Eläköön essee! -haaste - Leo Tolstoi: Omatuntoja
Sain heinäkuussa Donna mobilen kirjat -blogin Leenalta Eläköön essee! -haasteen, joka on saanut alkunsa Marjatan kirjaelämyksiä ja ajatuksia -blogista. Essee on minulle erittäin vieras tekstilaji, sillä en muista lukeneeni blogini aikana yhtään esseeteosta. Haaste oli siis mainio lukumotivaattori ja kannustin etsiä uudenlaista luettavaa. Kiitokset Leena haasteesta!
Haasteen säännöt ovat tässä:
1. Anna kirjoituksellesi otsikko Eläköön essee!
2. Kerro haasteen alkuperä, Marjatan kirjaelämyksiä ja ajatuksia.
3. Kerro, keneltä sait haasteen ja linkitä hänen blogiinsa.
4. Kirjoita nämä säännöt postaukseesi.
4. Esittele 1 - 2 hyvää esseekirjaa, joko aiemmin lukemasi tai tuore lukukokemus. Voit kirjoittaa muutakin esseekirjallisuuteen liittyvää.
5. Haasta yksi tai useampi bloggaaja kirjoittamaan esseistä. Linkitä hänen blogiinsa/heidän blogeihinsa ja käy ilmoittamassa hänelle/heille haasteesta.
2. Kerro haasteen alkuperä, Marjatan kirjaelämyksiä ja ajatuksia.
3. Kerro, keneltä sait haasteen ja linkitä hänen blogiinsa.
4. Kirjoita nämä säännöt postaukseesi.
4. Esittele 1 - 2 hyvää esseekirjaa, joko aiemmin lukemasi tai tuore lukukokemus. Voit kirjoittaa muutakin esseekirjallisuuteen liittyvää.
5. Haasta yksi tai useampi bloggaaja kirjoittamaan esseistä. Linkitä hänen blogiinsa/heidän blogeihinsa ja käy ilmoittamassa hänelle/heille haasteesta.
Heitän esseehaasteen seuraavaksi blogiin:
Vastata / jättää vastaamatta voi oman mielenkiinnon ja aikataulun mukaan.
***
Valitsin haastevastaukseni kirjaksi Leo Tolstoin esseekokoelman Omatuntoja - kirjoituksia rauhasta ja kansalaistottelemattomuudesta (Into, 2013). Luin aiemmin kesällä Tolstoin klassikkoromaanin Anna Karenina, ja osittain sen rohkaisemana uskaltauduin lukemaan lisää Tolstoita. Lisäksi Omatuntoja-kokoelman aihepiiri tuntui edelleen ajankohtaiselta: Tolstoi kirjoittaa rauhasta ja sodasta, aseista ja niistä kieltäytymisestä, tappamisen järjettömyydestä. Kirjan luettuani voin todeta, että maailmanmenon käydessä aina vain hurjemmaksi Tolstoin esseet eivät ole menettäneet sanomaansa.
"Mutta miksi nuo ihmiset ampuvat omia veljiään? Siksi että heille on teroitettu, että heitä velvoittaa vala, joka heidät pakotettiin vannomaan heidän astuessaan palvelukseen, ja että yleensä ei saa tappaa ihmisiä mutta että esimiehen käskystä saa. Toisin sanoen: heihin kohdistetaan samaa petosta, joka teitä hämmästytti. Mutta tässä herää kysymys: kuinka tervejärkiset ihmiset, usein lukutaitoiset ja jopa sivistyneet, voivat uskoa noin ilmeisen valheen? Vaikka ihminen olisi kuinka sivistymätön hyvänsä, hän ei voi olla tietämättä, että Kristus jonka nimessä häntä opetetaan tappamaan ei suinkaan sallinut tappamista vaan opetti nöyryyttä, sävyisyyttä ja loukkausten anteeksi antamista ja kehotti rakastamaan vihollisia; ei voi olla näkemättä, että tästä syystä ihminen ei voi kristinopin pohjalta etukäteen lupautua tappamaan kaikkia, jotka hänen käsketään tappaa." (s. 135)
Tolstoi torjuu esseissään voimakkaasti sodankäynnin ja tappamisen oikeutuksen. Hän kytkee ajatuksensa usein kristinuskoon ja sen perimmäiseen sanomaan. Esseiden kontekstina ovat aikakauden poliittiset tapahtumat, eikä niitä useinkaan sen kummemmin selitelty vaan oletettiin lukijan ymmärtävän, mistä on kyse. Tämä hieman häiritsi omaa lukemistani, ja jäi kaipaamaan kirjaan jonkinlaista esi- tai jälkipuhetta, jossa olisi valotettu esseiden viittaamia historiallisia tapahtumia. Myös esseiden taustoista olisi ollut kiinnostavaa saada lisätietoja.
