Katharine Hepburn: Afrikan kuningatar

Iloista naistenpäivää kaikille! Päivän kunniaksi tarjoilen Katharine Hepburnin muistelmat Afrikan kuningatar -elokuvan tekemisestä. Olen lukenut kirjan Afrikan kuningatar - eli miten menin Afrikkaan Bogartin, Bacallin ja Hustonin kanssa ja olin tulla hulluksi (Tammi, 1988) jo joskus vuosia sitten (jolloin olen katsonut myös kyseisen elokuvan), mutta hankin sen hiljattain divarista omaan hyllyyni. Muistini ei onneksi pettänyt, sillä Hepburnin teksti on aivan yhtä valloittavaa kuin ensimmäisellä lukukerralla. "Miksi en kertoisi siitä, kun kerran niin monet ihmiset ovat kyselleet minulta millaista se oli, ja aloin keräillä palasia sieltä ja täältä... [] Ja tässä ne ovat - yli kolmekymmentä vuotta tapahtumien jälkeen." (s. 13)


Romanttista ja jännittävää Afrikan kuningatar -elokuvaa filmattiin 1950-luvun alussa - Afrikassa. Jollei elokuva ole tuttu, sen juonenkäänteet selviävät esimerkiksi wikipediasta. Pääosissa olivat Hepburn ja Humphrey Bogart (joka sai roolistaan Oscarin), ja kirjan alaotsikkoon ovat päässeet myös Bogartin kauniimpi puolisko Lauren Bacall (jolla ei ollut roolia elokuvassa) ja elokuvan ohjaaja John Huston. Filmaaminen Afrikassa on tuohon aikaan ollut melkoinen seikkailu, ja Hepburn onnistuu loistavasti välittämään elokuvallista ajankuvaa. Ei ollut erikoistehosteita eikä tietokoneanimaatioita. Oli vain leffaporukka ja jokilaiva keskellä Belgian Kongoa:

"Ensimmäisen työpäivän jälkeen huolenamme oli enää vain se - tietenkin meillä oli ongelmia päästä kuvauspaikalle jokea ylös, samoin oli vaikeuksia hatun ja muitten pienten henkilökohtaisten kysymysten kanssa - että kaapelimme ei riittänyt pitämään generaattoria tarpeeksi kaukana jottei sen surina häiritsisi. Sen täytyi olla vähintään kolmen joenmutkan päässä ellei Kuningattaren moottorin ääni peittänyt sitä. Tämä asia ei huolestuttanut Johnia, mutta Samille se aiheutti melkein sydänkohtauksen. Eikä syyttä. John ja rahan säästäminen eivät sovi yhteen. John odotti tyytyväisenä kaapelia - saihan hän nyt aikaa käyttää metsästyslupaansa. Millainen vastuuntunnoton lapsi hän olikaan - Sam-parka." (s. 91 - 92)

Hepburnin kerrontatyyli on kevyt ja ilakoiva, ja se on suurin syy siihen, miksi pidän kirjasta niin paljon. Tuntuu aivan kuin näyttelijätär istuisi vieressäni, vaipuisi muistojensa pariin ja vetäisi sinne minutkin. Kirjan runsas, mustavalkoinen kuvitus täydentää upeasti Hepburnin tekstiä. Olot ovat hieman erilaiset kuin kotona Amerikassa, mutta Hepburn säilyttää tyylinsä (ja kyllä, muutama kuva löytyy myös Bacallista ja Bogartista):


Hepburnin faneille ja ylipäänsä vanhojen elokuvien ystäville suosittelen kirjaa erityisen lämpimästi. Kirja tuntuu edelleen raikkaalta ja eloisalta, ja samalla se välittää haikeita tuulahduksia menneiltä vuosikymmeniltä. Höpsöä, mutta kirjan viimeiset rivit saivat minulle melkein tipan linssiin. Afrikan kuningatar saa siis viisi tähteä Goodreadsiin, ja varmaan pitää nyt etsiä elokuva taas katsottavaksi. Minulle uusi tieto oli, että elokuva perustuu C.S. Foresterin kirjaan. Luulen silti, että elokuvallinen versio kirjasta riittää minulle.

Hyviä lukuhetkiä naistenpäivään!


Kuva Wikimedia Commons: By Alfons Mucha - Art Renewal Center Museum, image 4449, Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=15802153

***
Osallistun kirjalla omaan Seitsemännen taiteen tarinat -lukuhaasteeseeni.

Goodreads: 5 tähteä
Mistä kirja minulle? Ostin divarista.
Kirjan tietoja:
Katharine Hepburn: The Making of "The African Queen" or How I Went to Africa with Bogart, Bacall and Huston and Almost Lost My Mind (1987)
Suomennos Karin Tuominen
Tammi, 1988
143 sivua

Kommentit

  1. Afrikan kuningatar elokuva tuli tv:stä jokunen viikko sitten. Olen kyllä nähnyt elokuvan aiemminkin ja se oli todella niin hyvä kuin muistinkin. Täytyy yrittää etsiä myös tämä kirja jostakin. Kyllä näissä klassikkoelokuvissa on vain sitä jotakin joka viehättää myös minua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaha, pitäisi näemmä seurata tarkemmin mitä tv:stä tulee - elokuva on mennyt minulta täysin ohi. Onneksi kirjastosta varmaan löytyy tämä dvd:llä. Olen nyt taas pienen tauon jälkeen innostunut näistä vanhoista elokuvista. Niissä on usein ihan omanlainensa tunnelma, ja mustavalkoisuus on osa elokuvien viehätystä. Toivottavasti löydät tämän kirjan. Tämä on todella lukemisen arvoinen.

      Poista
  2. Kyseisen elokuvan nimen suomentaminen on ollut ratkaisu, johon ei varmaan nykyään olisi ryhdytty, kun kerran kyseessä on aluksen nimi. Hieno on elokuva, mutta niinpä se vain tuppaa filmi palamaan puhki hyvemmissäkin elokuvissa, kun useamman kerran katselee. Viimeksi teemalta tullutta esitystä en jaksanut katsella. Tosin tallensin sen jos joskus myöhemmin sattuisi innostamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomenkieliset nimet ovat joskus hieman hassuja, mutta aikansa kuvia nekin usein ovat. Minä en tosiaan huomannut ollenkaan tuota tv-esitystä - olisin sen nimittäin varmasti katsonut. Edellisestä katsontakerrastani on jo sen verran aikaa, etten onneksi ole vielä kuluttanut filmiä puhki tämän elokuvan osalta. :)

      Poista
  3. Tämähän pitää lisätä to-read-listaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisää ihmeessä, tämä on ihana kirja! <3

      Poista
  4. Oi mikä ihana kuva tuossa :)
    Hyvää naistenpäivää <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös vaan olekin. :) Mukavaa naistenpäivän iltaa sinulle, Mai! <3

      Poista
  5. Yritin jo kerran kommentoida, mutta kommenttini katosi jonnekin.

    Olen lukenut tämän kirjan ja se on juuri niin ihana kuin sanot. Elokuva myös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, että viitsit kommentoida uudelleen. Kumma Blogger, kun kommentit häviävät matkalla...

      On todella ihastuttava kirja, Katharinella on niin viehättävä kirjoitustyyli.

      Poista
  6. Tähän pitää ehdottomasti tutustua. Hieno ja innostava postaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa tutustua - tämä on upea kirja, ja valkokuvat ovat myös erittäin hyviä.

      Poista

Lähetä kommentti

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.