Donald Spoto: Sininen enkeli - Marlene Dietrich

Olen lueskellut Donald Spoton kirjoittamaa Marlene Dietrich -elämäkertaa Sininen enkeli (Ajatus Kirjat, 2010) maaliskuun alkupuolelta asti. Lukuaikani on ollut vähäistä, mutta sellaiseen olotilaan elämäkerrat tuntuvat sopivan enemmän kuin hyvin. Juonesta ei oikein voi tipahtaa, ja elämäkerran "tunnelmaan" on jollain tapaa helppoa palata useidenkin päivien tauon jälkeen. Niinpä Sininen enkeli eteni omaan verkkaiseen tahtiinsa, ja kun viimein tällä viikolla sain viimeisen sivun luettua, iski pieni haikeus. Sinne se Marlene nyt jäi tuijottelemaan kaihoisasti peilikuvaansa, menneitä loiston päiviään muistellen.

Elämäkertana Sininen enkeli lienee hyvää keskitasoa. Teksti on jouhevaa, kuvaliitteitä löytyy pari kappaletta, lähdekirjallisuutta on kirjan lopussa luetteloitu runsain mitoin. Olen tosin hieman jäävi arvioimaan tätä, sillä elämäkerrat eksyvät lukupinooni vain muutaman kerran vuodessa joten vertailupohja on melkoisen ohut. Marlenen tarinan taisin napata mukaani jostain alekorista, lähinnä kai upean kansikuvan ja filmitähteyden yleisen vetovoiman innostamana. Dietrich ei todellakaan ole ollut minulle missään vaiheessa erityisen tärkeä filmitähti tai muutenkaan merkityksellinen henkilö. Vuosikymmenten takaisten filmistarojen elämässä on silti jotain hehkua ja glamour-fiilistä, joka kiehtoo minua ja sen pinnan alle on kiva kurkistaa aina silloin tällöin. Tähän kurkisteluntarpeeseen Spoton perinpohjainen kirja vastasi hyvin, ja sen myötä Marlenen filmiura ja muut saavutukset tulivat käytyä läpi paikoin liiankin perusteellisesti minun makuuni.

"Ursula Petrie, joka 1940-luvun alkupuolella tunsi Dietrichin hyvin, pani yhtenä monista merkille, että Gabinin ollessa saapuvilla "Dietrichin kiinnostus Remarqueen hiipui melkein saman tien". Syynä saattoi ainakin osittain olla se, että jopa Dietrichin kaltaiselle tarmonpesälle tuotti varmaankin vaikeuksia ehtiä vuoden aikana näyttelemään kolmessa elokuvassa ja pitää samaan aikaan yllä kiihkeää suhdetta yhden naisen ja vähintään kolmen miehen kanssa. Oli eräs toinenkin selitys, kuten Dietrich myöhemmin kirjoitti: "Gabin oli härkäpäinen, omistushaluinen ja mustasukkainen". Mies sai pian oppia sen, mikä oli tuttua kaikille Dietrichin läheisille: oli täysin hyödytöntä edes pyytää häntä luopumaan muista suhteistaan." (s. 200)

Dietrichin taiteilijakuva yllätti - odotin nimittäin paljon pehmoisempaa naiskuvaa. Kaunis, määrätietoinen nainen tiesi mitä urallaan tavoitteli: menestystä, kuuluisuutta, ihailua. Näitä kohti hän suunnisti häpeämättömällä sinnikkyydellä, ja juuri tämä sinnikkyys herätti minussa ihailua. Dietrich kehtasi olla juuri sitä mitä halusi, sekä ammatillisesti että henkilökohtaisessa elämässään. Mutta tällä oli kääntöpuolensa. Elämäkerta antaa voimakkaasti ymmärtää, että Dietrich ikään kuin joutui oman kauneutensa ja lumovoimansa vangiksi siinä määrin, ettei hän muuta nähnytkään eikä hänelle kehittynyt syviä, kestäviä ihmissuhteita joista hän olisi saanut sisältöä elämäänsä uran pikku hiljaa hiipuessa. Niin surullinen kohtalo hienon uran päätteeksi! Spoton elämäkerta tosin ohittaa Dietrichin elämän ehtoopuolen aika nopeasti ja keskittyy enemmän hänen loiston päiviinsä. Myönnän, etten aivan jaksanut keskittyä jokaisen hänen elokuvansa ruotimiseen, mutta onneksi Spoton kirjassa on runsaasti muutakin antia.

Dietrichin elämäkerta saa minulta kolme tähteä Goodreadsiin. Ajankuvasta ja elokuvaelämästä kiinnostuneille lämmin lukusuositus.

Haluatko ostaa illuusioita

vähän käytettyjä, kierrätettyjä?

Ne olivat ihania illuusioita

taivaita hipovia, hiekkaan piirrettyjä

Niissä oli aavistus paratiisia

selittämätöntä lumousta.

Sillä tässä hullussa paratiisissa

rakastaminen on tuskaista.

***

Haastepisteitä ropisee mukavasti:
* Helmet-haasteessa kirja sopii kohtaan 20. Taiteilijaelämäkerta
* Osallistun kirjalla myös Taiteilijaromaani-haasteeseen ja Naisen tie -lukuhaasteeseen

Goodreads: 3 tähteä
Mistä kirja minulle? Oma ostos
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu blogeissa Leena Lumi, Kirjavinkit
Kirjan tietoja:
Donald Spoto: Blue Engel - The Life of Marlene Dietrich (1992)
Suomennos Ruth Jakobson
Ajatus Kirjat, 2010
367 sivua