Kirjan esseet olivat mielestäni kohtuullisen helppolukuisia, vaikkakin essee vaati enemmän keskittymistä kuin moni kaunokirjallinen teksti. Tolstoin mielipiteet tulevat melko nopeasti selville, ja tekstien sisällössä oli paljon samojen ajatuskulkujen toistoa. Omatuntoja on silti hieno kokoelma, vaikka sen lukeminen oli jollain tapaa surullista. Kirjan esseet on julkaistu 1900-luvun taiteessa, eikä maailma ole niistä ajoista tullut yhtään paremmaksi. Pikemminkin päinvastoin. Mitä lie Tolstoi mahtaisi ajatella nykymenosta ja molemmista maailmansodista, jotka olivat vasta edessäpäin hänen kirjoittaessaan tämän kokoelman esseitä?
Historiasta kiinnostuneille Tolstoin esseekokoelma on varmasti antoisaa luettavaa. Itse koin lyhyen piipahdukseni esseen pariin virkistäväksi, mutta tuskinpa minusta ahkeraa esseiden lukijaa tulee. Lukupinossani on silti jo odottamassa toinen esseeteos, sillä löysin kirjastosta myös Tolstoita kevyempää esseeluettavaa. Max Ryynäsen Elokuva, rakastettuni sopii elokuvalliseen haasteeseeni, ja mukavan lyhyt kirja tuonee pikantin lisän lukemieni romaanien ja elämäkertojen joukkoon.
Goodreads: Tolstoin esseekokoelma saa 3 tähteä
Mistä kirja minulle? Kirjaston kirja
Kirjan tietoja:
Leo Tolstoi: Omatuntoja - kirjoituksia rauhasta ja kansalaistottelemattomuudesta
Suomennos Esa Adrian
Into, 2013
181 sivua
Tolstoi torjuu esseissään voimakkaasti sodankäynnin ja tappamisen oikeutuksen. Hän kytkee ajatuksensa usein kristinuskoon ja sen perimmäiseen sanomaan. Esseiden kontekstina ovat aikakauden poliittiset tapahtumat, eikä niitä useinkaan sen kummemmin selitelty vaan oletettiin lukijan ymmärtävän, mistä on kyse. Tämä hieman häiritsi omaa lukemistani, ja jäi kaipaamaan kirjaan jonkinlaista esi- tai jälkipuhetta, jossa olisi valotettu esseiden viittaamia historiallisia tapahtumia. Myös esseiden taustoista olisi ollut kiinnostavaa saada lisätietoja.
Kirjan esseet olivat mielestäni kohtuullisen helppolukuisia, vaikkakin essee vaati enemmän keskittymistä kuin moni kaunokirjallinen teksti. Tolstoin mielipiteet tulevat melko nopeasti selville, ja tekstien sisällössä oli paljon samojen ajatuskulkujen toistoa. Omatuntoja on silti hieno kokoelma, vaikka sen lukeminen oli jollain tapaa surullista. Kirjan esseet on julkaistu 1900-luvun taiteessa, eikä maailma ole niistä ajoista tullut yhtään paremmaksi. Pikemminkin päinvastoin. Mitä lie Tolstoi mahtaisi ajatella nykymenosta ja molemmista maailmansodista, jotka olivat vasta edessäpäin hänen kirjoittaessaan tämän kokoelman esseitä?
