Robert Galbraith: Silkkiäistoukka (Cormoran Strike #2)

Robert Galbraithin (eli J. K. Rowlingin) Cormoran Strike -dekkarisarja on noussut suosikkieni joukkoon. Sivumäärällisesti kirjat ovat keskivertodekkaria huimasti paksumpia (tässä uusimmassa suomennoksessa on lähes 500 sivua) ja tapahtumat kehittyvät keskivertodekkaria hitaammin. Silti Striken kipuilut Afganistanin sodassa amputoidun jalantyngän, taloudellisen ahdingon ja kuvankauniin, vaativaluonteisen ex-naisystävä Charlotten kanssa ovat osoittautuneet ajanvietteeksi, jonka vietäväksi on mukava antautua.

Kirjan rikosjuonessa liikutaan Lontoon kirjallisissa piireissä. Ei-niin-menestynyt kirjailija Owen Quine pääsee vihdoin lehtien otsikoihin, kun Strike löytää hänet kuolleena. Kuoleman tyylilaji on brutaali, ja sen on pukenut sanoiksi itse Quine viimeiseksi jääneessä kirjassaan. Seuraa muutaman sadan sivun verran murhaajan etsintää, ja Striken apuna on tietenkin sihteeri Robin, jolla on myös omat ihmissuhdeongelmansa. Robinin sulhanen Mathew vaikuttaa melkoisen törpöltä kaverilta (myös Striken mielestä), mutta ainakaan tässä kirjassa heidän suhteensa ei saa lopullisen tuntuista säröä.

Yleensä en juuri perusta yksityisetsivien tai poliisien yksityiselämän kuviosta, mutta tässä sarjassa tykkään niistä tosi paljon. Striken ja Robinin henkilöt on ilmeisesti sen verran onnistuneesti kirjoitettu, että seuraan mieluusti mitä heille kuuluu. Henkilöt eivät ole suunnattoman omaperäisiä tai erikoisia (mitä nyt Strike sattuu olemaan kuuluisan, rikkaan laulajan isästään vieraantunut poika) vaan semmoisia symppistyyppejä, joiden elämään on kiva kurkistaa kirjan sivujen verran.  Toivomus: Charlotte, palaa hämmentämään Striken elämää seuraavassa kirjassa, niin saadaan vähän tai jopa paljon draamaa juoneen. 

Silkkiäistoukka oli minulle neljän tähden kirja, ja aion ehdottomasti jatkaa sarjan parissa. Mallimaailma ja kirjailijapiirit on käsitelty. Mikä ala mahtaa olla luupin alla seuraavassa osassa?
Päivän haastepisteet: Mikä minusta tulee isona -haaste saa listalleen kirjailijan ammatin. Sen raadollisia puolia valotetaan kirjassa useamman kirjailijan voimin, mutta olkoon postuumisti kirjassa läsnä ollut Owen Quine ammattikuntansa edustaja haasteessa. Lukuiloa perhoslaaksossa -haaste saa yllätyspisteen. En nimittäin kirjaa aloittaessani tiennyt, mikä kumma mahtaa olla silkkiäistoukka. Sehän on silkkiäisperhosen toukka, bombyx mori, ja tällä luontokappaleella on oma tärkeä osansa kirjan tapahtumissa.

Bloggaukseni Käen kutsusta (Cormoran Strike #1) löytyy täältä.

P.S. Blogini ulkoasu päivittyi. Kohti ensi vuotta seilataan merellisen hämyisässä tunnelmassa.

Goodreads: 4 tähteä
Mistä kirja minulle? Oma e-kirja ostos.
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu mm. blogeissa Kirjaneidon tornihuoneKirjakaapin kummitusJa kaikkea muuta ja Nenä kirjassa.
E-kirjan tietoja:
Robert Galbraith: The Silkworm (2014)
Suomennos Ilkka Rekiaro
Otava, 2014
472 sivua

Kommentit

  1. Minä hyppäsin Striken matkaan juuri tämän kirjan myötä, Käen kutsu on lukematta. Kovasti odotan jatkoa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin odottelen jatkoa. Luotan, ettei taso romahda vaan pottermaisesti osien sivumäärät vain kasvavat ja juonet muuttuvat kiemuraisemmiksi. :) Tuo eka osa kannattaa myös lukea, jos vaan aikaa löytyy. Sekin oli hyvä.

      Poista
  2. Tämä on kyllä mainio dekkarisarja! Minäkin odotan jatkoa innolla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On mukavaa, että Rowling on saanut aikaiseksi toisen hyvän sarjan Potterien rinnalle. :)

      Poista
  3. Olen sovitellut tuota jouluuni, saisin yhden lisän Main perhoshaasteeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä riittääkin luettavaa joulunpyhiksi. Toivottavasti tykkäät! Olen nolostuttavan perhosummikko, mutta tulipa yhden lajin verran lisää infoa tämän haasteen myötä. :)

      Poista
  4. Minä luin kesällä nämä molemmat ilmestyneet Cormoran Strike -kirjat ja pidin kovasti; tästä toisesta ehkä jopa vähän ensimmäistä osaa enemmän! (Minä taas ennustan ja toivon jotain säpinää Cormoranin ja Robinin välille. Ehkä jopa kunnon kolmio- tai neliödraamaa Matthew'n ja Charlotten maustamana!) Odotan innolla kolmatta kirjaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. C & R -kuvion syvenemisestä on kyllä kovasti vihjailuja tässä toisessa osassa, mutta jotenkin se olisi niin helppo ja ilmeinen ratkaisu, että mieluummin heittäisin Cormoranin takaisin Charlotten hyytävään syleilyyn... mutta saas tosiaan nähdä, millainen suhderuletti sankareita odottaa. :D

      Poista

Lähetä kommentti

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.