Kevään 2019 kirjoja

Fiilistelin jo ensi kevään kirjatarjontaa ja kokosin itselleni pienen vinkkilistan eniten odottamistani kevään 2019 uutuuskirjoista. Lista on kovin lyhyt, sillä sille päätyi vain kymmenen kirjaa. En suhtaudu näihin tärppilistoihin kovinkaan vakavasti, mutten silti halunnut ottaa sille kuin vain ne oikeasti kaikkein kiinnostavimmat tapaukset. Lukuaikani kun tulee keväällä olemaan varsin rajoitettua, ja olen jo oppinut, ettei kannata uskotella itselleen ehtivänsä lukemaan kaikkea mikä vähänkään kiinnostaa.

Muutamia huomioita katalogikatsauksen jälkeen:

Dekkareita ja trillereitä on lähes joka katalogissa niin paljon, että niiden määrään jopa hieman turtuu. Minulla onkin näiden kanssa sellainen strategia, että listaan vain parhaimpien suosikkisarjojeni uusia osia ja koetan bongailla hyviä uusia tuttavuuksia kevään aikana muiden blogeista ja kirjaston uutuushyllystä. Kevään listalta löytyykin vain yksi dekkari.

Kotimaista hyvää proosaakin olisi kiva lukea, mutta tämä on osoittautunut minulle hankalaksi paikaksi. Katalogien esittelytekstien perusteella en osaa tunnistaa omaan makuuni sopivia kirjoja, sen olen huomannut ties kuinka monta kertaa. Kotimaisista minua kiinnostavat oikeasti vain fantasia ja muutamat hyväksi havaitut dekkarisarjat. Mutta mutta, onhan sitä muutakin... olenkin hieman tuumaillut, pitäisikö minun koettaa viritellä ensi vuodeksi jonkinlaista omaa kotimaisen nykyproosan lukuprojektia, edes pienimuotoista, vaikkapa kirja per kuukausi tai kaksi kuukautta. Idea on laitettu mietintämyssyyn, mutta tällä kevään vinkkilistalla kotimaiset loistavat poissaolollaan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Photo by Aaron Burden on Unsplash

Kevään 2019 kirjatärppini ovat:

Art House:

Adam Kay: Kohta voi vähän kirpaista - nuoren lääkärin salaiset päiväkirjat (huhtikuu 2019). "Nämä salaiset päiväkirjamerkinnät on raapustettu keskellä sairaalan hektistä arkea. Ne tuovat iholle todellisuuden lääkärisarjojen takana – sensuroimatta yhtäkään ällöttävää yksityiskohtaa tai potilaiden älynväläystä."

Teho-osaston ja muiden lääkärisarjojen suurelle ystävälle tämä on kevään pakollista luettavaa. Odotukseni ovat korkealla!


Gummerus:

Kim Thuy: Ru (huhtikuu 2019). "..omaelämäkerrallinen romaani Vietnamista, venepakolaisuudesta ja uudesta elämästä uudessa maassa. Maailmaa humoristisesti mutta vakavissaan katsova Thúy kertoo sodan värittämästä lapsuudesta Etelä-Vietnamissa, veneellä tehdystä pakomatkasta Siaminlahden yli, ajasta pakolaisleirillä Malesiassa, uudesta elämästä Kanadassa, äitiyden ilosta ja tuskasta sekä paluusta Vietnamiin aikuisiällä."

Thuyn kirja on sivumäärältään kovin lyhyt (vain 160 sivua), mutta on kiinnostavaa nähdä, aukeaako sen sivuilta kunnollinen matka toiseen kulttuuriin.

Celeste Ng: Tulenarkoja asioita (maaliskuu, 2019). "Shaker Heights on menestyvien ihmisten lähiö, jossa jopa talojen väritys on soinnutettu kauniisti yhteen. Parhaiten täydellisyyden tavoittelu kilpistyy Elena Richardsonissa. Sitten idylliseen lähiöön saapuu kiehtovan salamyhkäinen Mia Warren – taiteilija ja yksinhuoltajaäiti – teinityttärensä Pearlin kanssa ja vuokraa talonpuolikkaan Richardsoneilta."

