Ystävänpäivän (14.2.2015) lukumaratonin valmistelua: lukupino

Lauantaina eli siis huomenna 14.2.2015 osallistun Lukutoukan ruokalista -blogin emännöimään Ystävänpäivän lukumaratoniin (huom! aloitan lukemisen noin klo 17-18 aikoihin la iltana). Mistä oikein on kyse? Tästä:

Lukumaratonin ideana on lukea 24 tunnin aikana mahdollisimman paljon. Mikäli haluaa, maratonin etenemisestä voi raportoida omassa blogissaan tai vaikka kommentoida minun blogiini. Ei ole väliä luetko 13.-14.2. vai 14.-15.2. kun osa lukemisesta ajoittuu ystävänpäiväksi.

Osallistun lukumaratoniin ensimmäistä kertaa, ja lukupinon suunnittelu on ollut hauskaa puuhaa. Pääsen aloittamaan maratonin vasta lauantai-iltana noin viiden tai kuuden maissa, ja lukupinoni pääpaino taitaa olla kevyessä, leppoisassa luettavassa. Se tuntuu sopivalta rentoutukselta työviikon päätteeksi. Minulla on kesken myös Atwoodin Kivettyneet leikit (Kirjayhtymä, 1981), mutta saapa nähdä jaksanko ainakaan lauantain puolella jatkaa tätä viileän taidokasta suhdedraamaa.

Valikoin mukaan hieman lanua ja sarjakuvaa:

Petri Hiltusen Väinämöinen Hollywoodin lumoissa (Arktinen Banaani, 2014) on Sarjakuvapassin kirjoja. Salla Simukan Valkea kuin Lumi (Tammi, 2013) jatkaa Lumikki-trilogiaa ja Kaislikossa suhisee (Aurinkokustannus, 2013) on Kenneth Grahamen klassikkokirja, josta en laisinkaan innostunut lapsena mutta josta löysin vuoden vaihteen tienoilla niin kauniin kuvitetun painoksen, että ostin sen itselleni. Upeita kuvituksia näyttää olevan myös Rosa Liksomin Neko-kirjassa (WSOY, 2010), jonka on kuvittanut Klaus Haapaniemi. Luin jokin aika sitten Liksomin Finlandian voittaneen Hytti nro 6 -kirjan, ja huomasin samalla, miten monipuolinen hänen kirjallinen tuotantonsa on. Neko on lastenkirja, joka sijoittuu Japanin samuraimaailmaan. Pakkohan tätä on kokeilla.

Myös aikuiskirjoja löytyy:

Vaikken ole suuri novellien ystävä, haluan varata novelleja sen varalle, että on pakko välillä lukaista jotain pientä ja nopeaa. Alice Munron Valkoinen tunkio (Tammi, 1987) löytyi viime sunnuntaina kirjaston poistomyynnistä, joten kokeillaan sitä. Olen jo alkuvuodesta lukenut Munron Sanansaattajan, josta pidin melko paljon, joten täydellinen hyppy tuntemattomaan ei ole Munron suhteen edessä. Pierre la Muren Punainen mylly (Suuri Suomalainen Kirjakerho, 1996) on romaani Henry de Toulouse-Lautrecista, ja tätä kirjaa olen kaavaillut ns. lukumaratonin pääkirjaksi. Sivuja on 356, ja jos ehdin vaikkapa puoleen väliin asti, se riittää minulle.

Sjónin Skugga-Baldur (Like, 2004), Nathaniel Westin Vastaathan kirjeeseeni, Miss Lonelyhearts (WSOY, 2011) ja Manues Rivaksen Timpurin kynä (Tammi, 2001) vaikuttavat sivumäärältään nopealukuisilta, varsinkin kaksi ensin mainittua. Eli kandidaatteja A book you can finish in a day -kohtaan 50-kategorian haasteessa. Haastepisteitä olisi luvassa myös muista valitsemistani kirjoista. Tosin molemmat listahaasteet ovat vielä sellaisessa vaiheessa, että lähes minkä tahansa kirjan saa sopimaan edes toiseen haasteeseen.

Pari jokeria - eli jos tulee dekkarinnälkä, niin... :

...komisario Rebus tai yksityisetsivä Vish Puri saapuu pelastamaan tilanteen. :)

Melkoinen sillisalaattiläjä luettavaa, enkä kuvittele ehtiväni lukemaan tästä edes puolia. Tai mistäs sen tietää, kun vasta ensimmäistä kertaa olen maratonilla mukana. Tärkeintä minulle on, että on mistä valita. Toki hyllyissäni on paljon muutakin luettavaa, mutta hyvä on olla jotain mietittynä jo etukäteen. Mitään kummempia tavoitteita minulla ei maratonille ole, mutta edes pari lyhyttä olisi mukavaa saada luettua loppuun. Ja välillä pitää tietysti käydä kurkkimassa, miten toisten osallistujien lukupuuhat edistyvät.

Jos lukumaraton alkoi kiinnostaa, vielä ehtii mukaan! Voit ilmoittautua mukaan emäntäblogissa eli täällä.