Historiasta kiinnostuneille Tolstoin esseekokoelma on varmasti antoisaa luettavaa. Itse koin lyhyen piipahdukseni esseen pariin virkistäväksi, mutta tuskinpa minusta ahkeraa esseiden lukijaa tulee. Lukupinossani on silti jo odottamassa toinen esseeteos, sillä löysin kirjastosta myös Tolstoita kevyempää esseeluettavaa. Max Ryynäsen Elokuva, rakastettuni sopii elokuvalliseen haasteeseeni, ja mukavan lyhyt kirja tuonee pikantin lisän lukemieni romaanien ja elämäkertojen joukkoon.
***
Liitän Tolstoin kirjan New to You -lukuhaasteeseen. Goodreads: Tolstoin esseekokoelma saa 3 tähteä
Mistä kirja minulle? Kirjaston kirja
Kirjan tietoja:
Leo Tolstoi: Omatuntoja - kirjoituksia rauhasta ja kansalaistottelemattomuudesta
Suomennos Esa Adrian
Into, 2013
181 sivua
En ole vielä tätä ennättänyt lukea, mutta tuossa se kirjahyllyssä odottelee toisen Tolstoin tuumiskelukirjan vieressä. Kristinuskoon vetoaminen väkivallattomuuden puolesta on kyllä mielestäni vähän niin ja näin. Jumalan Pojanhan kerrotaan joskus saapuvan armeijan johtajana miekka kädessä tekemään selvää pahoista. Ehkä Tolstoi erottaa Kristuksen ajatukset muista Raamatun teksteistä?
VastaaPoistaTolstoi kirjoittaa kyllä asiatekstiään sillä tavalla, että minunlaiseni oppimaton tolvanakin sen ymmärtää. Hän ei kikkaile, vaikka lukeneisuutensa tuokin esille. Tolstoi on minun mielestäni suuri ajattelija, jonka teksteissä on nykylukijallekin mistä ammentaa.
Taisin muotoilla blogitekstini huonosti, sillä tarkoitukseni oli viitata juuri tuohon, että Tolstoi erottaa kristinuskon perimmäisen sanoman siitä, miten sitä käytännössä on (sotaisasti) toteutettu. Minäkin koin Tolstoin kirjan helposti lähestyttäväksi, ja hänen pohdinnoissaan muistui monesti mieleeni Anna Karenina; siinähän ruodittiin ajoittain hyvinkin syvällisiä. Hieno veto kustantajalta tuoda tästä uusi painos markkinoille (kirja on julkaistu meillä jo aiemmin vähän eri nimellä).
PoistaKiitokset mielenkiintoisesta haasteesta =) Luen aika vähän esseekokoelmia, mutta ehkäpä tämä haaste on juuri sopiva tilaisuus korjata asia.
VastaaPoistaOlepa hyvä, ja kiva, jos innostut tähän vastaamaan. Minulle tämä oli hyppy uudelle alueelle, ja hyvinhän se sujui. Tsemppiä sopivan luettavan etsintään. :)
PoistaNo niin, haasteeseen vastattu vihdoin ja viimein! :)
Poistahttp://minnasiikila.blogspot.fi/2016/09/elakoon-essee-haaste-granta-4-seksi.html
Mukavaa, että löysit sopivaa luettavaa tähän. :) Tulenkin heti katsomaan juttusi.
PoistaTolstoin aikainen essee on varmasti vaikeampi kuin oman aikamme tekstit, kuten kirjoitit, että siis kaipasit enemmän taustatietoja siitä historiallisesta tilanteesta. Ja kyllä yli sadan vuoden takainen kirjoitustyylikin on koukeroisempaa kuin nykyisin, vaikka tässä oli kai kyse uudesta käännöksestä.
