Mikko-Olavi Seppälä: Suruton kaupunki - 1920-luvun iloinen Helsinki
Mikko-Olavi Seppälän tietokirja Suruton kaupunki - 1920-luvun iloinen Helsinki (WSOY, 2016) pomppasi tietoisuuteeni syksyllä muutamista kirjablogijutuista. Vaikken voikaan kehuskella historiantuntemuksellani, 20-luvusta on muodostunut mielikuva kiehtovana vuosikymmenenä: kieltolaki rajoitti elämää, mutta salakuljetus kukoisti ja maa toipui sodasta kohti iloisempia aikoja. Viime vuosina 20-lukua on käsitelty jonkin verran dekkareissa (mm. Nina Hurman Rouge-sarjassa), ja olikin mukavaa huomata, että vuosikymmenestä on ilmestynyt näyttävän näköinen tietokirja.
Kirjan ulkoasu vetosi minun esteettiseen silmääni. Paksut sivut, hurja määrä valokuvia ja muita aikakauden dokumentteja kuten mainoksia - kirjasta saa paljon irti vaikka katsoisi vain kuvat läpi. Minä pidin erityisesti siitä, että mukana oli paljon aikakauden kuvituksia. Ne kertovat yllättävän paljon ajastaan, ja 20-luvun piirrostyylissä on jotain todella viehättävää ja tyylikästä.
 |
| Alemmassa kuvassa näkyy Helsingin ensimmäinen bensiiniasema. |
Tekstiosuudet etenivät jouhevasti, eikä kirjan kerronta ollut raskaslukuista, päinvastoin. Kirjan aihepiirejä olivat mm. (totta kai) kieltolaki ja siihen kytkeytynyt apteekkien toiminta, jazz, työväenluokan elämäntavat ja autoilun lisääntyminen. Tekstiä höystivät runsaat lainaukset kirjallisuudesta ja lauluista, ja ne todella saivat 20-luvun elämään silmien edessä. Monesta aiheesta olisi mieluusti lukenut enemmänkin, mutta toisaalta kirjan pituus oli nyt juuri sopiva.
On hauska sattuma, että luin Suruttoman kaupungin kanssa samaan aikaan Kjell Westön Missä kuljimme kerran -kirjaa (joka on vieläkin hieman kesken, upea kirja sekin!). Sen tapahtumista iso osa sijoittuu Helsinkiin, 20-luvulle. Nämä kaksi kirjaa täydensivät mainiosti toisiaan, ja Suruttoman kaupungin sivujen valokuviin oli helppo kuvitella Eccu, Lucie, Allu ja muut Westön kirjan nuoret kaupunkilaiset. Westön kirja taas sai Suruttomasta kaupungista enemmän konkretiaa - oma Helsinki-tuntemukseni on niin heppoinen, että Suruttoman kaupungin valokuvat saivat kuvittaa Westö-tunnelmiani.
Suruttomassa kaupungissa on kattava lähde- ja aikalaiskirjallisuuden luettelo. Lähdeviitteet oli upotettu tekstiin numeroviittauksin, ja tämä kevensi tekstiä omissa silmissäni huomattavasti. Jos tekstin seassa näkyy kokonainen lähdeviite, en osaa jättää sitä huomiotta vaan lukemisesta tulee pakosta hieman katkonaista. Pienet numeroviittaukset sen sijaan soljuvat silmien läpi sen kummemmin huomiota herättämättä, ja saatoin keskittyä tekstin kertomaan asiaan.
Suruton kaupunki saa minulta täydet 5 tähteä Goodreadsiin.
***
Goodreads: 5 tähteä
Mistä kirja minulle? Kirjaston kirja
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu mm. blogeissa Orfeuksen kääntöpiiri, Kirjojen pyörteissä, Kirjavuori
Kirjan tietoja:
Mikko-Olavi Seppälä: Suruton kaupunki - 1920-luvun iloinen Helsinki
Graafinen suunnittelu Mika Tuominen
WSOY, 2016
231 sivua
Kirjan kansikuva on todella kaunis. Hauska, että luimme samaan aikaan tätä kirjaa. Tämä olisi just sellainen kirja, johon voisi aina palata lukemaan jotakin mieleen tullutta asiaa. Minustakin tuo bensiinikioski oli mainio kuva.
VastaaPoistaNäin autoilevana naisena oli hauska lukea maamme autoilun alkuvaiheista, ja siitä, että ihan naisetkin lähtivät kokemaan vauhdin hurmaa. :) Tuo bensiiniasema on jotenkin tosi söpö, kun ajattelee mikä tilanne nyt on. Tämä oli hieno kirja.
PoistaNo onpas upea kansi ja sisältö varmaan myös! Varaan oitis... Sinulla olikin hieno kokemus Westön hahmojen kanssa <3
VastaaPoistaWestön kirja on hieno ihan ilman apujakin, mutta tämä Suruton kaupunki kruunasi lukuelämyksen. :) Kiva, jos ehdit tähän tutustumaan.
PoistaTässä tosiaan kirja, johon olisi syytä tarttua. Kiitos vinkistä.
VastaaPoistaOlepa hyvä! Seppälän kirja oli harvinaisen miellyttävä katsaus pääkaupungin elämään itsenäisyyden alkuaikoina. Oikein sopivaa luettavaa itsenäisyyden juhlavuoteen. :)
PoistaIik, en uskalla lukea vielä juttuasi, saamassa kirjan juuri lainaan. Palataan, odotan innolla!
VastaaPoistaOnpa mukavaa, että tämä kirja löytää lukijoita. :)
PoistaKiva, että tykkäsit! Itsekin pidin kuvien runsaudesta ja monista aikalaisteosten lainauksista. Laitoinkin muutaman romaanin lukulistalle.
VastaaPoistaTosiaan, lukuvinkkejä tästä sain jokusen talteen. Noin vanhaa kirjallisuutta, varsinkaan kotimaista, minulla tulee harvemmin luettua mutta nyt ei voi ainakaan syyttää vinkkien puutetta. :)
Poista