Helmet-haasteen viimeiset ministi
Helmet-lukuhaaste päättyy kuun lopulla, ja kokosin tähän juttuun bloggausjonossani majailevat haasteeseen sopivat kirjat. Olin suunnitellut lukevani haasteeseen vielä yhden kirjan, mutta loppukuun aikatauluni näyttää sellaiselta, etten halua sinne enää yhtään "pitäisi tehdä" -juttua ja ko. kirja pääsee siis lukupinooni ilman Helmet-haasteen aikataulupaineita. Minulla alkaa ylipäänsä olla sellainen olo, että haluan sanoa heipat kaikille tämän vuoden jutuille ja lukuhaasteille, ja on helpottavaa laittaa Helmet-haastekin näiden viimeisten kirjojen myötä ns. pakettiin. Julkaisen tosin vielä lyhyen loppukoosteen kaikista haasteen kirjoista, mutta kuvan alta löytyvät viimeiset, minimittaiset kirja-arviot vuoden 2018 Helmet-kirjoista.
 |
Photo by Annie Spratt on Unsplash
|
John Green: Kilpikonnan kuorella (WSOY, 2017)
John Green on niitä kirjailijoita, joiden kirjoista putkahtelee blogeihin juttuja tasaiseen tahtiin. Ja tässä tulee nyt yksi minijuttu lisää, sillä olenpas viimein minäkin lukenut ensimmäisen Greenini. Valitsin luettavakseni viime vuonna ilmestyneen YA-kirjan Kilpikonnan kuorella, ja valintaa innoitti Lue itsellesi mielenterveyttä -haaste, jonka "a YA book" -kohtaan laitan merkinnän omaan bingoruudukkooni.
Kilpikonnan kuorella käsittelee amerikkalaisten high school -nuorten elämää mielenkiintoisesta näkökulmasta. Kirjan päähenkilöllä Aza Holmesilla on pakko-oireita, ja hänen on vaikeaa hallita ajatustensa kulkua. Azan elämää, ystävyyssuhteita ja rakkauden ensiaskelia kuvataan kirjassa lämminhenkisesti, vailla turhaa paisuttelua tai dramatiikkaa. Aihepiiri ei ole minulle henkilökohtaisesti millään tapaa tuttu, mutta kirjan näkökulma aiheeseen tuntui kuitenkin uskottavalta. Lukijoiden viihdykkeeksi juoneen oli mahdutettu mukaan pieni mysteeri, ja tarina muovautui sen ympärille mukavan sujuvasti. Kilpikonnan kuorella oli hyvin sympaattinen kirja, ja toivoisin sen löytävän runsaasti lukijoita nuorempien lukijoiden joukosta. Goodreadsiin kirja saa minulta 4 tähteä.
Helmet-haasteessa kirja sopii (tämä oli yllätys!) kohtaan 29. Kirjassa on lohikäärme. Lohikäärme löytyy tällä kertaa tähtien joukosta.
"Usein mikään ei saanut pelkoani loppumaan, mutta joskus niin kävi kun vain kuuntelin Daisya. Hän oikaisi jotakin minussa, eikä minusta enää tuntunut että olin pyörteessä tai kuljin koko ajan jyrkkenevässä mäessä. En tarvinnut vertauksia. Olin taas oma itseni." (s. 67)
Märta Tikkanen: Vuosisadan rakkaustarina (Tammi, 1991/1978)
Tikkasen runoteos Vuosisadan rakkaustarina on kotimaisen kirjallisuuden merkkipaaluja, mutta tämä on selvinnyt minulle pikku hiljaa vasta blogivuosieni aikana. Kirja vaikuttaa herättävän osassa lukijoita suuria tunteita, ja siksi kai uteliaisuuttani poiminkin nuhraantuneen pokkarin mukaan lähikirjaston kierrätyshyllystä. En juurikaan lue runoja, mutta Helmet-haasteen kohta 2. Kotimainen runoteos vaikutti hyvältä syyltä tarttua Tikkasen klassikkokirjaan.
