Lukuviikon kirjavinkki: lempikirjoja arvoitusten ja mysteerien ystäville

Lukuviikko on pyörähtänyt tänään käyntiin. Viikon teemana on "Mun tarina" ja viikkoon voi osallistua esimerkiksi vinkkaamalla omia lempikirjoja. Haastoin kirjabloggaajia kertomaan omista lempikirjoistaan, ja tänään vinkkejä ilmestyy blogeihin koko päivän ajan. Lukuviikon kirjavinkki -haasteen aikataulun näet täältä.


"Mikä on suosikkikirjasi?" Tämä on tosi vaikea kysymys paljon lukevalle, sillä miten valita vain yksi kirja kaikkien erittäin hyvien joukosta? Toisinaan "paras kirja" on vähän päivän fiiliksestäkin kiinni. Joskus tekisi mieli tyrkyttää Donna Tarttia jokaiselle vastaan tulevalle, joskus taas haluaisin vakuuttaa kaikki Tolkienin Taru Sormusten herrasta -kirjaa kammoavat siitä, että kyseessä on oikeasti yksi taidokkaimmista kirjoista ikinä. Minulla olikin vaikeuksia päättää, mitä vinkkaisin juuri tänään, mutta päädyin lopulta keräämään lempikirjavinkkini sen teeman ympäriltä, jonka parissa olen itse viime aikoina viihtynyt. Leppoisat dekkarit ja muut arvoituspitoiset juonet ovat sopineet omaan kiireiseen alkuvuoden arkeeni täydellisesti, joten päätin kerätä yhteen tämän tyylilajin lempikirjavinkkini. 

Seuraavia kannattaa kokeilla, jos haluat rentoutua kevyiden mysteerien parissa. Ja jos oikein innostut, luettavaa riittää kokonaisen sarjan verran:

Agatha Christien Tarkastaja Battle -sarja

Tarkastaja Battle -sarja on saanut vähemmän huomiota osakseen kuin Christien Hercule Poirot ja Neiti Marple -kirjat, mutta itse olen blogiaikana tykästynyt kovasti Battle-kirjoihin. Olen tosin lukenut Battlen viidestä seikkailusta vasta kaksi ensimmäistä - Rakkauskirjeiden salaisuus ja Seitsemän kellon salaisuus - mutta tiettyyn mielentilaan nämä ovat olleet erittäin osuvaa luettavaa. 

Hieman värittömän oloinen tarkastaja Battle on ollut lukemissani kirjoissa melkeinpä sivuosassa, mutta hänen ympärillään hyörii värikäs joukko brittiläistä yläluokan nuorisoa, joka kepeän hupsuttelevaan tyyliin ratkoo jotain yllättäen eteen tupsahtanutta rikosta. Battle-kirjat ovat äärimmäisen kaukana nykyajan raaoista jännäreistä, ja Poirotit ja Marplet ovat vaikuttaneet näiden kirjojen rinnalla hivenen kuivakkaan oloisilta. Vanhanaikaista tunnelmaa, englantilaisia maaseutukartanoita, salakäytäviä ja salaseuroja, ripaus romantiikkaa... Battle-tarinoissa on aivan loistava kattaus viihdyttäviä aineksia!


Modesty Blaise -sarjakuvat

Luin Modesty Blaise -seikkailuja joskus nuoruudessani, ja on ollut mieluisa yllätys, että toimeliaan naisen tarinoista on julkaistu uusia kokoelma-albumeja. Modesty-tarinoissa on todella paljon samantyylisiä aineksia: usein Modestyn (tai hänen ystävänsä Willin) ystävä joutuu pulaan ja Modesty oitis rientää apuun, taistelemaan jotain rikollisjengiä vastaan.  Albumeissa eletään sitä aikaa, jolloin hyvät ovat hyviä ja pahat pahoja. Ja Modestyllä totisesti riittää hyveitä: kaunis, monitaitoinen nainen on uskollinen läheisiään kohtaan, ja suuren omaisuuden turvin Modesty voi viettää luksuselämää. Siis silloin, kun tappele niitä pahiksia vastaan.

Modestyn seikkailut ovat ennalta-arvattavia - totta kai Modesty yhdessä ah niin uskollisen, komean ja sympaattisen Willin kanssa toimittaa rikolliset telkien taa - mutta en ole tästä häiriintynyt. Minua viehättää Modesty Blaisessa se, että niissä on nostettu nainen toimintaseikkailujen pääosaan. Sarjan yleistunnelma on kenties juuri tästä syystä aavistuksen pehmeämpi. Modesty ei esimerkiksi tykkää ampuma-aseista eikä siitä, että roistoja tapetaan noin vaan. Hyvät arvot välittyvät toiminnan keskeltä: ystäviä pitää auttaa, eläimille ollaan kilttejä. Neiti Blaisen seikkailut ovat aikahyppy semmoiseen maailmaan, joka on mustavalkoisuudessaan jollain tapaa hellyttävän idealistinen.


