivät ole tusinatavaraa - kuten ei komisariokaan.

      Poista
  4. Vargas on helmi - kyllä! Juuri kolmosta en ole mielestäni lukenut, ja muutama muukin Adamsberg-tarina odottaa vielä lukemista. Ihanaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, olisipa minullakin lukemattomia Vargaseita... pitää nyt vaan tyytyä uusintakierroksiin. :)

      Poista
  5. Mahtavaa, että osallistuit haasteeseen! Sinulla on mielenkiintoinen helmi. En itse lue juurikaan dekkareita, joten on hauskaa huomata, kuinka erilaisista kirjoista ihmiset voivat lukuhelmiään löytää! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän oli mukava osallistua. :) Lukuhelmiä löytyy joka makuun, ja Vargas on virkistävä tapaus dekkarigenressä.

      Poista

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...