2 x jatko-osa: Sydämiä seireeneille & Onttorokko

Luin kevään aikana pari todella erinomaista jatko-osaa, ja koska myös niitä edeltävät osat olivat laadukasta ja vetävää luettavaa, voin huoletta vinkata sekä Briitta Hepo-ojan Suomea lohikäärmeille -YA-fantasiasarjaa että Jessica Townsending Morrigan Korppi -fantasiasarjaa. Townsendin sarja lienee nuorille suunnattu eli ei ihan YA, kuten Hepo-ojan sarja. Mutta hei, jos kaipaat viihdyttävää ja jännittävää luettavaa, ei kannata tuijottaa luokitteluihin vaan kokeilla näitä kirjoja - ne kyllä sopivat mainiosti aikuisenkin käteen. 😊

Varoitus: miniarvioissa on mukana pieniä spoilereita juonikuvioista, sillä ilman niitä on jokseenkin haastavaa kirjoittaa yhtään mitään jatko-osasta.

***

Briitta Hepo-oja: Sydämiä seireeneille (Suomea lohikäärmeille #2; Otava 2020)

Sydämiä seireeneille saa minulta täydet pisteet siitä, että keskeiseksi päähenkilöksi on nostettu Lynx, ja tapahtumat on viety Helsingistä Botniaan ja erityisesti Koillismaan suunnalle. Kirjassa on siis hieman erilaiset asetelmat kuin avausosassa Suomea lohikäärmeille, ja tämä oli mielestäni toimiva uudistus. Lynx menetti tietystä syystä ritarinarvonsa sarja-avauksen lopuksi, ja samassa rytäkässä Tim menetti tietyistä syistä muistinsa. Nyt Lynx on päättänyt lähteä etsimään Botnian alueelta noitaa, joka voisi palauttaa Timin ennalleen.

Lynx on melkoinen kaupunkilaisneito, eikä kaukainen Botnia ja sen erämaat oikein ole hänen elementtinsä. Sinnikkäästi hän silti pyrkii eteenpäin, ja tästä asetelmasta saatiin paljon näppärää toimintaa irti. Lynxin perässä Botniaan on lähtenyt myös Tim, Lynxin sisar Fox ja Timin ex-tyttöystävä Astrid. Melko sekalainen seurakunta ja kaikki sivuhahmot tuovat kivasti säpinää juoneen. Lisäksi suomalaista kansanperinnettä ja -uskomuksia on nivottu tarinaan mukaan enemmän kuin Suomea lohikäärmeille -kirjassa, ja tämä juoniaines istui kokonaisuuteen nyt paljon paremmin kuin sarja-avauksessa.

Goodreadsiin kirja saa minulta neljä tähteä, ja toivon todella, ettei sarja lopu vielä tähän. Vaihtoehtotodellisuus, jossa Suomesta on tehty kuningaskunta ja tasavaltalaiset koettavat horjuttaa vallitsevaa luokkayhteiskuntaa, on erittäin mielenkiintoinen miljöö, josta olisi sääli luopua parin kirjan jälkeen. Lynxin ja Foxin sisaruussuhde ja heidän kohtalonsa alkoivat myös kiinnostamaan aiempaa enemmän tämän jatko-osan myötä - heistäkin olisi kiva kuulla lisää!

Sarjan ensimmäinen osa blogissani: Suomea lohikäärmeille

Muualla verkossa: kirjaa on luettu mm. blogeissa Kirjoihin kadonnut, Yksi luku vielä, Kirjahilla

 

Jessica Townsend: Onttorokko - Morriganin ajojahti (Morrigan Korppi #3; Otava 2021, suomennos Jaana Kapari-Jatta)

Morrigan Korppi -sarjan kolmas osa Onttorokko kiinnosti minua suuresti, sillä sarjan pari aiempaa osaa tuli luettua lähes hotkimalla, sen verran hyviä ne olivat. Aivan samalle tasolle Onttorokko ei yltänyt, mutta aika lähelle sentään. Lähinnä minua häiritsi kirjassa se, että juonessa tuntui olevan liikaa "pakollisia elementtejä", joita on ollut myös sarjan aiemmissa osissa. Esimerkiksi hotelli Deukalionin kummallisuuksien kuvailut olisi voinut jättää vähemmälle huomioille.

Onttorokon juoni on harvinaisen osuva näin pandemia-aikana, sillä Nevermoorin asukkaiden keskuuteen on levinnyt outo tauti, jonka hurjat vaikutukset saavat asukkaat kauhun valtaan. Morrigan ajautuu ennen pitkää selvittämään onttorokon alkuperää, ja paljon käsitellään myös sitä, miten tautiin ylipäänsä yhteisössä suhtaudutaan. Oli itse asiassa melko erikoista lukea näin ajan hermolla olevaa fantasiaa. Toki juoneen on saatu mahtumaan muutakin kuin onttorokkoa, ja tykkäsin erityisesti Morriganin aavetunneista, joiden kautta tulee paljon kiintoisaa taustatietoa Nevermoorista ja meiniosepistä. Aavetunnit tosin muistuttavat kovasti Harry Pottereista tuttua ajatusseulaa, siitä pienet miinuspisteet.

Onttorokko saa minulta neljä tähteä Goodreadsiin. Morriganin uusin seikkailu oli erittäin viihdyttävää luettavaa, ja se vain parani loppua kohden. Vaikkei tämä ollut sarjan paras osa, kyseessä ei ollut mikään floppi vaan aivan kelpo jatko-osa.

Sarjan aiemmat osat blogissani: Nevermoor - Morriganin koetukset & Meinioseppä - Morriganin kutsumus

Muualla verkossa: Kirjaa on luettu mm. blogeissa Kirjahilla, Unelmien aika

Seinäjoen kirjaston lukuhaasteessa Onttorokko sopii kohtaan 20. muusikko tai musiikin harrastaja, sillä oopperalaulaja dame Chanda on tärkeä sivuhenkilö kirjassa.