Celeste Ng'n nimi on jäänyt hyvällä tavalla mieleeni blogijutuista, joten hänen ensimmäinen suomennoksensa herättää totta kai uteliaisuuden.


Karisto:

V. E. Schwab: Magian syvempi sävy (maaliskuu, 2019). "Useimmat tuntevat vain yhden Lontoon – mutta entä jos niitä onkin useampi? Kell on yksi viimeisistä antareista – velhoista, joilla on harvinainen ja haluttu kyky matkustaa maailmojen välillä. Harmaa Lontoo – likainen, ahdas ja magiaton – on hullun kuningas Yrjö III:n koti. Punainen Lontoo on täynnä elämää ja taikuutta. Valkoista Lontoota hallitsee kuka tahansa valtaistuimelle tiensä murhannut. Ja entisaikoina oli olemassa myös Musta Lontoo..."

Myös Schwab on niitä kirjailijoita, joiden kirjoista olen nähnyt innostuneita kommentteja ainakin Goodreadsin feedissäni. Lontoo + taikuus kuulostaa aika hyvältä yhdistelmältä (joskaan ei ihan originellilta idealta...).


Like:

Janne Kukkonen: Voro 2 - Tulikiven armeija (maaliskuu, 2019). "Rämäpäinen Lilja ja hänen opettaja Seamus päätyvät valtakunnan mahtavimpien tahojen törmäyspisteeseen, jahdatessaan muinoin pirstoutunutta Talismaania." 

Valloittava ja vauhdikas Lilja on huipputapaus! Mahtavaa, että taitavasti piirretyn Voron seikkailut saavat jatkoa. 


Myllylahti:

Sini Helminen: Maan povessa (Väkiveriset #4) (helmikuu 2019). "Maan povessa on neljäs ja viimeinen osa reaalifantasiasarjaa Väkiveriset, jossa kotimainen mytologia tunkeutuu elävänä ja kihelmöivänä nuorten arkeen. Päätösosa keikauttaa kaiken ylösalaisin ja saattaa edellisistä osista tuttujen Marin, Pekon ja Pinjan tarinat odottamattomalla tavalla yhteen."

Väkiveriset on ollut mukava nuortensarja aikuislukijallekin, joten pitäähän toki lukea sen päätösosa. Sitä ennen lukupinoon on saatava myös jo ilmestynyt kolmas osa. 


Otava:

Sally Rooney: Keskusteluja ystävien kesken (huhtikuu, 2019). "Yliopistossa opiskelevat Frances ja Bobbi liikkuvat erottamattomana kaksikkona Dublinin kirjallisten piirien laitamilla. Bobbi hurmaa ihmiset, Frances tekee heistä viiltäviä huomioita. Juhlissa he tutustuvat kuuluisaan valokuvaajaan Melissaan ja tämän puolisoon. Tuttavuus syvenee neliödraamaksi, jonka seuraukset uhkaavat Francesin koko elämän perustaa. Palkittu irlantilaisromaani tavoittaa kivuliaan osuvasti lahjakkaiden nuorten aikuisten elämänpiirin: ironisen poseerauksen, haavoittuvan vilpittömyyden, lapsuuden taakasta irti rimpuilun."

Kuulostaa niin minun kirjaltani. 

Alice Zenite: Unohtamisen taito (maaliskuu, 2019). "Menneisyydestään voi vaieta, mutta voiko sen unohtaa? Palkittu, vavahduttava tarina algerialaisesta perheestä, kolmesta sukupolvesta, jotka tekevät tiliä historiansa kanssa – kukin tavallaan."

Kiehtovan oloinen kirja, mutta hieman epäilen, mahtaako lukuaikani keväällä riittää yli neljäsataa sivuisen romaanin lukuun. Mutta onpahan tässä muistissa viimeistään kesää lukulistoja varten. 


