Robert Galbraith: Käen kutsu

Kiinnostuin Robert Galbraithin Käen kutsusta (Otava, 2013) kirjablogien kautta. Salapoliisitarina + Harry Potterien kirjoittaja + mukavia blogikommentteja = pakkohan tähän oli tutustua. J.K. Rowling (alias Robert Galbraith) on minulle tuttu vain Harry Potterien kautta, jotka ovat olleet hyvää ajanvietettä aikuisellekin. Ja niin on myös Käen kutsu, joka yllätti minut positiivisesti. Velhomaailman huispaukset ja muut erikoisuudet ovat jääneet taakse, nyt liikutaan nykypäivän Lontoon muoti-ja räppäripiireissa ja ratkotaan kuvankauniin mallitytön kuolemaa perinteiseen tapaan todistajia haastattelemalla. Murhattiinko Lula Landry vai hyppäsikö hän itse kuolemaan parvekkeelta?


Kirjan päähenkilönä on yksityisetsivä Cormoran Strike. Hänellä on menneisyys, jota paljastellaan siellä täällä tarinan edetessä. Naisasioita, sotajuttuja... mutta ei liikaa. Käen kutsu ei onneksi ole niitä kirjoja, joissa puolet tekstiä kuluu päähenkilön tilitykseen ja menneisyyden traumoista toipumiseen. Cormoran Strike on jalat maassa -tyyppi, älykäs, rouhealla tavalla charmikas mutta ei lipevä, hieman kolhuja kärsinyt (mm. tarinan alussa majailee telttasängyssä toimiston nurkassa). Tarinan naisosaa näyttelee sihteeri Robin, joka kirjan alussa tupsahtaa Striken toimistoon edellisen sihteerin tuuraajaksi. Pienen alkukangertelun jälkeen Robin sulahtaa Striken tutkimusavustajaksi, ja he ovatkin varsin mainio parivaljakko. Cormoran-Robin -akseli toimii todella hyvin - hieman huumoria, asteittain etenevää yhteisymmärrystä ja nokkeluutta. Tykkäsin!

Käen kutsu on kaukana kovaksikeitetystä dekkarista. Veri ei sen sivuilla roisku eikä ruumiita tule läjäpäin lisää tarinan edetessä. Sen sijaan rikosta selvitellään hillitysti ja Käen kutsun sivuilla aistii Lontoon katujen tunnelman. Pientä miinusta Käen kutsu saa pituudesta. Mittaa on reilut 450 sivua - mielestäni juoni ei olisi paljoakaan kärsinyt, jos siitä olisi nappaistu vaikkapa 100 sivua pois. Pienellä tiivistyksellä verkkaan etenevä tarina olisi saattanut saada terävyyttä muuallekin kuin kirjan loppupuolelle.

Yksityisetsivä Cormoran Strike saa kunnian edustaa rikostutkintaa Mikä minusta tulee isona - haasteessa. Dekkarimaailma vilisee erilaisia poliiseja ja etsiviä, mutta jokaista vastaantulevaa titteliä en viitsi kirjata haasteeseen mukaan. Striken raamikkaan hahmon myötä alan tavoitella kisällin arvoa.

Goodreads: 3 tähteä
Mistä kirja minulle? Kirjaston kirja.
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu useissa blogeissa. Tässä muutama linkki, Google kertoo loput: Kirsin kirjanurkka, Kolmas linja ja Kirjoihin kadonnut.
Kirjan tietoja:
Robert Galbraith: The Cuckoo's Calling (2013)
Suomennos Ilkka Rekiaro
Otava, 2013
463 sivua

Kommentit

  1. Jotenkin epäilinkin, että tuossa mitassa on "vähän extraa" :)
    Blogini puolella on sinulle muuten haaste ja tunnustus :)

    VastaaPoista
  2. Kiitokset haasteesta! Palailen sen pariin, kun ehdin pähkiä vastaukset. :)

    VastaaPoista
  3. Sain tämän joululahjaksi, mutta en ole uskaltanut vielä lukea :D

    VastaaPoista
  4. Hih, ei tämä ole pelottava. :) Ei myöskään tarvitse vaipua maan alle myötähäpeästä (ainakaan minun mielestäni) Potterien jälkeen. Rohkeasti vaan lukemaan!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.