Keskikesän tunnelmia

Mukavaa juhannusta kaikille blogissani vieraileville! Oma juhannusviikonloppuni on sujunut leppoisissa lomatunnelmissa Mallorcan kauniilla saarella. Lämpömittari näyttää tasaisesti asteita kolmenkymmenen molemmin puolin, eli saarella on kivan kesäiset kelit. Päänuppini on irtautunut arjesta, ja kevään kiireet ovat jääneet jonnekin kauas taakse. Reissun kuvallista antia on ehkä luvassa myöhemmin lisää, kun pääsen takaisin kotikoneen äärelle. Nyt muutama kuvamaistiainen ja reissun lukufiiliksiä (kirjat kuuluvat lomaan!):






























Lukuaikani on ollut keväällä niin vähäistä ja katkonaista, että taisin hieman innostua liikaa ottaessani kirjoja mukaan reissuun. Nyt, vihdoin ja viimein, työ yms. jutut eivät raksuta takaraivossa kun asetun lukemaan - tämä ajatus tuntui lähes epätodelliselta ennen lomaa. Pokkareita on siis mukana khröm, muutamia, ja lukulaitteessa kirjoja vaikka muille jakaa. Mutta onpahan valinnanvaraa! Tämmöinen pino lähti puolisalavihkaa mukaan (mieheni varoitti raahaamasta "koko kirjastoa" matkalaukussa):


Pinostani olen toistaiseksi lueskellut vain Sarah Watersin Yövartiota. Kirja ei ole huono, mutta odotin jotain paljon parempaa. Lisäksi kirjan takaperoinen aikajana ärsyttää. Ilmeisesti lomalaisen aivoille on liikaa, että pitää koettaa muistaa mihin tapahtumat johtavat, sen sijaan että muistaisin miten Kay, Helen ja kumppanit ovat sota-aikaa eläneet. 

Lukulaitteesta lukaisin parissa päivässä Johanna Valkaman Itämeren Aurin. Kirja olikin aivan erinomainen valinta juhannuksen ajan kirjaksi. Viikinkiajan romanttisviritteinen seikkailu oli viihdyttävää luettavaa minun makuuni. Toinen osa, Linnavuoren Tuuli kertoo Aurin tyttärestä. En laittaisi pahakseni, jos tyttösen isä-Haakonkin olisi tapahtumissa mukana. 😊 

Heinäkuun klassikkohaasteeseen aloittelin Kolmea muskettisoturia. Ensimmäiset 100 sivua ovat takana, ja nihkeästi etenee. Monte-Criston kreiviin ihastuin täysillä, mutta musketöörien seikkailut ovat toistaiseksi tuntuneet lähinnä turhanaikaiselta miekankalistelulta. Mutta aion sinnitellä, vielä reipas kuukausi aikaa! Nuorempana olen jättänyt kirjan kesken pariin otteeseen, enkä tätä juuri nyt suuremmin ihmettele.

Lukulaitteen kätköistä kaivoin lukuun keväällä kesken jääneen kirjan American Street, joka kertoo Haitilta Amerikkaan suuntaavasta äidistä ja tyttärestä. Kirja on satunnaislöytö Muuttoliikkeessä-haasteeseen, eikä jäänyt huonouttaan kesken. Lukulaitteessa vain on ihan liian helppoa lukea kirjoja pikkuisen ja siirtyä seuraavaan, jollei kirja ole aivan täysosuma juuri siihen hetkeen. Lukulaitteesani onkin paljon kirjoja statuksella luettu max 15 %. 🙄 Muuttoliikkeessä-haaste on minulla edennyt vasta parin kirjan verran, mutta nyt saan ainakin yhden kirjan lisää. Kotona minulla odottelee lisäksi yksi haasteeseen sopiva sarjakuvaromaani, joten  alkuun todella vaikealta tuntunut haaste on kääntymässä voiton puolelle.

Seuraavaksi aloitan ehkä Vieraan lapsen... tai jonkun dekkarin lukulaitteen kätköistä.. tai Jenna Kostetin uutukaisen.... ja ehkä joku noista kesken olevista olisi hyvä saada päätökseenkin, eikä vain aloitella uusia kirjoja intoa puhkuen. 😊

Blogiin olen onneksi kirjoitellut muutamia juttuja luonnoksiin, sillä postauksen teko tabletilla on näin ensi kokemuksen perusteella kärsivällisyyttä vaativaa puuhaa.  Ja linkkien ja kuvien lisäys - arghhh! Ensi viikolla saattelen siis päätökseen Ajattomia satuja ja tarinoita -haasteen, ja itse asiassa koko viikko menee lanu-linjalla. 

