Naistenviikko: Maman finlandaise - Helena Liikanen-Regner

Kaipasin alkukesästä jotain kevyttä luettavaa, ja Helena Liikanen-Regnerin Maman finlandaise - Poskisuukkoja ja perhe-elämää Etelä-Ranskassa (Atena, 2016) löytyi BookBeatista juuri sopivasti. Kuten jo kirjan nimestä voi päätellä, siinä kerrotaan suomalais-ranskalaisen perheen arjesta eteläisessä Ranskassa. Kirja oli sen verran elämänmakuinen ja paikallisväriä sisältävä, että se irrotti mukavasti omasta arjesta ja sai haikailemaan reissujen perään - mitä sopivinta kesälukemista siis!

Helena Liikanen-Regnerin perhe päätti muuttaa Ranskaan, kun Helena alkoi odottamaan perheen toista lasta. Raskausaika ja uuteen kulttuurin sopeutuminen nivoutuvat yhteen, ja Maman findanlaise sisältääkin lähinnä perhearjen tapahtumia ja äidin omia tuntemuksia kaiken uuden keskellä:

"Nettiyhteyksistä oli muutakin hyötyä: huomasin, etten ollut yksin. Meitä samanlaisia, ulkomaille miehen perässä lähteneitä suomalaisnaisia oli sosiaalisessa mediassa satoja. Ällistyksekseni netin mammaryhmistä löytyi monia suomalaisnaisia ihan Antibesin läheltä. Kaksi heistä, Johanna ja Saija, olivat vielä aivan samassa tilanteessa eli raskaana. Heilläkin oli ulkomaiset miehet, kahden tai kolmen kulttuurin perheet, samanlaisia kummastuksen kohteita, yhtäläinen ikävä ruisleipää. Heiltä kysyin apua, jos lääkärin ohjeet eivät auenneet ja tiedustelin mitä maitioa kaupasta kannatti ostaa. Saatoin soittaa ja kirota perkeleitä kun pojan pää alkoi painaa kylkiluita, valittaa kun esikoisen perässä ei enää jaksanutkaan juosta."

Kirjan tyyli on kepeä, mutta mukaan mahtuu silti kipeämpiäkin asioita. Perheen lapset kasvavat kiinni ranskalaiseen yhteiskuntaan tiiviimmin kuin äitinsä, ja Maman finlandaise tuo hyvin esille sitä, millaisia hankaluuksia kahden kulttuurin kodin ylläpidossa on ja mitä vaatii tuoda lasten arkeen myös suomalaisuutta ja äidin omaa kulttuuria. Nämä kokemukset vaikuttivat yleispäteviltä, olipa kulttuurinen sekoitus kodissa mikä tahansa.

"Kaikkein raskaimmalta tuntui tajuta, ettei omien lasten lapsuus tule koskaan olemaan samanlainen kuin omani. Ehkä tämä koskee kaikkia vanhempia, sillä kenenpä nuoruus olisi samanlainen kuin omien lasten. Olisi silti hirvittävän paljon helpompaa ymmärtää toisen lapsuutta ja tukea oppimista, jos se noudattelisi jotenkin samaa kaavaa kuin omakin. Jos lapset jouluna painaisivat päähänsä tonttulakin."

Maman finlandaise saa minulta kolme tähteä Goodreadsiin. Jos nopea sukellus ranskalaiseen arkeen kiinnostaa, kannattaa lukaista tämä kirja. Kirjan tekstiin on mahdutettu jonkin verran myös faktatietoa esimerkiksi paikallishistoriasta, mutta nämä kohdat vaikuttivat minusta hieman irrallisilta. Maman finlandaise toimi hienosti juuri kirjoittajan omien kokemusten välittäjänä, ja suomalaisen ja ranskalaisen pikkulapsiarjen vertailusta kiinnostuneille kirjalla on paljon annettavaa.

Osallistun kirjalla Tuijan emännöimään Naistenviikko-haasteeseen:

Goodreads: 3 tähteä

Mistä kirja minulle? Luin e-kirjan BookBeatista

Muualla verkossa: Kirjaa on luettu mm. blogeissa Tuulin viemää, Kirjabrunssi

Kirjan tietoja: 

Helena Liikanen-Regner: Maman finlandaise - Poskisuukkoja ja perhe-elämää Etelä-Ranskassa 

Atena, 2016

244 sivua