Kati Närhen Agnes-sarjakuvatrilogia

Orvon Agnes-tyttösen elämä on täynnä vinksahtaneita arjen kummallisuuksia. Agneksella kun on utelias mielenlaatu, ja tyttö tuppaa näkemään mysteereitä joka puolella. Trilogiassa seurataan Agneksen varttumista tytöstä nuoreksi neidoksi, ja tarinan edetessä saadaan lopulta selvyys hänen vanhempiensa kohtalosta. Mitään kovin tavanomaista tarinaa ei ole luvassa, sen voin paljastaa. Juttuni sarjan päätösosasta Seitsemäs vieras löytyy täältä.

Albumien piirrosjälki on upeaa. Mulkosilmäinen, lettipäinen Agnes on uskomattoman ilmeikäs, ja sinisävyinen värimaailma luo loppusilauksen outoon Agnes-tunnelmaan. Tässä on sarjakuva, jonka parissa uskon sekä nuorempien että aikuislukijoiden viihtyvän.


Donna Leonin Komisario Brunetti -dekkarit

Venetsialainen komisario Brunetti hurmasi minut jo vuosia sitten vähäeleisellä tyylillään ja lämminhenkisellä perhe-elämällään. Säpäkkää toimintaa haluavien tuskin kannattaa vaivautua Brunetti-kirjojen pariin, sillä sarjan kirjoissa on toisinaan epäselvää, onko mitään rikosta edes tapahtunut. Minusta Brunettit ovat kuitenkin olleet (silloin tällöin luettuna) mainiota ajankulua, ja niiden verkkainen tunnelma sopii erityisesti kesälomalukemistoon. 

Totta kai tästäkin sarjasta löytyy toisteisuutta, josta joko pitää tai sitten ei. Minusta on mukavaa päästä säännöllisin väliajoin kuljeksimaan korruptoituneen Venetsian kaduille, istahtaa Brunettin perheen ruokapöytään Paolan keitosten äärelle, piipahtaa Questurassa tuttuja poliiseja moikkaamassa, tavata jopa naurettavuuteen asti karikatyyrimäistä poliisipäällikköä Pattaa. Sarjan edetessä korruptio ja Italian yhteiskunnan epäkohdat korostuvat kenties jopa liikaa, mutta sarjan alkupäässä nämä piirteet ovat enemmänkin vain vivahteikkaita taustavireitä. 

Parin vuoden takaisin Brunetti-tunnelmiani voit käydä lukemassa täällä. Sarjaa on kertynyt kiitettävästi myös omaan hyllyyni, sekä suomeksi että englanniksi:



Lukemisen iloa kaikille!




Lukuviikkoa on juhlittu jo yli 40 vuotta, perinne aloitettiin Lukusunnuntaina vuonna 1977. Varsinaista Lukuviikkoa on vietetty vuodesta 1997. 

http://www.lukuviikko.fi/category/jarjestaja/

Kommentit

  1. En ole lukenut yhtään Battle-dekkaria, vaikka taitaa kaikki Marplet ja Poirotit olla ennen blogiaikaa luettu - joten kiitänpä vinkistä!

    Kiitos myös Lukuviikon haasteen järjestämisestä, lukuiloa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä löysin Battle-kirjat sattumalta, ja ihastuin heti. Kevyen lukemisen nälkään nämä ovat nappivalinta. :) Kiitos, lukuiloa myös sinulle!

      Poista
  2. Tarkastaja Battlestä en muista kuulleenikaan, joten tämä Christie-fani kiittää vinkistä. Myös Agnes houkuttelee seuraansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olepa hyvä. :) Agnes on loistava, olen varma että viihtyisit hänen seurassaan. :)

      Poista
  3. Battle-dekkarit alkoivat kiinnostaa minuakin. Myös tuo Agnes pomppasi luettavien listalle. Kiitos vinkeistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Battle on oivaa luettavaa, kannattaa ehdottomasti kokeilla. :)

      Poista
  4. Kiitos Agnes-vinkistä! Olen yrittänyt kerätä mielenkiintoisia sarjakuvaromaaneja ja aikamoisen nipun niitä jo saanutkin :)

    VastaaPoista
  5. Minä tykkään kuunnella dekkareita äänikirjoina, vaikka muuten en ole viime aikoina lukenut niitä kovin paljon. Minulle kyllä käy usein niin, että aloitan jotain dekkarisarjaa ja sitten unohdin, mikä se olikaan. Tuntuu, että dekkarikirjailijoita on niin iso liuta ja kiinnostavia kirjoja monia! En esimerkiksi muista, olenko lukenut yhtään Donna Leonin kirjaa (minusta tuntuu, ettää olen, mutta en ole varma...) Sarjakuvia luen todella vähän, mutta nyt kävin varaamassa kirjastosta "Sisaret 1918", joka kiinnostaa minua aiheensa puolesta kovasti.

    VastaaPoista
  6. Pitää munki nuita Donna Leonin kirjoja rueta lukemaan jossain vaiheessa. Viehättää ajatus Venetsiasta, ku oon siellä käyny.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.