Leppoisaa juhannusviikonlopun jatkoa kaikille!


Kommentit

  1. Ihana meren kirkkaus ja sini; noissa maisemissa irtiotto arjesta ja nupin nollaaminen sujuu sutjakasti. Kirjat ovat tärkeä osaa lomailua. Kauniita lomapäiviä ja kiintoisia lukutuokioita Sinulle:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välimeren sinisyys hivelee silmiä, varsinkin Suomen sameisiin ja mustiin vesiin tottuneena. Maisemanvaihdos tekee terää silloin tällöin. :)

      Poista
  2. Erinomaista lomaa. Pitäisiköhän järjestää sellainen 15% lukuhaaste, jossa jätetään kirjoja kesken juuri tuossa kohdassa. Löytyy nimittäin muutama...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :) Heh, mainio idea lukuhaasteeksi. 10 - 15 % on minulle sellainen raja, jossa jo yleensä tiedän haluanko jatkaa eteenpäin. Kaikenlaista kirjaa tulee kokeiltua, joten niitä kesken jääneitäkin löytyy.

      Poista
  3. Leppeää lomaa, kunpa silmäsi eivät rasittuisi liikaa moisen kirjapinon kanssa seurustellessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Kirjapino hupenee sen verran hitaasti, ettei taida olla pelkoa silmien suhteen. Pino näyttää juuri nyt naurettavan isolta. Muutakin kuin lukuhommia on tullut puuhattua reissun aikana 😊.

      Poista
  4. Minä niin pidin Yövartiosta! Ja muistakin Waterseista. Viikinkiaikakin kuulostaa kiinnostavalta. Ja huomiosi lukulaitteesta, noin varmaan juuri mullekin kävisi. Paperikirja on fyysinen haaste myös! Mukavaa loman jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yövartiolla on hetkensä, mutta jotenkin kokonaisvaikutelma jäi minulla keskinkertaiselle tasolle. Paras Watersin kirja on minulle ollut Parempaa väkeä, josta pidin aika lailla. Paperikirja on tosiaan haaste matkoilla, mutten oikein ilmankaan osaa olla. Pitää jättää jotain laukusta pois, jos näyttää ettei edes yhtä kirjaa mahdu mukaan. :)

      Poista
  5. Oijoi... Kolmea muskettisoturia... sen oli minulla kyllä varsinainen tahtojen taisto:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, just mietin että 400 sivua olisi vielä jäljellä... no, haastetta kesään. 😁

      Poista
  6. Ihanaa lomaa ja auringon lämpöä ja mukavaa viikonlopun jatkoa! Suomessa sataa viileää vettä...
    Hienoja kirjoja olet valinnut matkalle. Minulla(kin) on tapana ottaa paljon luettavaa mukaan, jokaista lukutuulta varten. Pinostasi Kotiinpaluu jäi taannoin kesken, mutta se ehdottomasti kiinnostaa ja palaan siihen vielä. Linnavuoren Tuuli on kanssa lukulistalla. Viikinkiaika kiinnostaa. Ja mummoni syntyi tuon Hakoisten linnavuoren naapuristossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viikon helteiden jälkeen viileä kesäsade tuntuu houkuttelevalta... :) Voi, onpa mukavaa että Hakoisten linna on sinulle noin läheinen. Valkaman sarja kuvaa paikkoja tosi uskottavan oloisesti, joten sitä kannattaa kokeilla jo senkin vuoksi.

      Poista
  7. Hyvää juhannusta sinullekin! Ihania kuvia, ne saavat reissukuumeeni herämään. Olen muuten miettinyt, pitäisikö lukea tuo Itämeren Auri, ja tämän postauksesi perusteella ilmeisesti pitäisi! Minulla on tapana pakata reissuun liian vähän kirjoja ja sitten harmittelen, kun lukeminen loppuu kesken. Parempi siis noin päin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tällä reissulla ei lukemiset lopu. :) Auri oli tosi mukava kirja, kannattaa ainakin kokeilla jos historiallinen, viihdyttävä romaani houkuttelee. Ei se nyt aivan hötöintä hömppää kuitenkaan ole. 😊

      Poista

Lähetä kommentti

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.