Sarjisvinkkejä osa 1

Viime syksynä liittyin hieman ex tempore -ideana Kvaak.fi-sarjakuvaportaalin avustajiin, ja sarjakuvia tulikin sitten luettua kenties tavallista enemmän. En ole julkaissut kirjoittamiani arvoita sellaisenaan täällä blogissa, koska se tuntui tylsältä idealta ja juttujen kopioiminen alustalta toiselle työläältä. Päätin sen sijaan koostaa lukemistani sarjakuvista lyhyet kommentit muutamaan koontijuttuun, ja liittää niihin linkit Kvaakin arvosteluihini, joissa on enemmän asiaa. Tässäpä siis ensimmäinen sarjissatsi, jossa on muutamia viime vuoden uutuussarjakuvia:


Yuval Noah Harari - Daniel Casanave - David Vandermeulen: Sapiens: Ihmiskunnan synty (Bazar 2020; suomennos Jaana Iso-Markku) 

Sapiens: Ihmiskunnan synty on sarjakuvaversio Hararin menestyskirjan ensimmäisestä osasta. En ole ko. tietokirjaa lukenut, vaikka se on saanut paljon blogi ym. huomiota ja pokkaripainosta taitaa edelleen olla myynnissä. Syksyllä ilmestynyt sarjakuvaversio kuitenkin "myi" itsensä minulle komealla kansikuvallaan. Eikä se todellakaan ollut pettymys! Ranskalaiset sarjakuvan ammattilaiset ovat tehneet hienoa työtä kuvittaessaan kirjaa ja sovittaessaan Hararin alkuperäistekstiä aivan uuteen formaattiin. 

Voi oikeastaan vain kehua Ihmiskunnan syntyä, sillä tykästyin sen kuvitukseen ja lennokkaaseen tapaan esittää historiaa ja tutkimustuloksia. Siitä huolimatta Sapiens: Ihmiskunnan synty ei herättänyt minkäänlaista kiinnostusta alkuperäistä kirjaa kohtaan, sillä koen saaneeni olennaisen irti tästä sarjakuvamuotoisesta esityksestä. Goodreadsiin Sapiens: Ihmiskunnan synty saa minulta neljä tähteä.

Pidempi arvioni sarjakuvasta löytyy Kvaak.fi-portaalista.

Goodreads: 4 tähteä

Mistä kirja minulle? Sain kustantajalta arvostelukappaleen. Kiitos!

Muualla verkossa: Kirjaa on luettu myös blogissa Kirjojen keskellä


 Rainbow Rowell - Faith Erin Hicks: Viimeinen ilta (Karisto 2020; suomennos Taina Wallin)

Luin Young Adulta -genreä edustavan Viimeisen illan ensimmäisen kerran viime kesänä englanniksi, ja sitten vielä uudelleen syksyllä suomeksi Kvaakin arviota varten. Kenties suomeksi lukeminen meni hieman hyppien eteenpäin, mutta joka tapauksessa Rowellin ja Hicksin yhteistyön tulos kesti mainiosti pari lukukertaa. Tämä kirja on niin sympaattinen, lämminhenkinen ja hyväntyylisen optimistinen, että se tarjoaa henkistä valohoitoa korona-ajan ja kireiden talvikelien keskellä!

Sarjakuvan tapahtumat sijoittuvat yhdysvaltalaiselle kurpitsafarmille, jossa on Halloween-iltana romantiikka ja taikaa ilmassa. Rowellin ja Hicksin kirja sopiikin mainiosti vähän erilaisena kirjana Halloween-teemaiseen lukemistoon. Goodreadsiin Viimeinen ilta saa minulta neljä tähteä (tuomio oli yksimielinen molempien lukukertojen jälkeen).

Pidempi arvioni sarjakuvasta löytyy Kvaak.fi-sivustolta.

Goodreads: 4 tähteä

Mistä kirja minulle? Lainasin kirjastosta

Muualla verkossa: Sarjakuvaa on luettu mm. blogeissa Bibbidi Bobbidi Book, KirjahillaYöpöydän kirjat


 Moa Romanova: Paniikkiprinsessa (Sammakko 2020; suomennos Seppo Lahtinen)

Paniikkiprinsessa on Romanovan esikoiskirja, ja pohjautuu hänen omiin kokemuksiinsa paniikkihäiriöstä. Aihe ei ole minulle henkilökohtaisesti tuttu, ja meni oikeastaan jonkin verran mukavuusalueeni ulkopuolelle, sillä koen, ettei ole helppoa kirjoittaa näin vaikeasta aiheesta tehdystä kovin henkilökohtaisesta kirjasta. No, silkasta uteliaisuudesta kuitenkin luin Romanovan sarjakuvan, ja sen vaikka piirrostyyli (josta saa hyvän näytteen kannesta) oli kovin erikoinen, pidin sarjakuvasta yllätyksekseni melko lailla. Se käsittelee paniikkihäriötä aidon ja koskettavan oloisesti, ja silti mukaan oli saatu keventävää huumoria ja nykyelämän urbaania kuvausta. Kokonaisuus on hieno ja erottuu massasta. Goodreadsiin Paniikkiprinsessa saa minulta neljä tähteä.

Pidempi arvioni sarjakuvasta löytyy Kvaak.fi-sivustolta.

Goodreads: 4 tähteä

Mistä kirja minulle? Lainasin kirjastosta

Muualla verkossa: Sarjakuvaa on luettu mm. blogeissa Kirja vieköön!1001 kirjaa ja yksi pieni elämä

Kommentit

  1. Kiitos sarjisvinkeistä. En tiedä miksi tulee luettua niin vähän sarjiksia. Ihan liian vähän. Tykkään sellaisista, joissa on psykologinen pohjavire. Tummia ja surullisia tarinoita luen muutenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olepa hyvä. :) Sarjakuvissa on nykyään tarjolla monenlaista, joten kannattaa kokeilla mikä itselle sopii. Minulla tulee luettua lähinnä sarjakuvaromaaneja, samantyylisistä aiheista kuin kirjoja yleensäkin luen.

      Poista

Lähetä kommentti

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.