VastaaPoistaTolstoi oli kai aika uskonnollinen, varsinkin vanhoilla päivillään että se on hänen esseissään varmaan hyvin näkyvää.
Kirjoitustyyliä en kokenut hankalaksi, sillä minusta Tolstoin tekstiä oli yllättävän helppoa seurata. Mutta tekstit jäivät hieman ns. leijumaan ilmaan, kun en osannut hahmottaa, mihin kirjoittaja viittaa puhuessaan jostain tapahtumasta. Suomentaja olisi tehnyt lukijalle ison palveluksen, jos olisi lisännyt tekstiin esim. alaviitteiden muodossa pieniä selityksiä.
PoistaKyllä, uskonnollisuus oli läsnä näissä esseissä, mutta en kokenut sitä häiritsevänä piirteenä.
Mulla on suunnilleen kaiken venäläisen kirjallisuuden kanssa tuo ongelma, että tuntuu, että pitäisi tietää asioista enemmän. Jätin just mm. tuon takia kesken Sorokinin Telluurian, vaikka se olikin loistava teos.
VastaaPoistaSota ja Rauha alkaa telkkarissa sarjana näinä päivinä vai ehtiköhän jo alkaa.
Oli mukava lukea, kun olit valinnut hieman erilaisen esseekirjan kuin monet muut. Pisteitä siitä.
Huomasin eilen tuon uuden tv-sarjan. En ole Sotaa ja rauhaa vielä uskaltanut edes avata, mutta pitänee kokeilla miten tuo tv-sarja puree. Hienoa, että näistä vanhoista klassikkojärkäleistä tulee uusia versioita. Ehkä ne houkuttelevat porukkaa myös kirjojen äärelle. :)
PoistaEn ole oikeastaan seurannut, mitä tähän haasteeseen on luettu. :) Kirjaston tietokannasta onneksi löytyy lukuvinkkejä, ja vähän yllätyinkin, millainen aihepiirien kirjo on tarjolla, jos vain esseistä innostuu.
Minä jo ajattelin, että "Eläköön essee!" on kuollut. Se onkin vain ollut vähän tauolla tai sitten elänyt sellaisissa blogeissa, missä en ole käynyt.
VastaaPoistaSitaatin alkuosa on hieno, juuri noita kysymyksiä pitäisi homo sapiensin ajatella kysyä. Mutta loppuosan kyseenalaisstan samoin perustein kuin Ketjukolaaja.
Sota ja rauha alkaa tänään klo 21.30 TV 1:ltä ja on kuusiosainen. Aion katsoa, koska kirjaa en ole jaksanut lukea.
Palautin kirjan jo kirjastoon, joten en voi tarkistaa tuon sitaatin jatkoa. Mutta se ei ehkä ollut onnistuneesti valittu.. Tolstoi perustelee ajatuksiaan hyvin, ja hänellä tuntui olleen hyvin humaani käsitys kristinuskon perusideasta.
PoistaPitääpä olla tänään tv:n äärellä. Sarja olisi mukavan lyhytkin. Jotenkin en nykyään jaksa seurata kovin pitkiä sarjoja vaan joku osa tuppaa aina jäämään välistä.
"Eläköön essee!" on hieno haaste. Ihanan erilaisia esseitä olemme lukeneet. Esseet eivät ole minulle niin läheinen muoto. Mielenkiintoinen teksti.
VastaaPoistaHaaste on hieno, ja minulle myös oikeasti haastava. Oli silti mukavaa etsiä tähän luettavaa, ja olen tyytyväinen löydöksiini.
PoistaMarika, tuli mieliteko laittaa sinulle uusi haaste. :)
VastaaPoistahttp://marjatankirjat.blogspot.fi/2016/08/liebster-award.html
Kiitos! Tähän kysymyshaasteeseen on aina kiva vastata. :)
Poista