Günter Grass: Grimmin sanat (#hyllynlämmittäjä)

Aiemmin tällä viikolla paljastettiin vuoden 2017 kirjallisuuden Nobel-voittaja. Onnittelut Kazuo Ishigurolle! Ishiguro onkin ensimmäinen kirjallisuuden nobelisti ties miten moneen vuoteen, jolta olen lukenut jonkin kirjan ennen palkintouutista. Kolmisen vuotta sitten luin häneltä novellikokoelman Yösoittoja, joka ei suuria muistijälkiä jättänyt mutta bloggaukseni perusteella kirjasta löytyi huumoria ja vaikken suuri novellien ystävä olekaan, tykkäsin lukemastani kolmen tähden veroisesti.

Nobel-viikon kunniaksi kaivon bloggausjonostani esille siellä majailleen saksalaisen nobelistin teoksen. Günter Grass sai palkintonsa vuonna 1999. Olen mieltänyt Grassin tuotannon jollain tapaa vaikeatajuiseksi luettavaksi, mutta muutama vuosi sitten innostuin kuitenkin hankkimaan hänen viimeiseksi jääneen teoksensa Grimmin sanat (Teos, 2015). Kirja uhkasi jäädä hyllyn nurkkaan pölyttymään, mutta poimin sen hyllynlämmittäjä-haasteen pinooni ja loppukesän aikana sain Grimmin sanat viimein myös luettua. Melko pian kirjan aloitettuani huomasin ilokseni, miten helppoa Grassin tekstin parissa oli viettää aikaa. Grass kuljettaa taidokkaasti kerrontaa läpi saksalaisen kulttuuri- ja poliittisen historian siten, että vierellä soljuvat Grassin omat henkilökohtaiset muistot - ja ennen kaikkea Grimmin veljesten massiivinen saksan kielen sanakirjatyö, jonka kuvailu muodostaa kirjan punaisen langan.

"Jacob joutui tekemään valintoja ja perustelemaan ne, ja varmaankin häntä huoletti ja jopa harmittikin se "silkka mielivalta" - kuten hän myöhemmin kirjoitti aakkosten kolmannen kirjaimen johdannoksi - jota hän joutui käyttämään suodattaessaan latinalaisperäisten  K-sanojen sekamelskasta esiin ne, joissa C-kirjain oli ainakin aluksi säilynyt. Hän päätti karsia kovalla kädellä. Toisin sanoen:  kaikki epäilyttäviltä vaikuttavat sanat hän jätti pois, syistä joita voimme vain aavistella - varmaan siksi että monikin sana tuntui hänestä häiritsevän uudenaikaiselta tai kammotti häntä, koska se oli niin kaukana hänen historiallisesta näkemyksestään ja komeili C-alkuisena." (s. 80)

Tunnen Saksan historiaa erittäin heikosti, eikä tietämykseni saksan kielestä ole sen suurempi. Siitä huolimatta Grimmin sanojen sekaan oli helppo pujahtaa. Kerronnan sävy oli erittäin lukijaystävällinen, kepeästi etenevä, välillä leikittelevän ilkikurinen. Kuin huomaamatta sain tietoa Grimmin veljesten elämästä, johon mahtui totisesti muutakin kuin ne kuuluisat sadut. Ja mitäs siitä, että välillä sukellettiin Grassin muistelmiin. Kirjan takakannessa kerrotaankin, että Grimmin sanat on kolmas osa Grassin muistelutrilogiaa. Kylläpä on nobelistilla erinomaisen persoonallinen tapa kirjoittaa muistelmia. Pitänee etsiä käsiin ne kaksi aiempaakin osaa.

Suomentaja Oili Suominen on tehnyt ison työn Grimmin sanojen kääntämisessä. Hänen jälkisanansa valottavat käännöstyön vaiheita ja haasteita, ja tämä oli erittäin kiinnostavaa luettavaa. Harmittelin sitä, että Suomisen huomiot olivat kirjassa jälkisanoina eivätkä esipuheena. Niiden lukeminen avarsi huomattavasti kirjan maailmaa, eikä jälkisanojen lukemisesta kukaan voine spoilaantua kirjan sisällön luonteen vuoksi. Nostankin todella isosti hattua sille, että kauniille suomen kielelle on saatu käännettyä - tai pitäisiköhän sanoa tulkittua - saksalaisen mestarin hieno kirja.

***

Grimmin sanat on kolmas hyllynlämmittäjä-pinon kirja, jonka olen saanut vuoden aikana luettua. Kaksi pinon kirjaa olen jättänyt kesken ja kierrättänyt jo eteenpäin. Chad Harbachin Pelin henki on parhaillaan kesken, ja luen kirjan taatusti loppuun, sillä koskettava ja lämminhenkinen romaani on ollut alkusyksyni mukava yllätys. Hyllynlämmittäjissä häämöttää siis puolivälin etappi (lasken nimittäin nuo kesken jätetytkin jollain tapaa "käsitellyiksi" kirjoiksi, ne kun eivät enää hyllyäni lämmitä). 😊

Goodreads: 4 tähteä
Mistä kirja minulle? Oma ostos
Muualla verkossa: Hemulin kirjahylly, Kirsin Book Club
Kirjan tietoja:
Günter Grass: Grimms Wörter. Eine Liebeserklärung (2010)
Suomennos ja jälkisanat Oili Suominen
Teos, 2015
347 sivua