Sarjisvinkkejä osa 2
Julkaisin viime viikolla sarjakuvavinkkejä syksyn aikana lukemistani sarjakuvista, ja tähän postaukseen koostiin muutamat lisävinkit. Nyt mukana on peräti kaksi täyden viiden tähden sarjakuvaa. 😊
Aino Havukainen ja Sami Toivonen: Tatu ja Patu - Kovaa menoa kiskoilla (Otava 2020)
Kovaa menoa kiskoilla oli minulle ihka ensimmäinen Tatu ja Patu -kirja, ja vallaton kaksikko hurmasi minut täydellisesti heti kättelyssä. Hyväntyylinen, supervauhdikas ja väliin täysin absurdi tarina Outolan veljesten ensimmäisestä junamatkasta oli loistava piristysruiske syksyn harmauden keskellä, ja tämä Tatu ja Patu onkin sellainen kirja, jota suosittelen lämpimästi myös aikuisille.
Sarjakuvamuotoon punottu kertomus jyrää eteenpäin niin rämäpäisesti, että lukijaa hengästyttää ja ruutujen annista jää taatusti jotain huomaamatta ensimmäisellä lukukerralla. On nimittäin huumoria, sanaleikkejä, ruudusta toiseen jatkuvia pikku jippoja... tekijöillä on totisesti formaatti erinomaisesti hallussa. Lisäksi kirjan sivuilla pääsi aivan oikeasti kiinni junamatkailun tunnelmaan, eli kotimaisen junayhtiön fiilis on tavoitettu hienosti.
Goodreadsiin sympaattinen Kovaa menoa kiskoilla saa minulta täydet viisi tähteä. Kovaa menoa kiskoilla oli myös ehdolla lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian saajaksi, ja itse olisin antanut palkinnon Tatulle ja Patulle. Korona-aika kaipaa juuri sellaista iloa ja hilpeyttä, jota Outolan veljekset edustavat. Ja hei, hätärusinoille on taatusti käyttöä muuallakin kuin junassa. 😆
Pidemmät mietteeni Tatun ja Patun junamatkasta voi lukea Kvaak.fi-sarjakuvaportaalista.
Mistä kirja minulle? lainasin kirjastosta
Charlier - Hubinon: Punaparta - Aavelaiva (Egmont Kustannus 2020, suomennos Anssi Rauhala)
Aavelaiva on jo kolmas Punaparta-seikkailujen kokoelma, ja sen kolme tarinaa olivat todella koukuttavia. Tässä osassa ollaan legendaarisen merirosvoaarteen jäljillä, seilataan hurjissa merioloissa Kap Hornilla ja saadaan viimeinkin hieman naisenergiaa mukaan juonen käänteisiin. Kyseessä on siis 1700-luvulle sijoittuva merirosvoseikkailusarja, jossa pääosissa häärii juonikas kapteeni Punaparta ja hänen ottopoikansa Eric, joka taitailee lainkuuliaisen elämän ja merirosvoilun välimaastossa. Jos kaksikon aiemmat vaiheet kiinnostavat, kannattaa lukea koko laadukas sarja alusta asti.
Kirja oli minulla lainassa aika pitkään ennen kuin viimein aloin sitä lukemaan, ja sitten homma menikin lähes pikkutunneille valvoessa, kun en olisi millään malttanut laskea kirjaa käsistäni. Juonenkehittelyssä ei siis ole moitteen sijaa. Jos joku kaipaa viihdyttävää ja menevää todellisuuspakoa, Punaparta-sarja on täydellinen valinta siihen tarkoitukseen. Lisäksi laivoista ja purjehtimisesta kiinnostuneilla on tarjolla näyttävää ajankuvaa. Aavelaiva saa minulta täydet viisi tähteä Goodreadsiin.
Lue pidempi juttuni Aavelaivasta Kvaak.fi-sarjakuvaportaalista.
Aiemmat Punaparta-kokoelmat blogissani:
Mistä kirja minulle? Lainasin kirjastosta
En alkuun tykännyt Tatu ja Patu kirjoista, mutta sitten kirjojen huumori avautui minulle ja nyt fanitan heitä. Hauska ja opettavainen pari.
VastaaPoistaTatu ja Patu saivat minustakin uuden fanin. 😊 En enää laisinkaan ihmettele heidän suosiotaan.
PoistaTatu ja Patu on hyvää luettavaa, sääli vain ettei ole aivan kohdeyleisöä :)
VastaaPoistaJuu, minäkin luin Tatua ja Patua ihan vaan omaksi ilokseni. :)
PoistaKovaa menoa kiskoilla on kyllä mainio! Pidän noissa kirjoissa siitä, että niistä löytyy aikuiselle sellaisia vitsejä ja pikkujuttuja, joita lapsilukija ei välttämättä edes huomaa.
VastaaPoistaHeartstopperista olen lukenut pari osaa kun sain ne kerralla kirjastosta. Luulen, että osaltani lukeminen jää siihen. Kuten sanoit, ihan kiva, mutta ei se mitään mullistavia tunteita herättänyt. Ehkä nuori lukija näkee ne eri tavalla, joten varmasti ovat kuitenkin hyviä vinkattavia.
Minäkin luulen, että Heartstopperit uppoavat paremmin hieman nuorempaan lukijakuntaan. Mutta kiva näihin pinnalla oleviin sarjoihin on silti tutustua, vaikkei ihan ominta aluetta edustakaan. :)
Poista