Lewis Trondheim, Stéphane Oiry: Maggy Garrisson 1 & 2 (#sarjakuva)

Sarjakuvahaaste päättyi marraskuussa, ja se ilmeisesti aiheutti pientä ähkyä sarjisten suhteen, sillä palasin sarjakuvien pariin vasta viime viikonloppuna. Lukuun pääsivät Lewis Tronheimin ja Stéphane Oiryn kaksi suomeksi julkaistua Maggy Garrisson -albumia, Hymyile vähän, Maggy (Sininen Jänis, 2017) ja Mies, joka löytyi vuoteestani (Sininen Jänis, 2018).

Sarjan nimihenkilö Maggy Garrisson asuu Lontoossa eikä elämä oikein ole näyttänyt hänelle valoisaa puoltaan. Mutta sarjan alussa lykästää sen verran, että Maggyn naapuri järjestää hänelle sihteerintöitä yksityisetsivänä toimivan sisarenpoikansa toimistosta. Mitäs siitä, että tämä käyttää liikaa alkoholia ja joutuu pahoinpitelyn uhriksi heti Maggyn uuden uran alkumetreillä... Maggy ei pienestä hetkahda. Varsinaisen alkusysäyksen tapahtumille antavat pari merkillistä kuponkia, jotka Magy löytää työnantajansa lompakosta. Niiden perässä on yksi jos toinenkin - mutta miksi?

Viihdyin Maggyn ja albumien muun, melko sekalaisen henkilökavalkadin seurassa mainiosti. Tykkäsin tosi paljon ruutujen kaupunkitunnelmasta ja tyylikkäästä värimaailmasta. Maggyn elämä tosin ei ole kovinkaan tyylikästä, mutta sen rosoisuus, nuhruisuus ja pikkurikollisuuden nurja fiilis välittyivät värikylläisyyden keskeltä silti oikein hyvin. Vaikka Maggy tempautuu mukaan rikolliskuvioihin, albumit eivät ole millään tavoin raakoja ja tapahtumien vauhtikin on aika verkkaisa. Ja Maggy itse on mahtava tyyppi. Jollain tapaa huoleton oman tiensä kulkija, selviytyjä joka koettaa sisukkaasti pärjätä niillä korteilla, jotka on sattunut saamaan - tai itselleen järjestämään.

Maggyn, kuponkien ja muutaman sivuhenkilön tarina jatkuu sulavasti  Hymyile vähän, Maggy -albumista Mies, joka löytyi vuoteestani -albumiin. Tarinalle oli mielestäni kovasti eduksi, että molemmat osat olivat minulla yhtä aikaa lainassa. Kakkososassa ei juuri kertausta menneeseen tarjota, ja juonesta tuskin saa kiinni, jollei avaustarinaa ole luettuna. Mutta näin peräjälkeen luettuna kokonaisuus toimi saumattomasti, ja molemmat albumit saavat minulta neljä tähteä Goodreadsiin. Erinomainen alku sarjisvuodelle 2019. 😊

Goodreads: Molemmat albumit saavat 4 tähteä
Mistä sarjakuvat minulle? Lainasin kirjastosta
Muualla verkossa:
* Hymyile vähän, Maggy -sarjakuvaa on luettu mm. blogeissa Hyllyy, Luettua elämää ja Eniten minua kiinnostaa tie
* Mies, joka löytyi vuoteestani -sarjakuvaa on luettu mm. blogissa Hyllyy
Sarjakuvien tietoja:

Lewis Trondheim, Stéphane Oiry: Fais un sourire, Maggy (2014)
Suomennos Anssi Rauhala
Sininen Jänis, 2017
48 sivua

Lewis Trondheim, Stéphane Oiry: L'homme qui est entré dans mon lit (2015)
Suomennos Anssi Rauhala
Sininen Jänis, 2018
48 sivua