Jack Campbell: Taipumaton (Kadonnut laivasto I)

Sanottakoon heti kärkeen, että scifi on minulle täysin vierasta aluetta. Joulun alla halusin ykskaks kokeilla jotain uutta, ja nappasin joululukemiseksi Jack Campbellin uutuuskirjan Taipumaton (Jalava, 2016). Kirjaa kuvataan takakannessa sotaisaksi scifiksi, ja tämä piti hyvin paikkansa: avaruudessa rymisteltiin valominuuttien ja -sekuntien viiveellä oikein kunnolla. Ja hämmästyksekseni viihdyin jäyhän komentaja Gearyn ja hänen laivastonsa seurassa vallan mainiosti.

Kirjan avaruudessa taistelevat osapuolet ovat nimeltään Allianssi ja Syndik. Keskelle heidän välistään sotaa herää syväjäädytyksestä (!) John Geary, josta pian tulee erinäisten vaiheiden jälkeen Allianssin laivaston komentaja. Taipumaton seuraa Gearyn taivalta hänen ottaessaan laivastoa ja sen miehistöä haltuunsa samalla kun koettaa selvitä kahinoista Syndikin kanssa. Ai miksi Geary oli syväjäädytetty? Se kannattaa lukea kirjasta. :)

"Ei miinoja", kapteeni Desjani ilmoitti.

    Geary nyökkäsi vain. Jos ulostulokohdan liepeille olisi levitetty miinakenttä, he olisivat jo havainneet sen kovan kokemuksen kautta. Hän oli kuitenkin uskaltanut pelaamaan uhkapeliä ja luottamaan ettei miinoja ollut. Edes silloin, kun systeemihyppymoottorit olivat olleet ainoa menetelmä päästä tähdestä toiseen, ei moniakaan hyppykohtia ollut vartioitu miinakentän turvin, koska oli aina suuri mahdollisuus, että takaisin normaaliavaruuteen hyppäisi ystäväalus eikä  vihollinen. Syvällä Syndikin territoriossa - kuten Allianssinkin sen puoleen - resursseja ei olisi missään nimessä haaskattu miinakenttien kylvämiseen ja ylläpitoon.

    Se sitten olikin Gearyn mielestä ainoa hyvä puoli siinä, että joutui liikkumaan näin kaukana Syndikin territorion puolella." (s. 129 - 130)

Gearyn kamppailu miehistön luottamuksen voittamiseksi, oman sankaruuden ja identiteetin pohdiskelu ja nipin napin selviytyminen tukalista tilanteista olivat tuttuja piirteitä miehisistä toimintaleffoista. Gearyn hahmo on kokenut avaruusjäärä, joka näyttää nuoremmilleen miten hommat pitää hoitaa. Tämä asetelma toimi yllättävän hyvin, vaikka iso osa kirjan viehätyksestä toki lankesi avaruushypyille, nollakentille, valominuuttien viiveille ja kaikenlaiselle avaruussäpinälle, joka oli minulle jotain aivan uutta. Täysin vakavasti en osannut Taipumattomaan suhtautua (varsinkaan silloin,  kun Geary ties monettako kertaa pohdiskeli, kuinka miehistö näkee hänessä vain menneisyyden sankarin, ei inhimillistä ihmistä... hah!), mutta eihän toimintaelokuviakaan kannata katsoa kovin ryppyotsaisesti.

Campbell on entinen laivaston upseeri, ja sotilastaktiikat ovat hänellä selvästi hallussa. Ne oli onneksi saatu kohtuullisen jouhevasti upotettua osaksi juonta, eikä Taipumaton lipsahtanut liikaa luennoinnin puolelle. Kirjan loppupuoli antoi kiinnostavia vinkkejä siitä, mitä jatkossa kenties on luvassa. Toivottavasti kirjan juoneen saadaan siis muutakin kuin taisteluasetelmia Syndikin kanssa. Sarjalle ilmestyy jatko-osa keväällä, ja se meni lukulistalleni.

Goodreads: 3 tähteä
Mistä kirja minulle? Kirjaston kirja
Kirjan tietoja:
Jack Campbell: Dauntless ( The Lost Fleet 1)
Suomennos Matti Rosvall
Jalava, 2016
400 sivua