Tikkasen runot olivat siinä mielessä helposti lähestyttäviä, että niiden lukeminen sujui tämmöiseltä runoummikoltakin sujuvasti. Kirjassa kuvataan kahden aikuisen parisuhdetta, sen raadollisia kipupisteitä, arjen synkeää taistelua omasta elintilasta. Miehen alkoholismi värittää suhdetta ja perheen elämää, eikä kirja todellakaan ole mikään valoisa kurkistus avioliiton satamaan. Tunneskaalaa kirjassa siis riittää, mutta en silti kokenut kirjaa kovinkaan voimakkaasti. Lieneekö syynä se, että Vuosisadan rakkaustarinan kertomus on jo niin tuttu muiden kirjojen sivuilta? Ylipäänsä Tikkasen kirja sijoittuu mielessäni siihen tummanpuhuvaan kotimaisen kirjallisuuden laariin, joka ei yleensä nostata minussa kummoistakaan lukuinnostusta. Kenties Vuosisadan rakkaustarina olisi ollut suurempi elämys, jos minulla olisi jonkinlaista omakohtaista kosketuspintaa sen kuvaamaan aiheeseen. Nyt kirja jäi "tulipas luettua" -tasolle, ja se saa Goodreadsiin kolme tähteä. Osallistun kirjalla myös Joka päivä on naisten päivä -haasteeseen.
Maurice Leblanc: Arséne Lupin - Mestarivarkaan kootut kertomukset (Teos, 2017)
Luin Leblancin Arséne Lupin -tarinoita joskus nuoruudessani, ja paksu kokoelmapokkari olikin lähes pakollinen, nostalgianhuuruinen ostos, kun huomasin sen kirjakaupan pokkarihyllyssä. Kirja sopii mainiosti Helmet-haasteen vaikeaan kohtaan 9. Kirjan kansi on yksivärinen, sillä tekstejä lukuunottamatta kansi on täysin valkoinen.
Arséne Lupinin hahmo on varsin romanttinen herrasmiesvaras, jolla on voimakas kunniantunto, halu pelastaa kauniita naisia pulasta ja halu osoittaa älyllistä ylemmyyttään. Mestarivarkaan kootut kertomukset sisältää 20 Lupinin seikkailua, ja ne olivat todella hyvää välipalaluettavaa romaanien välissä. Lueskelin kirjaa rauhalliseen tahtiin koko syksyn ajan, ja sillä tavoin se toimikin oikein hyvin. Kertomuksissa toistui samantyylisiä piirteitä, joten useamman jutun lukeminen yhtä kyytiä aiheutti helposti pientä kyllästymisen tunnetta.
Lupinin juttuja lukiessani minulle tulivat mieleen Sherlock Holmesin seikkailut, ja itse asiassa Holmes vilahtaakin mukana eräässä Lupinin juttussa. Holmes-jutut ovat kuitenkin mielestäni vakavahenkisempiä kuin Lupinin seikkailut, joissa oli usein mukana leikkimielisyyttä ja vienoa huumoria. Kokoelman jutut voi periaatteessa lukea missä järjestyksessä haluaa, mutta kirjan alkuosan tarinat antavat kuitenkin hyvää taustatietoa Lupinin henkilöstä. Vanhanaikaisten salapoliisijuttujen ystäville suosittelen Arséne Lupinin seikkailuja todella lämpimästi. Goodreadsin kirja saa minulta kolme tähteä.
Goodreads: Kilpikonnan kuorella saa 4 tähteä, Tikkasen ja Leblancin kirjat 3 tähteä.
Mistä kirjat minulle? Tikkasen kirjan löysin kirjanvaihtohyllystä, Greenin kirjan lainasin kirjastosta ja Leblanc on oma ostos.