Tammi:

Elizabeth Strout: Kaikki on mahdollista (maaliskuu, 2019). "Maissipeltojen keskellä nököttävän Amgashin asukkailla on ilonsa ja surunsa, joiden kanssa he elävät parhaansa mukaan. Pienessä paikassa kaikki tietävät toisensa, mutta harva todella tuntee itseään saati käsittää muiden tekemisiä. Kaupunkilaisten koskettavien tarinoiden myötä lukijan eteen avautuu tunteiden koko kirjo ja välähdyksiä eletystä elämästä, josta Strout kertoo säkenöivän viisaasti."

Stroutin edellinenkin suomennos on minulta vielä lukematta, mutta tämä uusikin kiinnostaa kovasti. Taitava kerronta ja pikkukaupunkimiljöön kuvaus on parhaimmillaan todella hyvä yhdistelmä.

Elly Griffiths: Korppikuningas (maaliskuu, 2019). "Elly Griffithsin dekkarisarjan viides osa vie lukijan sekä muinaistarujen jäljille että Blackpoolin huvipuistokaupunkiin."

Griffithsin Ruth Galloway -sarja on kivunnut suosikkilistalleni.




Kommentit

  1. Olen niin onnellinen, että Stroutilta on suomennettu uusi kirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Häntä on kehuttu kovasti, joten odotukseni ovat aika korkealla. Luulen, että luen joulun aikaan hänen jo ilmestyneen käännöksensä.

      Poista
  2. Oho, Adam Kayn muistelmateos suomennetaan! Olen oikeasti aika ihmeissäni, mutta iloinen juttu siis tuo. Olen kirjan lukenut ja pidin kovasti: on sairaan (pun intended) hauska, mutta myös koskettava.

    Tuota Kim Thuyn Ru:ta aloin lukea vuosia sitten, mutta se jäi minulta kesken. Oletettavasti siksi, koska yritin lukea kirjaa kuin perinteistä romaania, vaikka kyseessä on vinjeteistä muodostuva kokonaisuus (en tuolloin tajunnut asiaa ja hermostuin poukkoilevuudesta). Pitäisikin kaivaa kirja esille jostain hyllyn kätköistä ja ottaa se uudelleen työn alle.

    Elly Griffits on täällä suosittu, mutta en ole lukenut yhtään hänen dekkariaan. Ruth Galloway -sarja on kyllä alkanut kiinnostaa, joten voisin kokeilla.


    Minunkin pitäisi keksiä joku haaste itselleni, joka sysäisi lukemaan enemmän suomalaista kirjallisuutta. Minulla on kotonakin suomalaisia kirjoja, mutta kynnys tarttua niihin kasvaa koko ajan. Sitten kuitenkin Suomessa käydessäni luen ihan innoissani suomalaista kirjallisuutta eli en oikein tajua itseäni. :D

    Olen useamman vuoden kehitellyt lukuhaastetta ensi vuodelle (ei liity suomalaisiin kirjoihin), mutta en vielä tiedä toteutanko ja julkaisenko sitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että tykkäsit Kayn kirjasta! Katalogin esittelyteksti kuulostikin tosi lupaavalta. On jännä nähdä, miten Thuyn kirja toimii. Se on nimittäin kuvaukseen nähden tosi lyhyt. Pitääkin muistaa perehtyä tuohon vinjettiasiaan ennen kuin aloitan lukuhommat. :)

      Olen huomannut, että lukemiseni ovat jotenkin urautuneet, eli en hirmuisesti kokeile mitään kovin uutta. Ehkä se johtuu siitä, että minulla on ollut aika nihkeästi aikaa lukemiselle ja sitä tulee sitten valittua luettavaksi sellaisia melko varmoja tapauksia, joista ainakin tiedän pitäväni. Mutta nyt alkaa olla olo, että lukupino kaipaisi uusia tuulia. Vaikka sitten kotimaisen kirjallisuuden puolelta tai jotain muuta...

