Jane Austen: Järki ja tunteet - miten kävi joulukalenterikirjalle?

Kirjoittelin itsenäisyyspäivänä siitä, kuinka Jane Austenin Järki ja tunteet -klassikkoromaani on minun tämän vuoden joulukalenterikirjani. Ideana oli siis lukea kirjaa pari lukua päivässä eli aukaista lukemalla joulukalenterin luukkuja. Puuha lähti mukavasti käyntiin ja pysyin noin kymmenen päivää kalenterin aikataulussa mukana ilman sen kummempia ponnisteluja. Sitten loppuvuoden opiskelukiireet alkoivat painaa päänupissa niin paljon, että yhden päivän luukku jäi aukaisematta. No, eipä hätää, sain kirittyä sen kiinni mutta sama toistui muutaman päivän kuluttua ja silloin koko kalenterin idea alkoi lopahtaa. Kirjan luvut eivät ole kovinkaan pitkiä, mutta jos lievää stressiä pukkaa ilmoille muiden hommien taholta, niidenkin lukeminen voi tuntua illan viimeisinä tunteina todella vaikealta. Joulua edeltävällä viikolla luovuinkin suosiolla joulukalenteriaikataulustani ja päätin lukea kirjan loppuun omaan tahtiini. Tämä helpotti kummasti oloa, ja sain ratkaistua Elinorin ja Mariannen avioliittopulmat pari päivää ennen jouluaattoa. 😊

Joulukalenterikirjan ajatus tuntui joulukuun alussa erittäin inspiroivalta, joten enpä olisi uskonut, että näinkin helpon oloinen lukuhaaste päättyy pienoiseen mahalaskuun. Kirjahan oli erittäin jouhevasti etenevä, ei millään tavoin raskaslukuinen. Lisäksi sen aihepiiri eli 1800-luvun parisuhdesolmujen kuvaus kiinnosti minua lähtökohtaisesti tosi paljon. Mutta näköjään muut kiireet voivat torpedoida kevyenkin lukuprojektin aikataulun. Olen silti tyytyväinen kirjavalintaani, sillä romanttinen klassikko sulostutti joulun ajan lukupinoani hienosti. Juuri nyt olen myös sitä mieltä, että aion ensi vuonna kokeilla joulukalenterikirjaa uudelleen! Kenties ajankohta on silloin otollisempi aikataulutetulle lukemiselle. Ja kyllähän oikein valittu kirjallinen joulukalenteri peittoaa mennen tullen esimerkiksi suklaakalenterit, joita en tosin harrasta muutoinkaan.

Millaiset lukutunnelmat Järki ja tunteet jätti käteen? Valitettavasti en pystynyt lukemaan kirjaa täysin itsenäisenä teoksena, vaan Austenin loistelias Ylpeys ja ennakkoluulo kummitteli jatkuvasti taustalla ja vertasin kirjan juonenkulkua ja henkilökuvausta siihen. Austen julkaisi Y & E:n pari vuotta Järjen ja tunteiden jälkeen, ja minulle jäi sellainen vaikutelma, että Järki ja tunteet oli eräänlainen harjoituskappale. Kirjoissa on todella paljon samanlaisia juonenkulkuja ja henkilöasetelmia, mutta Järjestä ja tunteista puuttui se jokin, joka tekee Y & E:stä minulle niin erityisen kirjan. Tietynlainen leikillisyys, loppuun asti hiotut henkilöhahmot, tunnemyrskyt... siitä huolimatta Järki ja tunteet on hieno kirja, ja olen iloinen, että tulin nyt viimein lukeneeksi Austenilta muutakin kuin vain tuon suosikkiklassikkoni. 

Austenin ajankuva on osuvaa, ja hän osaa tuoda naisten asemaan liittyviä yhteiskunnallisia epäkohtia julki samalla, kun lukija jännittää, miten avioliittomarkkinoilla mahtaa lopulta käydä. Austenin kirjoissa minua viehättää erityisesti 1800-luvun verkkaisuus. Ei ole kännyköitä, ei nettiä. Sen sijaan lähetellään kirjelappusia ja hiuskiehkuroitakin, puntaroidaan juurta jaksaen toisten vaikuttumia ja luonteita. Tätä kaikkea Järki ja tunteet tarjoaa runsain mitoin, ja kirjasta on tehty myös elokuvaversio. Vuoden 1995 filmatisointia tähdittivät Kate Winslet, Emma Thompson, Hugh Grant ja Alan Rickman, ja leffaversio on mielestäni erittäin onnistunut. Jopa parempi kuin kirja (joka saa minulta kolme tähteä Goodreadsiin)! Youtubesta löytyy elokuvan traileri:

Osallistun Järki ja tunteet -kirjalla Joka päivä on naistenpäivä -lukuhaasteeseen.

Goodreads: 3 tähteä
Mistä kirja minulle? Oma ostos
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu mm. blogeissa  Jokken kirjanurkka, Elämä on ihanaa, Saran kirjat
Kirjan tietoja:
Jane Austen: Sense and Sensibility (1811)
Suomennos Aune Brotherus
WSOY, 2014
339 sivua