Muualla verkossa:
* Kilpikonnan kuorella -kirjaa on luettu mm. blogeissa Kirjasähkökäyrä, Eniten minua kiinnostaa tie, Expelliarimus ja Cats, books and me
* Vuosisadan rakkaustarina -kirjaa on luettu mm. blogeissa Luettua elämää, Tekstiluola, Kirjava kamari ja Luettua ja maistettua
* Arséne Lupinin seikkailuista on kirjoittanut Kirjavinkit
Kirjojen tietoja:
John Green: Turtles All the Way Down (2017)
Suomennos Helene Bützow
WSOY, 2017
264 sivua
Märta Tikkanen: Århundradets kärlekssaga (1978)
Suomennos Eila Pennanen
Piirrokset Henrik Tikkanen
Tammi, 1991
173 sivua
Maurice Leblanc: Arséne Lupin - Mestarivarkaan kootut kertomukset
Suomennos Kaisa Sivenius
Teos, 2017
551 sivua
Minä olen lukenut Greeniltä ainakin kaksi teosta (Tähtiin kirjoitettu virhe, Arvoitus nimeltä Margo), joista ensimmäisestä pidin todella paljon ja toinen oli aika kökkö. Pitäisi lukea lisääkin hänen tuotannostaan, lukupinossa on esimerkiksi lainassa siskon tytöltä Kaikki viimeiset sanat. Tuo Kilpikonnan kuorella kiinnostaa kyllä tämän postauksesi jälkeen aiempaa enemmän.
VastaaPoistaMinulla ei varmaan tule täyttä Helmet-haastetta. Viikko sitten kävin läpi lukeamiani ja täydensin haastelistaan. Ei sieltä puuttuisi kuin muutama, mutta ne onkin sitten vaikeimpia, kuten 13. Kirjassa on vain yksi tai kaksi hahmoa. Pariin varmaan löytyy vielä jo luetuista teos, kunhan vain käyn läpi tarkemmin (esim. muutto ja lemmikkieläin).
Tämä kilpikonnakirja oli tosi kiva, kannattaa kokeilla! Oli mukavaa huomata, että näinkin vaikeaa aihetta oli lähestytty suht onnistuneesti ja samalla niin, että kirjasta ei tullut liian raskassoutuista. Tuo hahmokohta on tosi vaikea! Luin siihen Janssonin kesäkirjan, mutta kyllähän siinäkin vilahtelee muutamia sivuhahmoja Sofian ja isoäidin lisäksi. Tsemppiä sinulle loppujen haastekirjojen kanssa.
PoistaMinulla näyttää pahasti etten saa täyteen haastetta. Vielä pari kirjaa puuttuu, kesken on kumpaankin sopivat kirjat, mutta lukeminen takkuaa. :D
VastaaPoistaVajaaksi tämä minullakin jää... nyt on 43 luettua ja tuskinpa se määrä tuosta lisääntyy. Kumma kyllästyminen haasteeseen on alkanut hiipiä mieleen... :D
PoistaHaaste vielä parilla kirjalla kesken, enkä ota paineita, jos en jaksa etsiä sitä yhden tai kahden henkilön tähdittämää teosta. Minimuoto sopiva formaatti tällaiselle, itsekin olen alkanut kirjoittaa tiiviimmin dekkareista, kun tuntuu, että niiden laajat analyysit eivät ketään kiinnosta. Lukemistasi kirjoista Green voisi olla minun teokseni, Tikkasen olen lukenut kauan aikaa sitten (enkä edes muistanut, että se oli runoteos, koska oli niin tarinallinen), ja tuo kolmas varmaan jää lukematta.
PoistaMiniarviot ovat olleet hyvä tapa lyhyntää bloggausjonoa, eikä kaikista kirjoista todellakaan irtoa kovin paljon asiaa. Olen huomannut, että varsinkin dekkarisarjojen osien bloggaukset alkavat minulla muistuttaa toisiaan ja olenkin jättänyt usein jopa bloggaamatta, vaikka sarja olisikin hyvä.
