Alice Hoffman: Ihmeellisten asioiden museo

Etsitkö hyvää lukuromaania kesäpäivien ratoksi? Kokeilepa Alice Hoffmanin kirjaa Ihmeellisten asioiden museo (Gummerus, 2015). Innostuin (aika kauan aikaa sitten) ostamaan kirjan omakseni taianomaisen kauniin etukannen ja takakannen maalaileman historiallisen New York -miljöön vuoksi, ja nyt kun kirja on viimein luettu, olen ostokseeni tyytyväinen. Kirja oli aivan erilainen kuin Hoffmanilta aiemmin lukemani Punainen puutarha, joka jäi varsin keskinkertaiseksi lukuelämykseksi. Ihmeellisten asioiden museo sen sijaan oli roimasti keskitason yläpuolella, ja kirjan viehättävä rakkaustarina ja työläisten oloja peilaava ajankuva olivat erittäin toimiva yhdistelmä.

Kirjan tapahtumat sijoittuvat New Yorkiin, vuoteen 1911. Tarinaa kuljetetaan kahden tarinalinjan voimin, ja ääneen pääsevät vuorotellen ankaran isänsä kanssa elävä Coralie ja Eddie, katujen lait tunteva nuorukainen. Coralien isä ansaitsee elantonsa Ihmeellisten asioiden museolla, jossa on näytillä kaikenlaisia kummajaisia kaupunkilaisten huvitukseksi. Coralie kuuluu kummajaisten joukkoon, sillä hänen käsissään on ollut syntymästä asti epämuodostuma ja isä on "treenannut" tyttärestään merenneidon. Coralie ei valita, mutta alkaa vähitellen unelmoida vapaammasta elämästä kotinsa ulkopuolella. Sattumalta Coralie ja Eddie kohtaavat, ja heidän kohtalonsa kietoutuvat vähitellen yhteen.

Rakkausjuonien taustalla on yhteiskunnallisia teemoja. Vuonna 1911 työläisten olot olivat New Yorkissa kurjat, mutta alistetussa asemassa olevien joukossa oli silti muutamia, joilla oli rohkeutta taistella parempien etujen puolesta. Kaupungissa kuohuu ja kiehuu, ja traaginen onnettomuus kärjistää tilannetta entisestään.

Työläisten olojen kuvaus toi mieleeni vastaavat tapahtumat eurooppalaisissa valtioissa, ja niistä lukemani kuvaukset, fiktion ja faktan puolella. Tuntui siis alkuun oudolta, että nyt taisteltiin työläisten oikeuksien puolesta New Yorkissa eikä esimerkiksi jossain englantilaisessa kaupungissa. Ajankuva oli silti aidon oloinen, ja vakavammat aiheet linkittyivät hienosti Coralien ja Eddien elämään.

Ihmeellisten asioiden museo eteni verkkaisesti, sinne tänne polveillen, mutta kun maltoin ajan kanssa lukea kirjaa se vei minut nopeasti mukaan. Goodreadsiin kirja saa minulta 4 tähteä.

***

Pääsen Hoffmanin kirjan myötä aloittamaan pitkästä aikaa aivan uuden lukuhaasteen. Sheferijm-blogissa alkoi keväällä Harvinaista!-haaste, jonka ideana on bongailla kirjoista harvinaisia asioita. Ihmeellisten asioiden museon vetonauloina on erikoisia ihmisiä, joita suuri yleisö pitää katsomisen arvoisina kummajaisina. "Yleisö janosi ennennäkemättömiä erikoisuuksia, ei olentoja joihin oltiin totuttu." Ihmismielen nurja suhtautuminen tavallisuudesta poikkeaviin yksilöihin käy surullisella tavalla ilmi kirjan tarinasta. Hoffmanin kirjalla haasteeni saa tyylikkään aloituksen.

TBR-vuoren valloitus nytkähtää kohti uutta nyppylää. Lukijan katse tähyää nyt kohti Galdhøpiggen-vuorta, jonne on matkaa 14 kirjan verran.

Goodreads: 4 tähteä
Mistä kirja minulle? Oma ostos
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu mm. blogeissa Villasukka kirjahyllyssä, Kaisa Reetta T., Kirjakaapin kummitus ja Mummo matkalla
Kirjan tietoja:
Alice Hoffman: The Museum of Extraordinary Things (2014)
Suomennos Raimo Salminen
Gummerus, 2015
447 sivua