2 x tanskalainen: Hallandin murha & Näkijän tytär

Kirjallinen retki Pohjoismaissa  -haaste on ollut minulle haastava Tanskan osalta. Blogiaikani ensimmäiset tanskalaiset käännöskirjat olen lukenut tähän haasteeseen, ja ennen tätä postausta niitä on kertynyt kaksi kappaletta. Siinä karut luvut tanskalaisen kirjallisuuden suosiosta blogissani. Mutta haaste on sentään innostanut minut pitämään silmäni auki kiinnostavien kirjojen osalta, ja niin löytyivät Pia Juulin Hallandin murha (Atena, 2011) ja Lene Kaaberbølin Näkijän tytär (Otava, 2005). Niputan kirjat samaan juttuun, sillä molemmat kirjat ovat mukavia kolmen tähden kirjoja, joille saa riittää lyhykäinen esittely.


Hallandin murhan päähenkilönä on murhatun Hallandin naisystävä, kirjailijana työskentelevä Bess. Syyllisen etsintä ei ole tämän kirjan keskiössä, vaikka sitäkin sivutaan. Sen sijaan Hallandin murha vie lukijan Bessin sekasortoisiin ajatuksiin, ja miehen murhaa seurannaisiin tapahtumiin. Bess mm. tapaa vuosien jälkeen tyttärensä ja saa selville miehen pitäneen vuokrahuonetta toisen naisen luona.

"Katsahdin kattoon. Nyt voisin purskahtaa nauruun. Mahdollisesti ivalliseen. Halland ja sairaalat... Tiesikö tuo tyttö mihin oli ryhtynyt. Halusinko tietää tiesikö hän.
    "En nyt jaksa", sanoin. Olin ihmeissäni, sillä olin niin utelias etten voinut olla oma itseni, mutta olin päättänyt olla tietämättä enempää, en vielä, ehkä huomenna." (s. 57)

Bess ei ollut henkilönä kovin miellyttävä tai sympaattinen, mutta juuri se taisi olla tämän kirjan paras puoli. Kirjan tunnelma oli hivenen arvoituksellinen, ja Bessin ajatuksissa oli kuilun reunalle joutuneen naisen omalaatuista kiihkeyttä. Pia Juulilta voisin lukea muutakin, sen verran kiehtova kirja tämä oli.


Lene Kaaberbølin Näkijän tytär aloittaa nuorille suunnatun Näkijän tarina -fantasiasarjan. Pääosassa on 11-vuotias Dina, joka on näkijän tytär. Näkijöillä on kyky nähdä ihmisten sisimpään, ja heidät tunnistaa silmien omalaatuisuudesta. Kirjan tapahtumat lähtevät liikkeelle siitä, kun Dinan äitiä pyydetään tutkimaan murhasta epäillyn syyllisyyttä (näkijää käytetään kirjassa poliisin tehtävissä :)). Näkijän mielestä syytetty on syytön, ja hän ja Dina huomaavat pian itse olevansa ajojahdin kohteena.

Näkijän tytär oli vauhdikas nuortenkirja, ja kun tapahtumiin vielä liittyi runsaasti lohikäärmeitä, lukijan mielenkiinto pysyi mukavasti vireillä. Kirjan henkilöiden menneisyyttä ei suuremmin selitelty, ja itse jäin aikamoisen uteliaaksi esimerkiksi kirjan pahiksen Drakenin hahmon suhteen. Nuori mies tuntuu pystyvän pahoihin tekoihin noin vaan, ja hänen sukulaissuhteensa ovat kirjassa merkittävässä osassa, mutta taustatietoja tästä pahuuden riivaamasta sukuhaarasta ei juuri annettu. Ehkäpä sarjan jatko-osat valaisevat henkilöitä enemmän.

Päähenkilönä oleva Dina on rohkea tyttö, ja kirja on muutoinkin henkilöasetelmaltaan hyvin naisvaltainen. Vieläpä niin, että kirjan pahat jutut tuntuvat tapahtuvan miesten toimesta ja naiset urheasti taistelevat heitä vastaan. Tosin asetelmaa ei mitenkään korostetusti alleviivata, ja ehkäpä kirjailija on halunnut suunnata kirjansa pienille tyttölukijoille tarjoamalla runsaasti samaistumiskohteita.  Näkijän tytär oli mukavan oloinen sarja-aloitus, ja jos kaipaan nopeasti luettavaa fantasiaa talven mittaan, saatan jatkaa sarjan seuraaviin osiin.

***
Pitkästä aikaa saan haastepisteitä Kirjallinen retki Pohjoismaissa -haasteeseen, sillä Pia Juul ja Lene Kaaberbøl ovat tanskalaisia kirjailijoita. I Spy -haaste etenee Näkijän tyttärellä kohtaan 16) Family Member.

Goodreads: 3 tähteä molemmille kirjoille
Mistä kirjat minulle? Kirjaston kirjoja
Muualla verkossa:
* Hallandin murhaa on luettu mm. blogeissa Eniten minua kiinnostaa tie, Kirsin kirjanurkka ja Sinisen linnan kirjasto.
* Näkijän tytärtä on luettu mm. blogeissa Niin monta lukematonta ja Cilla in Wonderland 
Kirjojen tietoja:

Pia Juul: Mordet på Halland (2009)
Suomennos Katriina Huttunen
Atena, 2011
203 sivua

Lene Kaaberbøl: Skammerens Datter (2000)
Suomennos Annika Eräpuro
Otava, 2005
218 sivua

Kommentit

  1. 'Kuilun reunalle joutuneen naisen omalaatuista kiihkeyttä' - kiinnostavasti kuvaat Hallandin murhaa. Pitää laittaa muistiin. Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olepa hyvä. :) Juulin kirja oli vähän erilainen ja erikoinen... kannattaa ehdottomasti lukea. Naiskuvassa on kerrankin särmää, se on sanottava.

      Poista
  2. Bess oli tosi kiehtova, vähän kuin Linn Ullmanin naishahmot. Pidin. Kirjan kansi taisi myös olle mukana ilmestymisvuonnaan Valitse Vuoden Kaunein Kansi -kisassa....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Linn Ulmania en olekaan lukenut, pitääpä laittaa nimi muistiin. Kansi onkin todella kaunis. Sinisen sävyssä on jotain raikasta ja taivaallista, ja tuo lintuhahmo vangitsee katseen. Olisin hyvinkin saattanut äänestää tätä kantta. :)

      Poista
  3. Tanska on osoittautunut minullekin Pohjoismaa-haasteen hankalimmaksi maaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen tyytyväinen siihen, että olen jotenkin onnistunut löytämään neljä kirjaa Tanskaan. Helppoa se ei ole ollut. :) Hoegin Lumen taju on minulle tosi upea (luettu ennen blogiaikaa), mutta sen jälkeen ei ole oikein tullut mitään tanskalaista suosikkia tai edes lukemaan houkutellutta. Mutta onneksi tämän haaste on sentään vähän paikannut tilannetta.

      Poista
  4. Jos Hoeg kolahti aiemmin, kai olet lukenut tai lukemassa Susanin vaikutuksen? Mutta hei, Linn Ullman on tosi hyvä, varmasti pitäisit! Ja Margit myös. Kiitos näistä kirjatiedoista, tosi mielenkiintoista luettavaa,

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, Susanin vaikutuksen olen jo lukenut ja tykkäsin kirjasta. Mutta Lumen taju säilyy yhä ykkösenä Hoegin kirjoista. :) Ullmania pitää kokeilla jossain vaiheessa, hän on jotenkin mennyt minulta täysin ohi. Kiitokset sinulle vinkistä. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.