PoistaMinä olen kuule niin runoummikko, etten edes tiennyt Vuosisadan rakkaustarinan olevan runoteos! :) Laitan sen kuitenkin listalleni, sillä runoihin pitää vähitellen totutella jo ihan sivistysmielessä ja jos kerran sanot, että se sopii runoummikolle, niin uskon sinua!
VastaaPoistaHeh, no eihän sitä aina voi kaikkea tietää. :D Tikkasta kannattaa kokeilla, onhan se sentään klassikko. Ja kuten Anu tuossa yllä totesi, runot ovat hyvin tarinallisia ja mulla tuli niistä itse asiassa nämä nykyisin pinnalla olevat säeromaanit mieleen, sen verran sujuvaa lukeminen oli. Aihe vaan oli niin raskas, etten jaksanut kovin pitkiä pätkiä lukea kerralla.
PoistaMielenkiintoista, että kivasta jutusta kuten nyt Helmet-haasteesta tulee jossain vaiheessa paineita. Minulla on nyt 41/50 luettuna Helmetistä ja vähän pukkaa stressiä, vaikka aioin suorittaa ekan Helmetini rennolla otteella 😃
VastaaPoistaJuu, tuttu tunne. 🙄 Mutta olethan kuitenkin ehtinyt lukea jo paljon tähän. Minusta tämän vuotisessa haasteessa on niin monta hankalaa kohtaa, että ihmettelen jos kukaan saa tätä vedettyä loppuun asti ihan rennolla otteella... 🤔
PoistaElämässä on niin paljon muitakin haasteita, että jätän (ainakin massiiviset Helmet-tyyppiset) haasteet muille.
VastaaPoistaVuosisadan rakkaustarina kolahti joskus hamassa nuoruudessa kovasti - sen voisin lukea joskus uudelleen. Arsene Lupinin seikkailujakin olen joskus kauan sitten lukenut. John Green ei sen sijaan ole tuttu. Amerikkalaisnuorten elämä ei juuri nyt kiinnosta kovin paljon.
Minä olen jotenkin välttynyt Vuosisadan rakkaustarinalta ihan blogiaikaan asti. En mielestäni ollut siitä juuri kuullutkaan, mutta sitten aloin jotenkin blogien kautta rekisteröidä, että tämmöinen klassikko meillä on. No, nytpä sitten tiedän mitä ihan sisällönkin. :)
PoistaMinulla esiintyy tuota samaa haasteväsymystä. Kirjat on kyllä katsottu jokaiseen kohtaan, mutta tuskin saan kaikkia luettua tämän vuoden puolella, koska en halua pakottaa itseäni lukemaan jotain sellaista, joka ei juuri nyt sovellu mielentilaani. Siirrän siis suosiolla kirjat ensi vuodelle (ehkä ne sopivat ensi vuoden haasteeseen – aion osallistua yhtä rennolla otteella taas). :P
VastaaPoistaTuo Tikkasen Vuosisadan rakkaustarina kiinnostaa kovasti ja olen siitä ensimmäisen sivun lukenut. Aihe hieman pelottaa, koska omakohtaista kokemusta on, mutta eri näkökulmasta.
Minä olen hieman tuumaillut, että jätän Helmet-haasteen ensi vuonna väliin. Olen ollut neljänä vuonna siinä mukana ja haasteväsy ja kyllästys iskee päälle, ei voi mitään. Luulen, että osallistun ensi vuonna PopSugar-haasteeseen, jossa on myös tämmöinen lista luettavana. Mutta onpahan ainakin eri niminen lista :D. Ja oon kyllä katsonut, että haastekohdatkin on tosi inspiroivia. Tekisi jo mieli aloittaa, mutta koetan pinnistää vielä pari viikkoa.
