Briitta Hepo-oja: Suomea lohikäärmeille
Vaihtoehtohistoriaa ei omaan lukupinooni kovin usein eksy, mutta Briitta Hepo-ojan Young Adult -romaani Suomea lohikäärmeille (Otava, 2019) oli ehdottomasti tutustumisen arvoinen. Kirjan miljöönä on Suomi, jonka valtiomuotona on kuningaskunta. Siellä tasavaltalaiset anarkistit lietsovat levottomuuksia, raha ja valta ovat keskittyneet aatelisille, ja yhteiskunta vaikuttaa olevan paljon hierarkisempi kuin nyky-Suomessa. Toisaalta vanhat perinteiset uskomukset pitävät edelleen pintansa ja noituuden harjoittajiakin on, vaikkei se laillista puuhaa olekaan. Tämä asetelma toimii kirjan juonen taustana yllättävän hyvin, tuntumatta lainkaan keinotekoiselta. Kun vielä eletään todellisuudessa, jossa lohikäärmeitä on aivan oikeasti olemassa, Hepo-ojan vaihtoehtoinen Suomi on erittäin kiinnostava paikka.
Kirjan päähenkilöinä ovat helsinkiläistä lyseota käyvä Tim ja yliopistossa opiskeleva Lynx. Heidän taustansa on kovin erilainen. Lynx kuuluu ritareihin, joiden tekoja ja käyttäytymistä säätelevät tiukat normit ja säännöt. Roihuvuoressa asuva Tim puolestaan elää arkea, jossa rahanpuute rajoittaa tekemisiä. Yllättäen Tim saa kuitenkin lahjaksi pienen ja pippurisen lohikäärmeen, ja se tuokin säpinää nuoren miehen arkeen:
"Hyvä lohikäärme", sanoin niin kohteliaasti kuin kykenin. "Olen pahoillani kokemistanne vastoinkäymisistä ja siitä, että olen joutunut tunkemaan teidän lohikäärmeytenne hillopurkkiin, mikä ei lainkaan sovi arvollenne, mutta te puritte minua. Kertoisitteko, miksi olette noin vihainen."
Tunsin itseni idiootiksi, mutta lohikäärme näytti rauhoittuvan. Sen täytyi johtua äänensävystä, sillä sanoja se ei ymmärtänyt. Tajusin sen heti jotenkin otuksen katseesta ja korvien asennosta. (s. 13-14)
Miljöö ja pikkuruinen, omalla tavallaan hupaisa lohikäärme ovat kirjan parhaimmat puolet. Juonessa keskitytään kertomaan Timin ja Lynxin tapaamisesta ja heidän suhteensa kehittymisestä ympärillä vellovissa levottomissa olosuhteissa. Aivan kirja alussa Lynx on todella huonossa hapessa, ja koko kirja kertookin takaumien kautta sen, miten tuohon tilanteeseen päädyttiin. Suomea lohikäärmeille rullaa eteenpäin hyvin, mutta odotin silti, että juoneen sisältyisi jokin "suurempi" punainen lanka kuin epäsäätyisen suhteen kuvaus. Kirja ei kuitenkaan (onneksi) ollut yli-imelä tai nynnerö, päinvastoin - tapahtumia piisaa ja varsinkin loppuasetelma on sellainen, että jatko-osa on kyllä omalla lukulistallani.
Suomea lohikäärmeille on viihdyttävä ja menevä kirja, ja se saa minulta neljä tähteä Goodreadsiin. Ärhäkkä lohikäärme olisi voinut tosin voinut saada hieman isomman roolin kirjan tapahtumissa. 😊
***
Helmet-lukuhaasteessa kirja sopii kohtaan 11. Vaihtoehtohistoria. Seinäjoen kirjaston Aikamatka-haasteessa sijoitan kirjan kohtaan 8. Kirja aikakaudelta, jolla olisit halunnut elää.
Minulla odottelee jatko-osa Sydämiä seireeneille kirjaston pinossa, jäänee tosin ensi vuoden alkuun sen lukeminen. Olen lukenut aiemmin yhden Hepo-Ojan kirjan, joka ei kolahtanut ollenkaan ja tartuin tähän Suomea lohikäärmeille siksi hyvin varautuneesti. Kirja oli kuitenkin sujuvaa luettavaa, vaikkakin loppua kohden nousi tunne, että sivut loppuvat kesken ennen kuin tarina ehtii päätökseen. Missään ei kuitenkaan lukenut, että tämä aloittaisi sarjan ja että kirjoja tulisi pian lisää. Se antoikin hieman miinusta kirjalle. Onneksi jatkoa tuli ja pitää kyllä lukea lähiaikoina lisää, sillä sen verran erikoisesti ensimmäinen osa jäi kesken.
VastaaPoistaMinulla oli sama ongelma Hepo-ojan kanssa eli yksi luettu oli, ja siitä en innostunut edes bloggaamaan. Mutta oli kiva yllätys, että tämä uusi kirja vei mennessään. Minäkin hieman ihmettelin, miksei sarja-asiaa mainostettu sen enempää.
Poista