      No mutta, jos sinulla on lukuhaasteidea jemmassa niin rohkeasti vaan ilmoille!

      Poista
  3. Kivoja vinkkejä minullekin, kiitos. Olen nyt ollut turhan kiireinen luku- ja bloggausharrastuksen kannalta, enkä ole ensi kevään kirjoja ehtinyt/jaksanut edes vilkuilla, kun en kerkiä muutenkaan tekemään sitä, mitä haluaisin. Monta superkiinnostavaa näissä sinun tärpeissäsi jo on, huh. Elizabeth Strout on ainakin ihan must. Lue ihmeessä Nimeni on Lucy Barton – se on nopealukuinen, mutta jysähtää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laitoinkin Lucy Bartonin jo varaukseen. :) Minäkin alkuun ajattelin, etten viitsi koota mitään vinkkilistaa kun en ehkä ehdi siitä paljonkaan lukemaan, mutta no, käytin nyt sitten kuitenkin eilisillan katalogien selaamiseen. Sen näkee sitten aikanaan, moniko näistä lopulta päätyy ihan lukupinoon asti. :)

      Poista
  4. Vain kaksi samaa meillä, tosin Otava ja Myllylahti vielä katsomatta. Tämä on niin totta: "Kotimaista hyvää proosaakin olisi kiva lukea, mutta tämä on osoittautunut minulle hankalaksi paikaksi. Katalogien esittelytekstien perusteella en osaa tunnistaa omaan makuuni sopivia kirjoja, sen olen huomannut ties kuinka monta kertaa. " Olen aina kuin heikoilla jäillä kun valitsen kataogin perusteella kotimaisen teoksen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa lohdullista tietää, että löytyy kohtalotoveri... olen palauttanut todella paljon kirjastoon lukemattomina kirjoja, joita olen innosta pinkeänä varaillut katalogitekstien perusteella. Siis sattuuhan tätä käännöskirjojenkin kohdalla, mutta erityisesti kotimaisten. En tiedä, mikä niissä teksteissä minua hämää vai olenko ollut liian innokas kokeilemaan uusia nimiä, joiden tyylistä ei ole muuta hajua kuin se katalogin teksti. No, ainakin olen oppinut omat rajani kirjakatalogien suhteen. :)

      Poista
  5. Innostuinpa iteki selaamaan katalogeja ihan urakalla. :D Nyt on kilometrin pituinen lista, tai oikeastaan useamman kilometrin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän on hyvä vaan, etteivät lukemiset lopu kesken. :D

      Poista
  6. Itsekin aion nyt julkaista oman listani, jotta muistaisin, milloin mitäkin julkaistaan. Kirjastossa näitä ei vielä näyttänyt olevan, joten varaukset täytyy muistaa hoitaa myöhemmin. Itse odotan innolla Jonas Hassen Khemirin ja Joel Haahtelan uusimpia romaaneja. :)

    Itselleni on hankalinta löytää katalogien pohjalta uusia kirjailijoita. Heidän kirjoihinsa on helpompi tutustua arvioiden kautta ja sitten tunnustella, olisiko kirja itselle mieluinen. Gummerukselta odotan noita kahta samaa kirjaa kuin sinäkin! Kauniit kannet molemmissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on ollut käännöskirjojen kanssa aika hyvä tuuri, olen löytänyt paljon hyviä uusia nimiä katalogiesittelyiden perusteella. Mutta kyllähän sinnekin toki huteja mahtuu... mutta onneksi kirjaston kautta on helppo kokeilla uusia nimiä, ei ole lukupakkoa. :) Noissa parissa Gummeruksen kirjassa on aivan upea kannet, ehdottomasti kauneimmat näistä kaikista! Varsinkin Thuyn kirja on aivan omassa sarjassaan.

      Poista

Lähetä kommentti

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.