PoistaMinulla näyttää jäävän joka vuosi HelMet - haasteessa muutama kohta täyttämättä. Silti aina sitkeästi aloitan. Luulen syyn löytyvän opportunistisesta lukutavastani. En niinkään etsi kirjoja luettavaksi haasteen perusteella vaan kirjailen listalle lukemiani osumien mukaan :-) En oikein jaksa ottaa tästä stressiä vaan on kiva seurailla, miten pitkälle sitten loppujen lopuksi aina osumillani pääsenkään ;-)
VastaaPoistaMinullakin Helmet-lista täyttyi pitkään itsestään, mutta tässä syksyn aikana on jo pitänyt alkaa etsimään kirjoja, jos olen halunnut saada jotain uutta listalle.
PoistaAi että, tuohon Arsene Lupin -kirjaan pitäisikin tarttua! Olen hankkinut tuon samaisen opuksen kuin sinulla aikanaan kirjamessuilta kovakantisena, sillä Hannu Rajaniemen Kvanttivaras-trilogia on osittain innoittunut juuri herrasmiesvarastarinoista. Sherlock Holmes on myös ikisuosikkini.
VastaaPoistaEn ole tätä Greeniä lukenut, vain Tähtiin kirjoitetun virheen ja sen jonkin Alice-kirjan. Nyt alkoi hieman kiinnostaa tämä Kilpikonna, ehkä sen voisi välipalalukea jossain vaiheessa. Tikkanen puolestaan löytyy lukulistalta, on tosin keikkunut siellä nolon pitkään.
Minulla taitaa jäädä taas Helmet-haaste vähän vajaaksi, vaikka luettuja kirjoja onkin rutkasti enemmän. Olen viime vuosina alkanut vähän relata oman suorittamiseni suhteen ja luulen, että nämä keskenjäävät haasteet tekevät minulle ihan hyvää vaikka kiva olisi valmiiksikin saada.
Lupin-kirja oli hupaisaa luettavaa, aivan jotain muuta kuin nämä nykydekkarit ja -trillerit. Enpäs muuten tiennytkään, että Rajaniemen trilogia on ottanut Lupinistä vaikutteita. Rajaniemen sarja on ollut minulla lukulistalla muutenkin, mutta nyt kiinnostys kyllä lisääntyi aika lailla... jospa tuon ensi vuonna viimein saisi luettua. :)
PoistaTäytyypä tarttua tuohon Vuosisadan rakkaustarinaan, kun se hyllyltä minua jo huutelee. Aika selkeältä näytti runofoobikonkin silmään kun kurkkasin, ja heti aukesi klassikkokysymyksen kohdalta: miksi en lähde?
VastaaPoistaMinä olen jättänyt haasteet sivuun, tuntuu että saisin siitä vain lisää täytettä todo-listalleni, enkä sitten muuta. Toisaalta kyllä vähän bingo-efektikin houkuttaa. Ehkä ensi vuonna?
Minna /Kirsin Book Club
Heh, haasteet kieltämättä täyttävät lukulistaa kivasti. Minä olen hieman jäänyt koukkuun lukuhaasteisiin. On jotenkin kummalla tavalla kivaa saada sujautettua luettu kirja mukaan johonkin lukuhaasteeseen. :)
PoistaGreen on kirjailija, joka pyörii jatkuvasti esillä ja taitaa lukupinossa olla joku hänen kirjassakin, mutta syystä tai toisesta en ole vielä lukemiseen tarttunut. Varmaan pitäisi.
VastaaPoistaAloitin aikoinaan blogiurani haastella ja sen jälkeen olenkin ollut vähän allerginen kaikille lukuhaasteille. 😄 mukava kuitenkin seurata toisten haasteiden etenemistä ja poimia kirjavinkit talteen.
Tuon nyt lukemani Greenin kirjan perusteella en ihmettele hänen suosiotaan. Sympaattiset, koskettavat tarinat näyttävät tavoittavat lukijakuntaa.
Poista